torstai 20. joulukuuta 2007

Vielä aloitteiden loppurutistius

Elikkäs vuoden loppuun mennessä on jätettävä NUS ry:n toiveet puolueen uudistuvalle politiikalle puoluekokoukseen. Puheenjohtajalle on tullut useita aloite-ehdotuksia, jotka siis laitetaan tänne blogiin ja jäsenille s-postilla arvioitavaksi. Aloitteet ovat hyvin eri osa-alueilta, mutta niinhän meidän kaikkien kiinnostuksen aiheet ovatkin. Tämä on hyvää Nus -kulttuuria.

Eli näin siis on sovittu toimittavan. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta sitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimesta.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesi myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommenttiin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

PS. Näiden lisäksi on tiedossa, että kaksi tai kolme aloitetta on vielä tulossa ja ne laitetaan heti tänne kommentoitavaksi.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle


Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys

Suomalaiset luonnonlohi- ja taimenkannat ovat päässeet varsin huonoon
kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin
varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on
rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä
poikaskantoja.

Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet erityisesti
metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja
alavirtaamat kutualueilla.

Merialueille toteutetut istutukset eivät ole toimineet, sillä
luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi istukaspoikaset eivät ole siellä
pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain heikkoa tekohengitystä, jonka
suurin ongelma on geneettisen perimän heikkeneminen niin lohen kuin taimenen
osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittuminen luonnonkantoihin.

Yksi ongelman ydin on niin lohen kuin taimenen luonnonpoikasten
liikakalastus merialueilla. Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon
ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa
poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien
oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat
luonnonvaraiset lohet.

Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle
ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin
turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen
nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen
lisääntymismahdollisuus jokialueilla.

Suomessa on ryhdyttävä määrätietoisesti parantamaan luonnonlohi- ja
taimenkantojen nousumahdollisuuksia. Kunnollisten kalaportaiden
rakentaminen sekä jokien kunnostaminen ovat hyviä esimerkkejä. Näistä
pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät
toteutussuunnitelmat. Yhtenä ongelmana on nähty se, että nykyisin
kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö,
joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä
vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät
toistuvasti taka-alalle.

Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on
huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen
kalansaaliin varmistamiseksi.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla
luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan selkeä suojeluohjelma.

Tämänlisäksi kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöministeriöön toisi selkeästi paremman näkökulman kalakantojen
hoitoon sekä hyödyntämiseen.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle


Puoluehallituksen rakenteen muuttaminen ja presidiumin vakinaistaminen

SDP:n korkein päättävä elin puoluekokousten välillä on puoluevaltuusto. Nuorsosialidemokraatit NUS ry on aloitteissaan ehdottanut puoluevaltuuston roolin vahvistamista.

Puoluekokous valitsee puoluehallitukseen edustajat nykyisten sääntöjen mukaan. Puoluehallitus on keskeisin puolueen operatiivisen käytännön toiminnan johtaja. Siksi olisi kannatettavaa, että puoluehallituksen muodostaisivat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat.

Puolueen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston johto kokoontuu nykyään epävirallisiin puheenjohtajiston kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida yhteistoimintaa. Tämä toimielin, joka esim. monien veljespuolueidemme järjestörakenteessa vastaa lähinnä työvaliokuntaa, voitaisiin hyvin vakinaistaa.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:

SDP:n sääntöjä muutetaan puoluehallituksen valinnan osalta siten, että puoluekokouksen valitsemien puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluehallituksen muodostavat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat, joiden lisäksi puoluekokous valitsee puoluehallitukseen lisäksi neljästä kahdeksaan muuta henkilöä.

Puolueen sääntöihin kirjataan lisäksi virallisena toimielimenä puolueen puheenjohtajisto, jonka muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle


Sähköinen kansalaisuus

SDP:n edellinen puoluekokokous määritteli liikenne- ja viestintäpoliittisessa kannanotossaan, että "verkkopalveluilla tulee täydentää ja tehostaa olemassa olevia hyvinvointipalveluja. Hyväksi havaittuja reaalimaailman palveluja ei olla ajamassa alas eikä ketään viedä verkkoon väkisin." Kannanotossa todetaan myös, että "palvelut on toteutettava asiakkaan tarpeista lähtien siten, että palveluista muodostuu asiakkaan kannalta saumattomia ja ymmärrettäviä. Heille on myös järjestettävä riittävä opastus palveluiden käyttöön ja turvattava heille mahdollisimman tasapuolinen asema myös uusien sähköisten palvelujen käyttäjänä mm. julkisten asiointipisteiden avulla."

SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa tavoitetta täsmennettiin vaatimuksella, että "verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä."

Sähköinen asiointi voidaan näillä toimilla saada yleistymään, joskin melko hitaasti. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi Viroa, jossa edellisissä Riikikogun vaaleissa jo yli 40 (luku tarkistettava) prosenttia kansalaisista äänesti verkossa. SDP:n tuleekin nyt ottaa tavoitteekseen todelliseen sähköiseen kansalaisuuteen siirtyminen. Sekään ei saa olla pakko kenellekään, vaan aito mahdollisuus hoitaa asioitaan sähköisesti itselleen sopivimpana aikana. Samalla sähköinen kansalaisuus merkitsee kansalaisvapauksien lisääntymistä, kun yhä useammassa tapauksessa ihminen ei ole sidottu virastojen aukioloaikoihin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:

SDP ottaa tavoitteekseen sähköisen kansalaisuuden jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että henkilö saa täysi-ikäiseksi tultuaan automaattisesti sähköisellä tunnisteella varustetun Kela-kortin ja tarvittavat tunnisteet. Sähköinen kansalaisuus on luonteva osa aktiivista kansalaisuutta, josta syystä sähköisen tunnistekortin kulut maksetaan verovaroista.

Harkintaan, otetaanko seuraava mahdollisuus mukaan toisena vaihtoehtona:
Pankkien siirtyessä täysin sirukorttien käyttöön sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa myös pankkikorttiin yhdistettynä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei kansalaiselle aiheudu siitä ylimääräistä kulua pelkkään pankkikorttiin verrattuna.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lohialoite:

Aloite on hyvä, mutta jos korvausmenetelmälla tarkoitetaan jotain taloudellista kompensaatiota kalastajille, vastustan sellaista. Se on vain sellainen homma, että ei teollisuustyöpaikan menettäneillekään mitään korvausmenetelmää ole. Ei muuta ku ammattinvaihtoon. Stilistisesti sellainen korjaus, että varmastikaan emme tätä aloitetta sääntöihin kirjaa, vai?

Puoluehallituksen rakenne

Ensiksi haluan muistuttaa, että olen vastustanut valtuuston roolin vahvistamista, sillä ehdotan sen lakkauttamista. Perusteluna se, että jos siirrytään kaksivuotiseen puoluekokouskauteen, valtuustolle ei jää riittävää roolia. Yhdistyslaki ei edellytä valtuustoa, vaan sääntöjä voidaan muuttaa niin, että tilit vahvistaa ja vastuuvapauden myöntää puoluekokous kahden vuoden välein.

Hallituksen kokoonpanosta... Jos valtuustoa ei jatkossa ole, hallituksen kokoonpanoa tulee laajentaa ja on ehkä perusteltua, että juuri piirien puheenjohtajat kuuluvat hallitukseen automaattisesti.

Jos valtuusto on jatkossakin, puoluehallituksen tulee olla tiiviimpi ja siksi siihen ei automaattisesti voi kuulua kaikki piirien puheenjohtajat, vaan vaikkapa rotaatiolla.

t.anja

Anonyymi kirjoitti...

Minusta on hyvä heittää puoluekäsittelyyn tuokin piirijohtajamalli. Silleen hoidetaan asiat tuolla kepussa ja kokoomuksessa ja tuntuu olevan ihan käypähoito siellä. Piirjohdolle tulisi tuossa uudessa mallissa aivan toisenlainen asema myös omassa piirissään ja kun olen ollut niin piirijohtaja kuin puoluehallituksen jäsen, niin näkisin tuon roolin yhdistämisen piirin johtajmisen kuin puolueen politiikan linjaamisen suhteen tervetulleena. Se lujittaisi samalla meidän valtakunnallista politiikan tekoa ja parantaisi viestin kulukua.

Luulen, että puoluevaltuusto halutaan säilyttää mm. poliittisen keskustelun areenana jatkossakin. Sitä kuitenkin on kehitettävä. Esimerkiksi Lahden -tyyppinen puheenjohtaja/puheenvuorodebaatti hieman jalostettuna voisi tuoda sinne melkoisesti lisää kiinnostusta.

Kainulaisen Ismo