Miksi NUS:ia tarvitaan?

On komea kesäpäivä, mutta ukkosta ilmassa. Vihdoinkin - voisi sanoa, koska neljä viimeistä päivää sade on vihmonut Helsinkiä.

Oikeastaan on ollut hyvä ajankohta perustaa uusi demariyhdistys juuri kesän korvalla: kesällä on laiturin nokassa tai veneen ulkokajuutassa hetki aikaa funtsia maailman ja sosialidemokratian menoa.

Siitäpä siis muutama ajatus.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:lle on ainakin alkukommenteissa näyttänyt olevan tarvetta. Tarvitaan paikkoja, joissa suunnilleen samanhenkiset voivat keskustella ja luoda omanlaistaan toimintaa. Näinhän juuri sd-liike on aikanaan syntynyt.

Suunnilleen sata vuotta sitten perustettiin paikallisosastoja, jotka muodostivat perustan SDP:lle. Tarve oli tietenkin työväestön järjestäytymisessä ja siinä mitä erilaisimpien yhdistysten perustamisinnossa, josta muodostui suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perusta.

Osa nykyhetken väitettyä perinteisten demokraattisten liikkeiden alamäkeä on todellisuudessa, jossa liian moni yhdistys on muuttunut ajatusten vaihdon ja vaikuttamisen välikappaleista pelkäksi hallinnoijaksi. Milloin hallinnoidaan kunnallispolitiikkaa, milloin vappujuhlien järjestämistä. Eikä siinä mitään - arvokasta työtä - mutta kuinka moni on tullut pohtineeksi, mihin puoluejärjestöjä tämän päivän todellisuudessa tarvitaan.

Olin mukana uudistamassa SDP:n sääntöjä vuoden 2002 puoluekokouksessa Tampereella. Tuolloin haluttiin tuoda elävyyttä puoluetoimintaan - vaikuttamiseen - ja antaa lisää mahdollisuuksia mitä erilaisimmille yhdistyksille ja kuppikunnille laajan demariliikkeen osana. Joku sanoisi sitä myös suvaitsevaisuudeksi.

Yhdistyksiä, joiden toimintamalli on jotakin muuta kuin paikallinen, on demariliikkeessä ollut aina. Moni muistaa, että vaikkapa Mauno Koiviston yhdistys oli Yhteiskuntapoliittinen sos. dem. yhdistys, siis yhteiskuntatieteellistä keskustelua harrastava joukko.

Puoluekokouksen jälkeen on syntynyt tai vahvistunut muutamia ihan maininnan arvoisia teemayhdistyksiä, kuten mm. ympäristöasioita ajava Viilliruusu ja sukupuolivähemmistöjen asiaa ajava Pinkkiruusu. Suunta on siis oikea: syntyy yhdistyksiä, jotka tulevat ajasta. Se ei mitenkään vähennä yli tuhannen paikallisosaston merkitystä eivätkä ole pohjimmiltaan toisilleen vaihtoehtoja.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n tarkoituksena on luoda toimintafoorumi nuorille ja nälkäisille aikuisille, jotka haluavat kokoontua sellaisessa porukassa, jossa vaikuttaa suunnilleen samanikäisiä demaritoimijoita.

Pohdimme puolueen tulevaisuutta, sen tilaa, politiikkaa ja ennen kaikkea pyrimme vaikuttamaan siihen, että sd-liikkeessä jatkossakin olisi seinät leveellä ja katto korkealla.

Jotkut ovat erheellisesti liittäneet NUS:in perustamisen tunnettuun "Tölö Ungaan" tai joihinkin valtapoliittisiin pyrkimyksiin.

Kannattaakin sanoa selvästi, ettei sellaisi pyrkimyksiä yksinkertaisesti ole olemassa mihinkään tiettyyn suuntaan: me haluamme rakentaa puoluekulttuuria, jossa toki vaikuttaminen on keskeisellä sijalla, mutta yhtä lailla tahto tarkastella ympäröivää maailmaa kriittisesti. Toivotamme tervetulleiksi kaikki vastaavanlaiset yhdistykset tekemään puoluetta eläväksi.

Tulevan syksyn suuri haaste on löytää keinot SDP:n uudelle nousulle. Uskon, että kansalaisyhteiskunnassa vastaukset eivät löydy (vain) imagopolitiikasta, vaan siitä, miten puolueiden uutta renessanssia ihmisten kohtaamispaikkoina voidaan tukea.

Tulemme ottamaan jo alkusyksytä kantaa puolueen avaamisen puolesta. On sääntöjä ja toimintamalleja, jotka kahlitsevat jäsenten toimintamahdollisuuksia. Se on luonnollista, koska lähes kaikki suomalaiset puolueet ovat luonteeltaan hierarkisia, "kiinteitä liittoja", joissa edetään korkeammalle edustuksellisen demokratian, jäsendemokratia kautta. Näin on toimittu sata vuotta.

Mielestäni SDP:tä pitää tuulettaa yksittäisen jäsenen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Pitää avata kaikki mahdolliset ovet ja ikkunat jäsenille vaikuttaa aidosti.

Vain siten uudistuva SDP - joka taistelee yhteiskunnallisen tasa-arvon ja ihmisten vapauttamisen puolesta - voi ansaita elämisen edellytykset.

Niin, ei vain hallinnoinnin, vaan elämisen: vaikuttamisen innon ja ilon näkökulmasta.

Laitetaan kivet vierimään. Tervetuloa NUS:in toimintaan muuttamaan ainakin pieni palanen maailmaa paremmaksi!

Vesa Mauriala, FT, NUS ry:n hallituksen jäsen.