Silta on uudelleen pystyssa. Kaupungin kuuluisin nahtavyys yhdistaa jalleen Mostarin muslimi- ja kroaattialueet, vaikka nahtavyyshan se kai oli myos silloin, kun sillan paikalla oli ainoastaan raunioita.
Kuumakin on, 40 astetta. Bosnia-Hertsegovinaan verrattuna Kroatian rannikko on suorastaan leuto nain kesalla.
Kaupunki on omaleimainen sekoitus Turkkia, lantista Balkania ja sodan jalkia. Minareetit ja kirkontornin seisovat sovussa ja kutsu kay molemmista uskovaisille, vaikkakin hieman eri aikoihin. Sillan jalleenrakennus on ollut vahva symboli kaupungin uudelle yhtenaisyydelle. Tosin sillan lansipaan kroaattipuolella viela ilmeisesti elaa jonkinlaista vastakkainasettelua.
Itapuolella alueen turkkilaisen kulttuurin vaikutus on kasin koskekeltavaa. Muslimit asuvat lahinna joen talla puolen: Lukuisat moskeijat, pikkubasaarit ja musiikki muistuttavat Ottomaanien valtakunnan kukoistuksesta. Illan siluettiinkin piirtyy itarannalla minareetti ja puolikuu.
Turkin EU-jasenyysneuvotteluja vastustaville Euroopan parlamentin konservatiivipoliitikoille tekisi varsin hyvaa vierailla Mostarissa: Eiko turkkilainen kulttuuriperinto muka todellakaan kuuluu osaksi Eurooppaa? Samaan hengenvetoon on kuitenkin myos todettava, etta Turkin jasenyyteen on pitka matka; naisten aseman parantaminen, kansalaisoikeudet ja Kypros odottavat ratkaisuja, mutta islamilaiseen kulttuuriin, historiaan tai maantieteeseen vetoaminen eivat saa olla jasenyysneuvottelujen esteena.
Ottomaanien valtakunnan vaikutuspiiri ulottui viela 400 vuotta sitten Unkariin asti. Siita ovat osoituksena esimerkiksi Budapestin turkkilaiset kylpylat ja kahvilat viela tanaankin. Euroopan pohjoisin turkkilaisten rakentama minareetti kohoaa Egerissa, Unkarin pohjoisosissa.
Bosnia-Hertsegovina ja Albania ovat muslimienemmistoisia maita, Ottomaanien valtakuntaa 1800- ja 1900-luvun taitteeseen asti. Onko EU-parlamentin konservatiivipoliitikkojen viesti Mostarin tai Tiranan muslimeille sama kuin Istanbulin muslimeille? Tai entapa Saksan 3-4 miljoonalle turkkilaiselle siirtolaiselle, Ranskan algerialaisille tai Englannin pakistanilaisille? Kiitos ei, Eurooppa on kristitty maanosa?
Ville Italalle ja muille tiedoksi: Euroopan Unioni on ennen kaikkea rauhan projekti. Sen tehtavana ei ole keinotekoisesti vetaa rajoja maailmaan tai tulkita historiaa ja kulttuuria ennakkoluuloisesti vaarin. Ja sitapaitsi: Eurooppakin nyt vain sattuu olemaan suuren Aasian syrjainen niemimaa, noin maantieteellisesti kun asiaa tarkastellaan.
Matti Hirvola
NUS:n kirjeenvaihtaja Lansi-Balkanilla kesalla 2007
