SDP:n puheenjohtajakisa käynnistyi eilen Vantaan Tikkurilassa pidetyllä tentillä, jonka oli järjestänyt osa vantaalaisista puoluekokousedustajaehdokkaista.
Tentti oli hyvin järjestetty: väkeä oli paikalla kuutisenkymmentä ja puheenjohtajakisaan ilmoittautuneita oli paikalla kaiken kaikkiaan viisi kappaletta. On hienoa, että niin paikallisyhdistykset kuin puoluekokousedustajaehdokkaatkin ovat innostuneet järjestämään tällaisia tapahtumia.
Puolueen virallinen puheenjohtajaehdokkaiden kenttäkierroshan alkaa huhti-toukokuun taitteessa ja tulee olemaan varsin massiivinen.
Allaolevassa linkissä on YLE:n uutisointia aiheesta. Kuten havaitsemme, ympäristöpolitiikka nousi tentissä politiikan sisältökysymyksistä kärkeen: (oheiseen uutiseen on yle tänään myös täydentänyt tilaisuuden aiheuttamat kommentit)
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83693.html
Helsingin sanomissa ollut juttu tilaisuudesta aiheutti näköjään myös sen, että Eki oikaisi tänään puheitaan tai pikemminkin tyyliä: www.tuomioja.org
tiistai 26. helmikuuta 2008
torstai 21. helmikuuta 2008
NUS ry:n puoluekokousedustajaehdokas
Nyt on yhdistyksen kaikkien ehdokkaiden esittelyt täällä, kun sain Lillinkin tekstin tähän. Häntä voi siis pian äänestää puoluekokousedustajaehdokasvaalissa Helsingin piirin alueella.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Lilli Autti
Olen syntyperäinen helsinkiläinen Punavuoresta ja keväällä 9.5.08 juhlitaan 50-vuotissynttäreitäni Pasilan Rauhanasemalla.
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Elinikäisen oppimisen kannattajana olen työni ohella pitänyt lukuintoa yllä ja suorittanut mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Olen koko työurani toiminut sosiaaliturvaan liittyvissä tehtävissä. Vuodesta 2001 olen ollut Helsingin sosiaaliasiamies ja samana vuonna perustetun Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtajana kaikkina näinä vuosina. Kirkolliskokous nimesi minut viime vuonna nelivuotiskaudeksi Kirkon diakoniarahaston hallituksen asiantuntijajäseneksi.
Ennen nykyistä pestiäni työskentelin sosiaaliviraston lakiyksikön perintäryhmän lähiesimiehenä ja sosiaalihuollon muutoksenhakuasioiden valmistelijana. Sosiaalityöntekijänä ehdin toimia sekä toimeentulotuen- ja päihdehuollon että vanhustenhuollon tehtävissä.
Sosiaalivakuutukseen perehdyin työtehtävissäni Kansaneläkelaitoksella. Työni on aina ollut myös hyvin ihmisläheistä, joten asiakkaiden asiat ja ongelmat ovat tulleet hyvin tutuiksi. Sosiaalihuoltoon liittyvä lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja niiden soveltaminen käytäntöön liittyvät jokapäiväiseen työhöni ja ovat antaneet vankan pohjan kokonaisnäkemyksen luomiseen sosiaalihuollon tämänhetkisestä tilasta.
Olen aina ollut aktiivinen osallistuja, mutta en ole aiemmin kuulunut mihinkään poliittiseen puolueeseen. Liityin viime syksynä SDP:n, koska haluan toimia aktiivisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Koin, että demareiden riveissä voin vaikuttaa tämän toteuttamiseksi. Köyhyyden ja sen kautta vallitsevan epätasa-arvon nopea poistaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.
Minut on otettu hyvin vastaan puolueessa ja olen ollut jo mukana Tarja Filatovin Toimiva kunta - työryhmässä sekä Anneli Kiljusen vetämässä sosiaalipalvelujaostossa. Näissä työskentely on ollut mielenkiintoista sekä mukavan rentoa. Puolueen uudistustyö on nyt mielenkiintoisessa vaiheessa ja haluan oman sosiaalialan kokemukseni kautta olla vaikuttamassa sen toteutumiseen. Tämän vuoksi halusin asettautua puoluekokousehdokkaaksi.
Olen mukana myös ay-toiminnassa. Olen Ammattijärjestö Talentian liittovaltuustoedustaja ja ammattieettisen lautakunnan jäsen, alueyhdistys Talentia Helsinki ry:n hallituksen jäsen sekä oman järjestöni edustaja Akavan Uudenmaan alueyhdistyksessä.
Vapaaehtoisena riita- ja rikosasioiden sovittelijana olen toiminut vuodesta 1997. Helsingin Sovittelijat ry:n puheenjohtaja olin vuosina 2001-2003 ja nyt jälleen varapuheenjohtajana. Kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta olen osallistunut Suomen sosiaalifoorumiin useina vuosina. Suomen Afasiasäätiön hallituksen jäseneksi minut pyydettiin 2008. Lapsuuteni ja nuoruuteni partiotoimintaa jatkan nyt lippukuntamme Korven Koukkaajien seniorikillan jäsenenä.
Myös minulle, kuten monelle muulle ikäiselleni naiselle, on tuttua työn, perheen, yhteiskunnallisen toiminnan ja omien vanhempien hoitamisen yhteensovittaminen. Olen toista vuosikymmentä hoitanut iäkkään äitini asioita sekä avustanut häntä päivittäisissä toiminnoissa. Siten omaishoitajien tilanteen parantaminen tasapuolisesti ympäri Suomea on sydäntäni lähellä. Vapaa-aikana käyn mielelläni teatterissa ja elokuvissa sekä kesällä mökillä.
Turussa pidetyt Kuntapäivä ja Tulevaisuusfoorumi 2, olivat ensikertalaiselle monipuolinen kokemus puolueen toiminnan sisällöstä ja kehittämistavoitteista. On hienoa kuulua ja toimia puolueessa, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen eli Reilu Suomi jokaiselle kansalaiselle.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Lilli Autti
Olen syntyperäinen helsinkiläinen Punavuoresta ja keväällä 9.5.08 juhlitaan 50-vuotissynttäreitäni Pasilan Rauhanasemalla.
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Elinikäisen oppimisen kannattajana olen työni ohella pitänyt lukuintoa yllä ja suorittanut mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon.
Olen koko työurani toiminut sosiaaliturvaan liittyvissä tehtävissä. Vuodesta 2001 olen ollut Helsingin sosiaaliasiamies ja samana vuonna perustetun Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtajana kaikkina näinä vuosina. Kirkolliskokous nimesi minut viime vuonna nelivuotiskaudeksi Kirkon diakoniarahaston hallituksen asiantuntijajäseneksi.
Ennen nykyistä pestiäni työskentelin sosiaaliviraston lakiyksikön perintäryhmän lähiesimiehenä ja sosiaalihuollon muutoksenhakuasioiden valmistelijana. Sosiaalityöntekijänä ehdin toimia sekä toimeentulotuen- ja päihdehuollon että vanhustenhuollon tehtävissä.
Sosiaalivakuutukseen perehdyin työtehtävissäni Kansaneläkelaitoksella. Työni on aina ollut myös hyvin ihmisläheistä, joten asiakkaiden asiat ja ongelmat ovat tulleet hyvin tutuiksi. Sosiaalihuoltoon liittyvä lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja niiden soveltaminen käytäntöön liittyvät jokapäiväiseen työhöni ja ovat antaneet vankan pohjan kokonaisnäkemyksen luomiseen sosiaalihuollon tämänhetkisestä tilasta.
Olen aina ollut aktiivinen osallistuja, mutta en ole aiemmin kuulunut mihinkään poliittiseen puolueeseen. Liityin viime syksynä SDP:n, koska haluan toimia aktiivisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Koin, että demareiden riveissä voin vaikuttaa tämän toteuttamiseksi. Köyhyyden ja sen kautta vallitsevan epätasa-arvon nopea poistaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.
Minut on otettu hyvin vastaan puolueessa ja olen ollut jo mukana Tarja Filatovin Toimiva kunta - työryhmässä sekä Anneli Kiljusen vetämässä sosiaalipalvelujaostossa. Näissä työskentely on ollut mielenkiintoista sekä mukavan rentoa. Puolueen uudistustyö on nyt mielenkiintoisessa vaiheessa ja haluan oman sosiaalialan kokemukseni kautta olla vaikuttamassa sen toteutumiseen. Tämän vuoksi halusin asettautua puoluekokousehdokkaaksi.
Olen mukana myös ay-toiminnassa. Olen Ammattijärjestö Talentian liittovaltuustoedustaja ja ammattieettisen lautakunnan jäsen, alueyhdistys Talentia Helsinki ry:n hallituksen jäsen sekä oman järjestöni edustaja Akavan Uudenmaan alueyhdistyksessä.
Vapaaehtoisena riita- ja rikosasioiden sovittelijana olen toiminut vuodesta 1997. Helsingin Sovittelijat ry:n puheenjohtaja olin vuosina 2001-2003 ja nyt jälleen varapuheenjohtajana. Kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta olen osallistunut Suomen sosiaalifoorumiin useina vuosina. Suomen Afasiasäätiön hallituksen jäseneksi minut pyydettiin 2008. Lapsuuteni ja nuoruuteni partiotoimintaa jatkan nyt lippukuntamme Korven Koukkaajien seniorikillan jäsenenä.
Myös minulle, kuten monelle muulle ikäiselleni naiselle, on tuttua työn, perheen, yhteiskunnallisen toiminnan ja omien vanhempien hoitamisen yhteensovittaminen. Olen toista vuosikymmentä hoitanut iäkkään äitini asioita sekä avustanut häntä päivittäisissä toiminnoissa. Siten omaishoitajien tilanteen parantaminen tasapuolisesti ympäri Suomea on sydäntäni lähellä. Vapaa-aikana käyn mielelläni teatterissa ja elokuvissa sekä kesällä mökillä.
Turussa pidetyt Kuntapäivä ja Tulevaisuusfoorumi 2, olivat ensikertalaiselle monipuolinen kokemus puolueen toiminnan sisällöstä ja kehittämistavoitteista. On hienoa kuulua ja toimia puolueessa, jonka tavoitteena on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen eli Reilu Suomi jokaiselle kansalaiselle.
keskiviikko 20. helmikuuta 2008
NUS ry:n puoluekokousedustajaehdokas
Toisen esittelytekstin on saanut valmiiksi Ayla. Tässäpä tämä on kaikille tiedoksi. Häntä voi siis pian äänestää puoluekokousedustajaehdokasvaalissa Helsingin piirin alueella. Vielä yksi esittely on tulossa.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Ayla Shakir
Olen 37-vuotias järjestöaktiivi. Muutimme perheeni kanssa kolmisen vuotta sitten Pohjois-Karjalasta Helsinkiin, Vuosaareen. Ja hyvin olemme kotiutuneet ja viihtyneet täällä pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuuluu kaksi kouluikäistä lasta ja mies. Olen töissä eduskunnassa kansanedustaja Tarja Filatovin avustajana. Ennen tätä työtä työskentelin suomen kielen opettajana.
Olen ollut puoluekokousedustajana kaikissa puoluekokouksissa vuodesta 1996 lähtien. Puoluekokouksissa on mielestäni erinomainen tilaisuus vaikuttaa puolueemme linjauksiin ja tulevaisuuteen. SDP:tä tulee kehittää avoimempaan, osallistavampaan ja aktiivisempaan suuntaan. Ja siihen tarvitaan niitä kuuluisia kolmea i:tä: iloa, itseluottamusta ja intohimoa. Niitä kaikkia minulla on!
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Ayla Shakir
Olen 37-vuotias järjestöaktiivi. Muutimme perheeni kanssa kolmisen vuotta sitten Pohjois-Karjalasta Helsinkiin, Vuosaareen. Ja hyvin olemme kotiutuneet ja viihtyneet täällä pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuuluu kaksi kouluikäistä lasta ja mies. Olen töissä eduskunnassa kansanedustaja Tarja Filatovin avustajana. Ennen tätä työtä työskentelin suomen kielen opettajana.
Olen ollut puoluekokousedustajana kaikissa puoluekokouksissa vuodesta 1996 lähtien. Puoluekokouksissa on mielestäni erinomainen tilaisuus vaikuttaa puolueemme linjauksiin ja tulevaisuuteen. SDP:tä tulee kehittää avoimempaan, osallistavampaan ja aktiivisempaan suuntaan. Ja siihen tarvitaan niitä kuuluisia kolmea i:tä: iloa, itseluottamusta ja intohimoa. Niitä kaikkia minulla on!
maanantai 18. helmikuuta 2008
NUS ry:n puoluekokousedustajaehdokas
Ensimmäisen esittelytekstin on saanut valmiiksi Reijo. Tässäpä tämä on kaikille tiedoksi. Häntä voi siis pian äänestää puoluekokousedustajaehdokasvaalissa Helsingin piirin alueella. Laitan lisää esittelyitä heti, kun saan ehdokkailtamme niitä.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Reijo Paananen
Olen nelikymppinen, nykytapaan kerran eronnut yhden aikuisen lapsen isä.
Jyväskyläläis-helsinkiläis-brysseliläis-helsinkiläinen järjestötyöntekijä.
Iloinen ja ylpeä siitä, että olen saanut työssäni yhdistää aikojen
kuluessa niin ammattiyhdistystoiminnan kuin poliittisen vaikuttamisen. Ja
toisaalta siitä, että sain ensimmäisestä koulutuksestani vahvan
työväenakateemisen kulttuurisihteeripohjan. Sittemmin ammattiosaamista on
tullut lisää erityisesti viestinnän puolelta.
Ensimmäistä ammattiani muuten selittää se, että aikoinaan teatteri ja
laulaminen toivat aktiivisen henkisen tyydytyksen. Ja myönnä: tein
molempia ihan julkisilla areenoilla. Oopperaa myöten. Nykyisin pääasiassa
ihailen kaihoten muiden lavaesiintymisiä, mutta laulupuolella en aina
malta pitää kynttilääni vakan alla. Kiitos karaoken :)
Demariaate minulle tuli verenperintönä, viiden lapsen
yksinhuoltaja-metallimies-äidin siirtämänä. Olen realisti ja
tasa-arvoiseen hyvinvointiin uskova. Moniarvoisuus ja -kulttuurisuus sekä
suvaitsevaisuus ovat elinehto pienelle kansalle ja sen tulevaisuutta
viitoittavalle sosialidemokratialle. Myös minulle. Eurooppalaiselle,
suomalaiselle, sosalidemokraatille. Toivottavasti myös äänesi arvoiselle.
Kysy lisää: Reijo (reijo.paananen(at)sak.fi, 040 758 4322)
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
Reijo Paananen
Olen nelikymppinen, nykytapaan kerran eronnut yhden aikuisen lapsen isä.
Jyväskyläläis-helsinkiläis-brysseliläis-helsinkiläinen järjestötyöntekijä.
Iloinen ja ylpeä siitä, että olen saanut työssäni yhdistää aikojen
kuluessa niin ammattiyhdistystoiminnan kuin poliittisen vaikuttamisen. Ja
toisaalta siitä, että sain ensimmäisestä koulutuksestani vahvan
työväenakateemisen kulttuurisihteeripohjan. Sittemmin ammattiosaamista on
tullut lisää erityisesti viestinnän puolelta.
Ensimmäistä ammattiani muuten selittää se, että aikoinaan teatteri ja
laulaminen toivat aktiivisen henkisen tyydytyksen. Ja myönnä: tein
molempia ihan julkisilla areenoilla. Oopperaa myöten. Nykyisin pääasiassa
ihailen kaihoten muiden lavaesiintymisiä, mutta laulupuolella en aina
malta pitää kynttilääni vakan alla. Kiitos karaoken :)
Demariaate minulle tuli verenperintönä, viiden lapsen
yksinhuoltaja-metallimies-äidin siirtämänä. Olen realisti ja
tasa-arvoiseen hyvinvointiin uskova. Moniarvoisuus ja -kulttuurisuus sekä
suvaitsevaisuus ovat elinehto pienelle kansalle ja sen tulevaisuutta
viitoittavalle sosialidemokratialle. Myös minulle. Eurooppalaiselle,
suomalaiselle, sosalidemokraatille. Toivottavasti myös äänesi arvoiselle.
Kysy lisää: Reijo (reijo.paananen(at)sak.fi, 040 758 4322)
sunnuntai 10. helmikuuta 2008
Matkalla Turusta Helsinkiin
Olihan se aikamoinen uutinen. Puheenjohtaja Eero Heinäluoma ei asetu uudelleen ehdokkaaksi SDP:n puheenjohtajaksi. Olimme juuri pohtineet työpajassa puolueosastotoiminnan uudistamista ja mielestämme pääsimme tavoitteeseemme: Jokaiselle osallistujalle jäi ainakin yksi juttu sydämeen ja päähän, mitä omassa osastossa voisi tehdä.
Ennen uutispommia minulla oli sellainen fiilis, että nyt keskustelemme oikeista asioista kuten politiikan sisältöjen ja järjestön uudistumisesta tai ainakin päivittämisestä. Olin erittäin ylpeä puolueen uudesta Ei vain leivästä -ohjelmasta, mutta erityisesti Neljä vuodenaikaa – ilmasto-ohjelmasta.
Nyt kun puheenjohtaja ja puoluesihteeri vaihtuvat, minua pelottaa, että todellinen uudistuksemme jää henkilövaihdoksiin.
Vaikka koinkin Heinäluoman ilmoituksen voimakkaasti, olen sitä tyyppiä, joka ei jää tuleen makaamaan. Meillä on erittäin hyviä nuoremman sukupolven tyyppejä, joista voimme hyvällä mielellä valita ja valkata mieleisemme. Jotenkin koen, että Tuomiojan pitäisi tässä kohtaa todeta, että olen tavoitteeni puolueen uudistamisessa saavuttanut ja nyt on nuorempien aika. Se olisi kunniakasta. Yhtä kunniakasta kuin mitä Heinäluoma teki tänään.
Nimittäin nyt on aika! Laita kommenttisi.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
Ennen uutispommia minulla oli sellainen fiilis, että nyt keskustelemme oikeista asioista kuten politiikan sisältöjen ja järjestön uudistumisesta tai ainakin päivittämisestä. Olin erittäin ylpeä puolueen uudesta Ei vain leivästä -ohjelmasta, mutta erityisesti Neljä vuodenaikaa – ilmasto-ohjelmasta.
Nyt kun puheenjohtaja ja puoluesihteeri vaihtuvat, minua pelottaa, että todellinen uudistuksemme jää henkilövaihdoksiin.
Vaikka koinkin Heinäluoman ilmoituksen voimakkaasti, olen sitä tyyppiä, joka ei jää tuleen makaamaan. Meillä on erittäin hyviä nuoremman sukupolven tyyppejä, joista voimme hyvällä mielellä valita ja valkata mieleisemme. Jotenkin koen, että Tuomiojan pitäisi tässä kohtaa todeta, että olen tavoitteeni puolueen uudistamisessa saavuttanut ja nyt on nuorempien aika. Se olisi kunniakasta. Yhtä kunniakasta kuin mitä Heinäluoma teki tänään.
Nimittäin nyt on aika! Laita kommenttisi.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
lauantai 9. helmikuuta 2008
Matkalla Turkuun
Kyllä, nyt on se viikonloppu, kun kaikki kynnelle kykenevät demarit matkaavat Turkuun. Nekin, jotka eivät pidä siitä, että puolue uudistuu organisoidulla tavalla. Siis ihan yhteisen pohdinnan ja siihen perustuvien johtopäätösten ja linjausten pohjalta.
Mutta minä en kirjoita Turusta, koska olen vasta matkalla sinne. Pysähdyin nimittäin Valkeakoskelle, jossa tänä viikonloppuna vietetään Työväen Musiikkitapahtumaa. Sitä samaa, jonka päätapahtuma on heinäkuussa, tänä vuonna tarkalleen ottaen 23.-27.7.
Tänään juklistettiin kesän ohjelmisto. Ja mikäs olisi parempi tapa julkistaa moinen kuin kuulla työväen musiikkia. Ja tietysti myös osallistua sen ilmoillesaattamiseen - olenhan täällä myös ammattiliittojen laulajien karaoketuomarina! Siitä kisasta en voi vielä paljastaa muuta, kuin että korkea on taso. Karsinnoissa kuultiin 17 laulajaa, joiden jälkeen tuomaristo kiitteli, ettei samaa kuulla jokikisessä karaokekuppilassa. Niissä kun saattaisi muuten ruveta viihtymään ihan toden teolla :) No, kuusi saatiin kuitenkin valittua finaaliin, joka alkaa parin tunnin kuluttua siitä, kun tämä teksti julkaistaan blogissamme.
Mutta se muu työväenmusiikki. Mielenkiintoista. Ja ajassa, siis ihmisten elämässä kiinni olevaa, sanoisin. Ohelmistossa löytyy, niin nyt kuin kesälläkin, monipuolinen valikoima huolella valittuja esiintyjiä ja esityksiä niin "aikuiseen makuun" kuin nuoremmillekin. Ja lapset on muuten huomioitu vielä ihan erikseen.
Sami Saari ja J. Ahola lienevät kaikille tuttuja nimiä. Osa tuntee myös oman suosikkini, Sir Elwoodin Hiljaisten Värien Juha Lehden ja Junnu Saaresahon muodostaman duon. Harvoin olen nauttinut niin paljon haitarilla soitetusta musiikista kuin silloin, kun kurttua kurittaa Jonna Pirttijoki. On täällä paikallistakin väriä, esimerkiksi Two Much, joka soittaa akustisena duona raskaan musiikin klassikoihin.
Tätä - muun muassa - on tämän päivän (ja illan ja yön) työväen musiikki. Hienoa, että perinteikäs tapahtuma ei ole jämähtänyt paikoilleen, vaan yhdistää taitavasti nykyajan ja perinteen. Ja vieläpä suurelta osin talkoovoimin!
Suosittelen reissua Valkeakoskelle ensi heinäkuun lopussa!
Reijo Paananen, NUS ry:n hallituksen jäsen
PS. Työväen Musiikkitapahtuman ohjelmatiedot löydät osoitteesta www.walmu.com.
Mutta minä en kirjoita Turusta, koska olen vasta matkalla sinne. Pysähdyin nimittäin Valkeakoskelle, jossa tänä viikonloppuna vietetään Työväen Musiikkitapahtumaa. Sitä samaa, jonka päätapahtuma on heinäkuussa, tänä vuonna tarkalleen ottaen 23.-27.7.
Tänään juklistettiin kesän ohjelmisto. Ja mikäs olisi parempi tapa julkistaa moinen kuin kuulla työväen musiikkia. Ja tietysti myös osallistua sen ilmoillesaattamiseen - olenhan täällä myös ammattiliittojen laulajien karaoketuomarina! Siitä kisasta en voi vielä paljastaa muuta, kuin että korkea on taso. Karsinnoissa kuultiin 17 laulajaa, joiden jälkeen tuomaristo kiitteli, ettei samaa kuulla jokikisessä karaokekuppilassa. Niissä kun saattaisi muuten ruveta viihtymään ihan toden teolla :) No, kuusi saatiin kuitenkin valittua finaaliin, joka alkaa parin tunnin kuluttua siitä, kun tämä teksti julkaistaan blogissamme.
Mutta se muu työväenmusiikki. Mielenkiintoista. Ja ajassa, siis ihmisten elämässä kiinni olevaa, sanoisin. Ohelmistossa löytyy, niin nyt kuin kesälläkin, monipuolinen valikoima huolella valittuja esiintyjiä ja esityksiä niin "aikuiseen makuun" kuin nuoremmillekin. Ja lapset on muuten huomioitu vielä ihan erikseen.
Sami Saari ja J. Ahola lienevät kaikille tuttuja nimiä. Osa tuntee myös oman suosikkini, Sir Elwoodin Hiljaisten Värien Juha Lehden ja Junnu Saaresahon muodostaman duon. Harvoin olen nauttinut niin paljon haitarilla soitetusta musiikista kuin silloin, kun kurttua kurittaa Jonna Pirttijoki. On täällä paikallistakin väriä, esimerkiksi Two Much, joka soittaa akustisena duona raskaan musiikin klassikoihin.
Tätä - muun muassa - on tämän päivän (ja illan ja yön) työväen musiikki. Hienoa, että perinteikäs tapahtuma ei ole jämähtänyt paikoilleen, vaan yhdistää taitavasti nykyajan ja perinteen. Ja vieläpä suurelta osin talkoovoimin!
Suosittelen reissua Valkeakoskelle ensi heinäkuun lopussa!
Reijo Paananen, NUS ry:n hallituksen jäsen
PS. Työväen Musiikkitapahtuman ohjelmatiedot löydät osoitteesta www.walmu.com.
perjantai 8. helmikuuta 2008
NUS-tiedote helmi2008 (8.2.2008)
Vaikuta asioihin
NUS:n puoluekokousedustajaehdokkat
NUS on asettanut puoluekokousedustajien vaaliin kolme ehdokasta ja he ovat:
- Autti Lilli: 49-vuotias sosiaaliasiamies
- Paananen Reijo: 43-vuotias puolue- ja järjestöaktiivi työskentelee SAK:n järjestöpäällikkönä.
- Shakir Ayla: 37-vuotias kansanedustaja Tarja Filatovin avustaja
Laitamme lisätietoa ehdokkaistamme sähköpostiin pian lisää.
Jäsenäänestys SDP:n puoluekokousedustajista järjestetään postivaalina 15.-31.3.2008
Puoluekokous järjestetään 5.-7.6.2008 Hämeenlinnassa, jossa 350 puoluekokousedustajaa päättää puolueen taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä tehtävistä, käsittelee esille tulevat sääntömuutokset ja valitsee puoluejohdon.
Vaikuta puoluekokouksen ohjelmatyöhön
Tervetuloa mukaan rakentamaan Reilua Suomea! SDP:n kesän 2008 puoluekokouksen ohjelmallinen valmistelu tapahtuu kansanliikkeen perinteen mukaisesti avoimesti kansalaisten kanssa. Haluamme kuulla ihmisten mielipiteet tulevaisuuden politiikan suuntaviivoista.
Osoitteessa www.reilusuomi.fi toivomme, että Sinä kerrot oman näkemyksesi siitä, minkälaista politiikkaa ja toimintaa haluat SDP:ltä 2010-luvulla. Puoluekokoukseen valmistellaan asiakirjoja seuraavista teemoista: suomalaisen työn tulevaisuus, ilmasto ja ympäristö, henkinen hyvinvointi.
Kunnallisvaaliehdokkaat esiin!!!
Helsingin kunnallisvaalien ehdokasasettelu on alkanut ja puolueosastoilta on pyydetty esitykset ehdokkaista piirihallitukselle 31.maaliskuuta 2008 mennessä. Jäsenäänestys Helsingin kunnallisvaaliehdokkaista pidetään 28.4.–12.5.2008 postivaalina ja ylimääräinen piirikokous 19.5. päättää ehdokasasettelusta.
Helsingin piirikokous 19.4.2008
Syyskokouksessa piirikokousedustajaksi valittiin Ismo Kainulainen ja varaedustajaksi Reijo Paananen. Jos haluat vaikuttaa piirikokousasioihin, ota yhteyttä Ismoon osoitteessa: nuorsosialidemokraatit@welho.com. Piirikokoukseen voi tehdä myös aloitteita!
Lisää piirikokousasioista myöhemmin tässä tiedotteessa.
NUS-jäsentapaamiset
NUS:n talvipäivät la 16.2. klo 14 alkaen. Ohjelmassa kovan luokan poliittinen alustus Erkki Tuomiojalta. Sen jälkeen maistelemme viiniammattilaisen opastuksella erilaisia viinejä. Paikkana TU:n saunatupa (käynti Selkämerenkatu 1, 3.krs, Ruoholahti). Ilmoittautumiset ke 13.2.: nuorsosialidemokraatit@welho.com
NUS-jäsentapaaminen ma 17.3. klo 16.30 alkaen STTK:ssa (Mikonkatu 8A, 6.krs.). Isäntänämme toimii järjestösihteeri Pekka Salmi, joka kertoo STTK:sta ja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä: nuorsosialidemokraatit@welho.com.
Muiden järjestämät tilaisuudet
Kansanjuhla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kulkue Erottajalta Eduskuntatalolle 29.2. klo 11-14. Osallistu!!! Lisätietoja: SAM Ry, puh. 044 957 7855.
Karkauspäivä tunnetaan eri puolilla Eurooppaa kansanperinteen päivänä, jolloin kaikki epäonnistuu. Suomessa sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa tuntuu olevan aina karkauspäivä ja siksi karkauspäivä on valittu toimintapäiväksi, jotta saisimme yhteiskunnassa vallitseville sosiaalisille epäkohdille julkisuutta. Sosiaalisten oikeuksien toimimattomuudesta, eli niiden jatkuvasta karkauspäivästä meillä on eri toimialoilla turhankin paljon kokemusta. Kutsumme kaikki sosiaalista vastuuntuntoa kantavat kansalaiset ja yhteisöt mukaan toimintapäivään ja rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuutta!
Kaikki NUS:ia koskevat lisätiedot ja ilmoittautumiset: nuorsosialidemokraatit@welho.com tai tekstiviestillä 045 1266 571.
Terveisin Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
NUS:n puoluekokousedustajaehdokkat
NUS on asettanut puoluekokousedustajien vaaliin kolme ehdokasta ja he ovat:
- Autti Lilli: 49-vuotias sosiaaliasiamies
- Paananen Reijo: 43-vuotias puolue- ja järjestöaktiivi työskentelee SAK:n järjestöpäällikkönä.
- Shakir Ayla: 37-vuotias kansanedustaja Tarja Filatovin avustaja
Laitamme lisätietoa ehdokkaistamme sähköpostiin pian lisää.
Jäsenäänestys SDP:n puoluekokousedustajista järjestetään postivaalina 15.-31.3.2008
Puoluekokous järjestetään 5.-7.6.2008 Hämeenlinnassa, jossa 350 puoluekokousedustajaa päättää puolueen taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä tehtävistä, käsittelee esille tulevat sääntömuutokset ja valitsee puoluejohdon.
Vaikuta puoluekokouksen ohjelmatyöhön
Tervetuloa mukaan rakentamaan Reilua Suomea! SDP:n kesän 2008 puoluekokouksen ohjelmallinen valmistelu tapahtuu kansanliikkeen perinteen mukaisesti avoimesti kansalaisten kanssa. Haluamme kuulla ihmisten mielipiteet tulevaisuuden politiikan suuntaviivoista.
Osoitteessa www.reilusuomi.fi toivomme, että Sinä kerrot oman näkemyksesi siitä, minkälaista politiikkaa ja toimintaa haluat SDP:ltä 2010-luvulla. Puoluekokoukseen valmistellaan asiakirjoja seuraavista teemoista: suomalaisen työn tulevaisuus, ilmasto ja ympäristö, henkinen hyvinvointi.
Kunnallisvaaliehdokkaat esiin!!!
Helsingin kunnallisvaalien ehdokasasettelu on alkanut ja puolueosastoilta on pyydetty esitykset ehdokkaista piirihallitukselle 31.maaliskuuta 2008 mennessä. Jäsenäänestys Helsingin kunnallisvaaliehdokkaista pidetään 28.4.–12.5.2008 postivaalina ja ylimääräinen piirikokous 19.5. päättää ehdokasasettelusta.
Helsingin piirikokous 19.4.2008
Syyskokouksessa piirikokousedustajaksi valittiin Ismo Kainulainen ja varaedustajaksi Reijo Paananen. Jos haluat vaikuttaa piirikokousasioihin, ota yhteyttä Ismoon osoitteessa: nuorsosialidemokraatit@welho.com. Piirikokoukseen voi tehdä myös aloitteita!
Lisää piirikokousasioista myöhemmin tässä tiedotteessa.
NUS-jäsentapaamiset
NUS:n talvipäivät la 16.2. klo 14 alkaen. Ohjelmassa kovan luokan poliittinen alustus Erkki Tuomiojalta. Sen jälkeen maistelemme viiniammattilaisen opastuksella erilaisia viinejä. Paikkana TU:n saunatupa (käynti Selkämerenkatu 1, 3.krs, Ruoholahti). Ilmoittautumiset ke 13.2.: nuorsosialidemokraatit@welho.com
NUS-jäsentapaaminen ma 17.3. klo 16.30 alkaen STTK:ssa (Mikonkatu 8A, 6.krs.). Isäntänämme toimii järjestösihteeri Pekka Salmi, joka kertoo STTK:sta ja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä: nuorsosialidemokraatit@welho.com.
Muiden järjestämät tilaisuudet
Kansanjuhla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kulkue Erottajalta Eduskuntatalolle 29.2. klo 11-14. Osallistu!!! Lisätietoja: SAM Ry, puh. 044 957 7855.
Karkauspäivä tunnetaan eri puolilla Eurooppaa kansanperinteen päivänä, jolloin kaikki epäonnistuu. Suomessa sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa tuntuu olevan aina karkauspäivä ja siksi karkauspäivä on valittu toimintapäiväksi, jotta saisimme yhteiskunnassa vallitseville sosiaalisille epäkohdille julkisuutta. Sosiaalisten oikeuksien toimimattomuudesta, eli niiden jatkuvasta karkauspäivästä meillä on eri toimialoilla turhankin paljon kokemusta. Kutsumme kaikki sosiaalista vastuuntuntoa kantavat kansalaiset ja yhteisöt mukaan toimintapäivään ja rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuutta!
Kaikki NUS:ia koskevat lisätiedot ja ilmoittautumiset: nuorsosialidemokraatit@welho.com tai tekstiviestillä 045 1266 571.
Terveisin Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
maanantai 4. helmikuuta 2008
SDP uudistusasiakirja kenttäkäsittelyyn
Hyvät keskustelijat,
Liitteenä puoluehallituksen esitys SDP:n uudistamisesta järjestökäsittelyyn.
http://www.reilusuomi.fi/asiakirjat/SDP_uudistuu_24012008.pdf
Keskustellaan ja annetaan palautetta!
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
Liitteenä puoluehallituksen esitys SDP:n uudistamisesta järjestökäsittelyyn.
http://www.reilusuomi.fi/asiakirjat/SDP_uudistuu_24012008.pdf
Keskustellaan ja annetaan palautetta!
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
lauantai 2. helmikuuta 2008
Sääntöjen pitää toimia niin sateella kuin auringonpaisteellakin
Päivää kuomat!
Ajattelin lisätä muutaman näkökulman meneillään olevaan jäsenäänestyskeskusteluun.
Ilmoitan jo aluksi, etten henkilökohtaisesti kannata sitovia enkä neuvoa antavia jäsenäänestyksiä puolueen johtoa valittaessa. Sen sijaan mielestäni jäsenäänestyksiä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin mm. asiakysymyksistä. Jos valtuusto jostain kummallisesta syystä toisin päättää, niin sitten tietysti olisin innokkaasti sellaista toteuttamassa ;)
*****
Teesi 1: Nykyistä jäsenäänestyskeskustelua käytetään politiikan pelin välineenä
Mielestäni on oikein ja rehellistä myöntää, että nykyinen jäsenäänestyskeskustelu on tarkoituksellisesti luotu politiikan ajankohtaista pelitilannetta varten - riippumatta siitä, että jäsendemokratia on ihan asiallinen keskustelunaihe.
Pidän puolueen sisäisen menettelytapakeskustelun valjastamista yhden henkilön puheenjohtajakamppailuun ikävänä asiana - ja näyttää siltä, että sama ajatus alkaa olla mielessään aika monella muullakin demariaktiivilla. Tarkoitus ei saisi pyhittää keinoja.
Uskon, että ylivoimainen osa jäsenistä on lähtenyt keskusteluun jäsendemokratiasta ihan tosissaan ja avoimin mielin. Eikä myöskään puolueen sisäistä ravistelua pidä pelätä. Kun keskustelu on nyt kerran käynnissä, niin käytäköön sitä avoimesti.
*****
Teesi 2: Edustuksellinen ja suora demokratia täydentävät toisiaan, eivät ole toisilleen vastakohtia
Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat erilaisia tapoja tehdä päätöksiä. Eri päätöksentavat voivat tukea toisiaan. Suomessa on tietysti erityisen vahva edustuksellisen demokratian perinne.
Valtiollisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on järjestetty kieltolain kumoamisesta ja EU:hun liittymisestä. Kunnallisia kansanäänestyksiä Suomessa on järjestetty viitisenkymmentä. Valtaosassa on äänestetty kuntaliitoksista.
Suoran osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja on puolestaan pyritty lisäämään erilaisin osallisuus- ja paikallisdemokratiahankkein. Myös erilaisia nettikyselyitä on tehty, vaikka päätöksentekoon liittyvien sähköisten nettiäänestysten toteuttaminen yhdistysten päätöksenteossa ei vielä ole ollut mahdollista mm. siksi, ettei useimpien jäsenten sähköpostiosoitteita ole ollut saatavilla.
*****
Teesi 3: SDP:n säännöt ovat puolueista demokraattisimmat
Jäsenäänestys SDP:ssä toimitetaan, ellei toisin määrätä: puoluekokousedustajien valitsemiseksi (puoluekokousedustajien vaalit), kansanedustajaehdokkaiden nimeämiseksi (kansanedustajaehdokkaiden vaalit), kunnallisvaaliehdokkaiden nimeämiseksi (kunnallisvaaliehdokkaiden vaalit) sekä neuvoa-antavana presidenttiehdokkaan nimeämiseksi (presidenttiehdokkaan vaali).
Neuvoa antavassa jäsenäänestyksessä presidenttiehdokkaan nimeämiseksi äänioikeutettuja ovat puolueen jäsenten lisäksi rekisteröidyt kannattajat.
Jäsenäänestys toimitetaan lisäksi, mikäli puoluevaltuusto erikseen niin päättää, neuvoa-antavana ehdokkaiden asettamiseksi Euroopan parlamentin jäsenten vaaleihin.
Valtakunnallisen jäsenäänestyksen toimittamisesta muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa päättää puoluevaltuusto.
Puoluevaltuustolla on suvereeni oikeus päättää järjestää juuri sellaisia jäsenäänestyksiä kuin se haluaa - ei kuitenkaan niistä asioista, jotka kuuluvat puoluekokouksen suvereeniin päätösvaltaan. Neuvoa antavana äänestykset tietysti ovat sääntöjen mukaan mahdollisia, jos puoluevaltuusto niin päättää.
Verrattaessa muihin puolueisiin havaitaan, että:
- vain Vasemmistoliitolla on sääntöhin kirjattuna jäsenäänestys puoluekokousedustajista
- Kokoomuksella sellainen olisi teoriassa mahdollinen
- Kepu ja Vihreät lähettävät delegaatit yhdistyksittäin (eli yhdistyksen nokkamies lähtee)
- millään muulla puolueella ei ole vastaavaa presidentinvaalien eikä EU-ehdokasvaalien neuvoa antavaa äänestystä sääntökirjauksena
- millään muulla puolueella ei puoluevaltuustolle erikseen ole kirjattu mandaattia jäsenäänestysten järjestämisestä
Eli: meillä on olemassa hyvät säännöt ja apparaatti erityisesti valtuuston osalta, nyt pitää miettiä, pitäisikö sitä käyttää toisin kuin nykyään käytetään.
*****
Teesi 4: Nykyinen yhdistyslaki ei mahdollista sitovaa jäsenäänestystä puoluejohdosta
Yhdistyksen kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa on yhdistyslain mukaan (23 §) päätettävä mm. ”hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta”.
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen johtohenkilöitä ei siten voida valita jäsenäänestyksellä. Sen sijaan laki mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset.
Ajatusta neuvoa antavasta jäsenäänestyksestä puolueen puheenjohtajasta on hankala sovittaa yhteen puoluekokouksen suvereenin päätösvallan kanssa. Suomalaisessa todellisuudessa neuvoa antava jäsenäänestys sitoisi moraalisesti kokousedustajia erityisesti silloin, kun jäsenäänestyksen tulos olisi suhteellisen selvä.
Toisena vaihtoehtona olisi siirtyminen kulttuuriin, jossa jäsenäänestyksen tulokset eivät sitoisi kovinkaan vahvasti päätöksentekijöitä. Tämä ei liene toivottava kehityssuunta.
Lain muuttaminen on tietenkin mahdollista, mutta se ei ehdi tähän kevään sääntömuutosrumbaan.
*****
Teesi 5: Puoluejohdon olisi jatkossakin säilyttävä kollektiivina
Mielestäni ei voida irroittaa puheenjohtajan valintaa muun puoluejohdon valinnasta. Nykyisin puoluejohto toimii kollektiivina ja on vastuussa puoluekokoukselle ja väliaikana puoluevaltuustolle. Mielestäni on mahdoton ajatus, että puheenjohtajan mandaatti tulisi suoraan jäsenistöltä samaan aikaan, mikäli puoluehallituksen ja -valtuuston mandaatti muuta kautta.
Jos jäsenäänestysmalliin henkilövalinnoissa mentäisiin, pitäisi koko puoluejohto (ainakin puoluehallitus) valita suoraan jäsenäänestyksellä. Samoin pitäisi vakavasti pohtia, pitäisikö jäsenäänestyskäytäntö ulottaa puoluevaltuuston valintaan ja piiritasolle. Sitten kävisimme jatkuvaa jäsenäänestystä henkilövalinnoista, ellei kausia pidennettäisi, mikä tietenkin on mahdollista.
Sitten kokonaan toinen kysymys on, millä tavalla valitusta puoluejohdosta päästäisiin eroon ;=)
*****
Teesi 6: Jäsenäänestykset asiakysymyksistä voisivat aktivoida kenttää
Kokonaan keskustelusta uupunut kysymys on, pitäisikö SDP:ssä järjestää neuvoa antavia tai sitovia jäsenäänestyksiä asiakysymyksistä. Ja nyt en tarkoita suinkaan "kyllä / ei" -tyyppisiä kysymyksiä, vaan esimerkiksi ennen kunnallisvaaleihin valmistautumista kysymystä palvelutuotannon järjestämisestä, kannasta kuntaliitoksiin, aluehallinnon rakenteeseen yms.
Oleellista on, että järjestettäessä tällaisia äänestyksiä, tulisi siihen liittää laaja keskustelutilaisuuksien sarja, kenttäkierrokset, aineistojen tuottaminen yms. Jäsenäänestystä siis todellisuudessa edeltäisi noin vuoden mittainen urakka. Jäsenet voisivat osallistua tilaisuuksiin päivittämään omia kantojaan ja debatoimaan. Se varmaankin innostaisi kenttää ja antaisi asiakysymyksille uutta painoa.
*****
Siunatuksi lopuksi: Paras tapa vaikuttaa puolueen henkilövalintoihin on äänestää puoluekokousedustajien jäsenäänestyksessä sellaista ehdokasta, jonka kanta tässä asiassa vastaa omaa kantaa. Eli siis innokkaasti äänestämään!
Käykäähän keskustelemassa asiasta myös:
http://forum.reilusuomi.fi/index.php?board=5.0
Terveisin,
Vesa Mauriala.
Ajattelin lisätä muutaman näkökulman meneillään olevaan jäsenäänestyskeskusteluun.
Ilmoitan jo aluksi, etten henkilökohtaisesti kannata sitovia enkä neuvoa antavia jäsenäänestyksiä puolueen johtoa valittaessa. Sen sijaan mielestäni jäsenäänestyksiä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin mm. asiakysymyksistä. Jos valtuusto jostain kummallisesta syystä toisin päättää, niin sitten tietysti olisin innokkaasti sellaista toteuttamassa ;)
*****
Teesi 1: Nykyistä jäsenäänestyskeskustelua käytetään politiikan pelin välineenä
Mielestäni on oikein ja rehellistä myöntää, että nykyinen jäsenäänestyskeskustelu on tarkoituksellisesti luotu politiikan ajankohtaista pelitilannetta varten - riippumatta siitä, että jäsendemokratia on ihan asiallinen keskustelunaihe.
Pidän puolueen sisäisen menettelytapakeskustelun valjastamista yhden henkilön puheenjohtajakamppailuun ikävänä asiana - ja näyttää siltä, että sama ajatus alkaa olla mielessään aika monella muullakin demariaktiivilla. Tarkoitus ei saisi pyhittää keinoja.
Uskon, että ylivoimainen osa jäsenistä on lähtenyt keskusteluun jäsendemokratiasta ihan tosissaan ja avoimin mielin. Eikä myöskään puolueen sisäistä ravistelua pidä pelätä. Kun keskustelu on nyt kerran käynnissä, niin käytäköön sitä avoimesti.
*****
Teesi 2: Edustuksellinen ja suora demokratia täydentävät toisiaan, eivät ole toisilleen vastakohtia
Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat erilaisia tapoja tehdä päätöksiä. Eri päätöksentavat voivat tukea toisiaan. Suomessa on tietysti erityisen vahva edustuksellisen demokratian perinne.
Valtiollisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on järjestetty kieltolain kumoamisesta ja EU:hun liittymisestä. Kunnallisia kansanäänestyksiä Suomessa on järjestetty viitisenkymmentä. Valtaosassa on äänestetty kuntaliitoksista.
Suoran osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja on puolestaan pyritty lisäämään erilaisin osallisuus- ja paikallisdemokratiahankkein. Myös erilaisia nettikyselyitä on tehty, vaikka päätöksentekoon liittyvien sähköisten nettiäänestysten toteuttaminen yhdistysten päätöksenteossa ei vielä ole ollut mahdollista mm. siksi, ettei useimpien jäsenten sähköpostiosoitteita ole ollut saatavilla.
*****
Teesi 3: SDP:n säännöt ovat puolueista demokraattisimmat
Jäsenäänestys SDP:ssä toimitetaan, ellei toisin määrätä: puoluekokousedustajien valitsemiseksi (puoluekokousedustajien vaalit), kansanedustajaehdokkaiden nimeämiseksi (kansanedustajaehdokkaiden vaalit), kunnallisvaaliehdokkaiden nimeämiseksi (kunnallisvaaliehdokkaiden vaalit) sekä neuvoa-antavana presidenttiehdokkaan nimeämiseksi (presidenttiehdokkaan vaali).
Neuvoa antavassa jäsenäänestyksessä presidenttiehdokkaan nimeämiseksi äänioikeutettuja ovat puolueen jäsenten lisäksi rekisteröidyt kannattajat.
Jäsenäänestys toimitetaan lisäksi, mikäli puoluevaltuusto erikseen niin päättää, neuvoa-antavana ehdokkaiden asettamiseksi Euroopan parlamentin jäsenten vaaleihin.
Valtakunnallisen jäsenäänestyksen toimittamisesta muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa päättää puoluevaltuusto.
Puoluevaltuustolla on suvereeni oikeus päättää järjestää juuri sellaisia jäsenäänestyksiä kuin se haluaa - ei kuitenkaan niistä asioista, jotka kuuluvat puoluekokouksen suvereeniin päätösvaltaan. Neuvoa antavana äänestykset tietysti ovat sääntöjen mukaan mahdollisia, jos puoluevaltuusto niin päättää.
Verrattaessa muihin puolueisiin havaitaan, että:
- vain Vasemmistoliitolla on sääntöhin kirjattuna jäsenäänestys puoluekokousedustajista
- Kokoomuksella sellainen olisi teoriassa mahdollinen
- Kepu ja Vihreät lähettävät delegaatit yhdistyksittäin (eli yhdistyksen nokkamies lähtee)
- millään muulla puolueella ei ole vastaavaa presidentinvaalien eikä EU-ehdokasvaalien neuvoa antavaa äänestystä sääntökirjauksena
- millään muulla puolueella ei puoluevaltuustolle erikseen ole kirjattu mandaattia jäsenäänestysten järjestämisestä
Eli: meillä on olemassa hyvät säännöt ja apparaatti erityisesti valtuuston osalta, nyt pitää miettiä, pitäisikö sitä käyttää toisin kuin nykyään käytetään.
*****
Teesi 4: Nykyinen yhdistyslaki ei mahdollista sitovaa jäsenäänestystä puoluejohdosta
Yhdistyksen kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa on yhdistyslain mukaan (23 §) päätettävä mm. ”hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta”.
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen johtohenkilöitä ei siten voida valita jäsenäänestyksellä. Sen sijaan laki mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset.
Ajatusta neuvoa antavasta jäsenäänestyksestä puolueen puheenjohtajasta on hankala sovittaa yhteen puoluekokouksen suvereenin päätösvallan kanssa. Suomalaisessa todellisuudessa neuvoa antava jäsenäänestys sitoisi moraalisesti kokousedustajia erityisesti silloin, kun jäsenäänestyksen tulos olisi suhteellisen selvä.
Toisena vaihtoehtona olisi siirtyminen kulttuuriin, jossa jäsenäänestyksen tulokset eivät sitoisi kovinkaan vahvasti päätöksentekijöitä. Tämä ei liene toivottava kehityssuunta.
Lain muuttaminen on tietenkin mahdollista, mutta se ei ehdi tähän kevään sääntömuutosrumbaan.
*****
Teesi 5: Puoluejohdon olisi jatkossakin säilyttävä kollektiivina
Mielestäni ei voida irroittaa puheenjohtajan valintaa muun puoluejohdon valinnasta. Nykyisin puoluejohto toimii kollektiivina ja on vastuussa puoluekokoukselle ja väliaikana puoluevaltuustolle. Mielestäni on mahdoton ajatus, että puheenjohtajan mandaatti tulisi suoraan jäsenistöltä samaan aikaan, mikäli puoluehallituksen ja -valtuuston mandaatti muuta kautta.
Jos jäsenäänestysmalliin henkilövalinnoissa mentäisiin, pitäisi koko puoluejohto (ainakin puoluehallitus) valita suoraan jäsenäänestyksellä. Samoin pitäisi vakavasti pohtia, pitäisikö jäsenäänestyskäytäntö ulottaa puoluevaltuuston valintaan ja piiritasolle. Sitten kävisimme jatkuvaa jäsenäänestystä henkilövalinnoista, ellei kausia pidennettäisi, mikä tietenkin on mahdollista.
Sitten kokonaan toinen kysymys on, millä tavalla valitusta puoluejohdosta päästäisiin eroon ;=)
*****
Teesi 6: Jäsenäänestykset asiakysymyksistä voisivat aktivoida kenttää
Kokonaan keskustelusta uupunut kysymys on, pitäisikö SDP:ssä järjestää neuvoa antavia tai sitovia jäsenäänestyksiä asiakysymyksistä. Ja nyt en tarkoita suinkaan "kyllä / ei" -tyyppisiä kysymyksiä, vaan esimerkiksi ennen kunnallisvaaleihin valmistautumista kysymystä palvelutuotannon järjestämisestä, kannasta kuntaliitoksiin, aluehallinnon rakenteeseen yms.
Oleellista on, että järjestettäessä tällaisia äänestyksiä, tulisi siihen liittää laaja keskustelutilaisuuksien sarja, kenttäkierrokset, aineistojen tuottaminen yms. Jäsenäänestystä siis todellisuudessa edeltäisi noin vuoden mittainen urakka. Jäsenet voisivat osallistua tilaisuuksiin päivittämään omia kantojaan ja debatoimaan. Se varmaankin innostaisi kenttää ja antaisi asiakysymyksille uutta painoa.
*****
Siunatuksi lopuksi: Paras tapa vaikuttaa puolueen henkilövalintoihin on äänestää puoluekokousedustajien jäsenäänestyksessä sellaista ehdokasta, jonka kanta tässä asiassa vastaa omaa kantaa. Eli siis innokkaasti äänestämään!
Käykäähän keskustelemassa asiasta myös:
http://forum.reilusuomi.fi/index.php?board=5.0
Terveisin,
Vesa Mauriala.
perjantai 1. helmikuuta 2008
Esitys jäsenäänestyksestä?
Kepu. Lueskelin juuri Suomenmaan päätoimittajan Timo Laanisen pohdintaa puolueen puheenjohtajan valitsemisesta jäsenäänestyksellä. (löytyy osoitteesta www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html ainakin tänään, myöhemmin varmaan jostain arkistosta...). Laanisen pohdinta on analyyttista. Minusta siinä on monia hyviä asioita, joita olisi syytä pohtia myös SDP:ssä.
Hinta. Jonkun olisi hyvä miettiä ja laskea, mitä maksaa 50 000 jäsenen jäsenäänestys. Mistä rahat ja miten toteutetaan?
Sitten. Jäsenäänestyksen sitovuutta määrittelee jo yhdistyslaki. Siitä täällä blogissa on jo kerrottukin, että sitovaa äänestystä ei lain mukaan voi tehdä.
Saivartelua. Neuvoantava jäsenäänestys on mahdollinen, mutta mitenkäs sitten, jos äänet ovat tasan? Miten tiukasti se neuvoo ja voiko puoluekokous poiketa ja niin edelleen. Pitääkö neuvoa-antava jäsenäänestys järjestää myös, mikäli puheenjohtaja halutaan erottaa, vai riittääkö siihen pelkkä ylimääräinen puoluekokous? Pitääkö sen järjestämisestä sitten tässä tapauksessa olla myös ylimääräinen äänestys.
Historian oppia. SDP:n historiassa on paljon erilaisia vaiheita. Äkkikäännökset ja oman mielipiteen "väkisin yhteiseksi saaminen" ovat sieltä tuttuja. Valitaan keino, jolla voitetaan vaali ja ääntenlasku. Niinhän se menee. Esimerkiksi puolueen presidenttiehdokkaan valinta (Ahtisaari) avoimella kansalaisvaalilla oli ajatuksia herättävä. Kalevi Sorsa saatiin syrjään ja Ahtisaari tilalle. Siinä vaalissa kokoomuksen edustajat olivat yksi varsin aktiivinen äänestäjäporukka. Moni on minullekkin tätä asia rehvastellut. Eikäpä siinä mitään. Avoin, kun avoin.
Adressi. Nyt etenkin demarinuoret ja opiskelijajärjestön aktiivit ovat keräämässä adressia, jotta puoluevaltuusto järjestäisi jäsenäänestyksen. Puoluehallitus, johon itsekkin kuulun teki päätöksen tammikuussa, että tälläista äänestystä tässä vaiheessa ei järjestetä. Puoluekokous päättää puheejohtajan valintatavasta ja se voi tarvittaessa ensi kesänä myös muuttaa sitä. Keskustelua varten laaditaan asiasta aineisto, joka mahdollistaa keskustelun ja harkitut muutokset.
Puoluevaltuusto. Jäsenäänestysasiasta ei myöskään kukaan tehnyt ehdotusta syksyn puoluevaltuustossa, joka päätti puoluekokouksen edustajien vaalitavasta ja muusta valmistelusta. Nyt ehdokasasettelu on käynnissä ja olisi vain kysymyksiä herättävää, että valintatapaa muutettaisiin kesken leikin. Kysymys on myös siitä, että mitä, jos joku puheenjohtajaehdokas tulisi kuvioon vasta loppumetreillä? Mitäs sitten tehdään ja mikä on hänen oikeusturvansa?
Säännöt. Nyt siis toimitaan voimassa olevien sääntöjen puitteissa, jotka siis toimivat valintatavan suhteen testatusti. Siis edelleenkin. Minusta puoluekokouksen pitää tehdä asiasta päätös, jos se katsoo neuvoa-antavan jäsenäänestyksen hyväksi. Ja, jos ei niin varmaan se löytää sillekkin perustelut.
Virhe. No nyt joku totetaa, että onpas tuo konservatiinen. En suinkaan. Minusta vaan ison liikkeen toimintatapoja on syytä muuttaa harkiten ja porukalla yhdessä päättäen. Ei hetken innostuksen vallassa. Muistan olleeeni vaatimassa ja läpiviemässä demarinuorissa sääntömuutosta, jotta pääsihteeri pitää valita liittohallituksessa liittokokouksen sijaan. Tässä takana oli se, että meidän piiri ei koskaan pärjännyt puheenjohtajavaalissa (meidän aikaan), koska meillä oli aina niin hyvät ehdokkaat pääsihteeriksi ja se tuli siihen valituksi. Siksi päätettiin muuttaa valintatapaa, jotta puheenjohtajaskabassa olisi pärjätty. Ei pärjätty sittenkään. No, samalla pääsihteerin rooli ei enää sitten ollutkaan poliittinen, jota jälkeenpäin surkuteltiin.
Toimintaa. Mutta, jotta nyt joku äänestys saataisin järjestettyä ja demariuudistuksille saataisiin lihaa luittenpäälle nyt heti, niinkuin tapana on tänä päivänä vähäsen haluta, niin joku oli kirjoittanut tänne johonkin bloggaukseen kommentin, että demarinuorten puheenjohtajasta olisi hyvä järjestää jäsenäänestys, koska heillä on sopivasti liittokokous ennen SDP:n puoluekokousta.
Niin. Olisikos se tässä nyt se paras tie edetä? Kerran demarinuorilla on jäsenäänestysintoa noin valtavasti ja he haluavat jäsendemokratiaa edistää ja parantaa, niin voisihan tämä idea olla ihan käyttökelpoinen.
Julkisuutta. Äkkipäätään ajatellen se toisi myös loogisuutta heidän vaatimukselleen SDP:n suhteen ja roppakaupalla julkisuutta ja uusia jäseniä, mikäli heillä olisi näyttävä Road Show alueellisesti ja sitten "esivaali" sen jälkeen, joko lippuäänestyksellä tai postivaalilla. Siitä saisi hyviä ja huonoja kokemuksia SDP:n puoluekokouksen päätöksentekoon. Demarinuoret voisvat olla tässä suunnannäyttäjiä omalla esimerkillään.
Siis. Ottakaapas nyt julkisuutta järjestölle kauhakaupalla. Se voisi samalla auttaa keulakuvia myös tulevissa kunnallisvaaleissa.
Adressi 2. Joku voisi tuostakin asiasta avata nettiadressin. Toisi sekin julkisuutta demarinuorille. Voisinpa tuon minäkin tehdä, mutta asia ei oikein taida Nuorsosialidemokraattien puheenjohtajalle kuulua.
Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n puheenjohtaja
Hinta. Jonkun olisi hyvä miettiä ja laskea, mitä maksaa 50 000 jäsenen jäsenäänestys. Mistä rahat ja miten toteutetaan?
Sitten. Jäsenäänestyksen sitovuutta määrittelee jo yhdistyslaki. Siitä täällä blogissa on jo kerrottukin, että sitovaa äänestystä ei lain mukaan voi tehdä.
Saivartelua. Neuvoantava jäsenäänestys on mahdollinen, mutta mitenkäs sitten, jos äänet ovat tasan? Miten tiukasti se neuvoo ja voiko puoluekokous poiketa ja niin edelleen. Pitääkö neuvoa-antava jäsenäänestys järjestää myös, mikäli puheenjohtaja halutaan erottaa, vai riittääkö siihen pelkkä ylimääräinen puoluekokous? Pitääkö sen järjestämisestä sitten tässä tapauksessa olla myös ylimääräinen äänestys.
Historian oppia. SDP:n historiassa on paljon erilaisia vaiheita. Äkkikäännökset ja oman mielipiteen "väkisin yhteiseksi saaminen" ovat sieltä tuttuja. Valitaan keino, jolla voitetaan vaali ja ääntenlasku. Niinhän se menee. Esimerkiksi puolueen presidenttiehdokkaan valinta (Ahtisaari) avoimella kansalaisvaalilla oli ajatuksia herättävä. Kalevi Sorsa saatiin syrjään ja Ahtisaari tilalle. Siinä vaalissa kokoomuksen edustajat olivat yksi varsin aktiivinen äänestäjäporukka. Moni on minullekkin tätä asia rehvastellut. Eikäpä siinä mitään. Avoin, kun avoin.
Adressi. Nyt etenkin demarinuoret ja opiskelijajärjestön aktiivit ovat keräämässä adressia, jotta puoluevaltuusto järjestäisi jäsenäänestyksen. Puoluehallitus, johon itsekkin kuulun teki päätöksen tammikuussa, että tälläista äänestystä tässä vaiheessa ei järjestetä. Puoluekokous päättää puheejohtajan valintatavasta ja se voi tarvittaessa ensi kesänä myös muuttaa sitä. Keskustelua varten laaditaan asiasta aineisto, joka mahdollistaa keskustelun ja harkitut muutokset.
Puoluevaltuusto. Jäsenäänestysasiasta ei myöskään kukaan tehnyt ehdotusta syksyn puoluevaltuustossa, joka päätti puoluekokouksen edustajien vaalitavasta ja muusta valmistelusta. Nyt ehdokasasettelu on käynnissä ja olisi vain kysymyksiä herättävää, että valintatapaa muutettaisiin kesken leikin. Kysymys on myös siitä, että mitä, jos joku puheenjohtajaehdokas tulisi kuvioon vasta loppumetreillä? Mitäs sitten tehdään ja mikä on hänen oikeusturvansa?
Säännöt. Nyt siis toimitaan voimassa olevien sääntöjen puitteissa, jotka siis toimivat valintatavan suhteen testatusti. Siis edelleenkin. Minusta puoluekokouksen pitää tehdä asiasta päätös, jos se katsoo neuvoa-antavan jäsenäänestyksen hyväksi. Ja, jos ei niin varmaan se löytää sillekkin perustelut.
Virhe. No nyt joku totetaa, että onpas tuo konservatiinen. En suinkaan. Minusta vaan ison liikkeen toimintatapoja on syytä muuttaa harkiten ja porukalla yhdessä päättäen. Ei hetken innostuksen vallassa. Muistan olleeeni vaatimassa ja läpiviemässä demarinuorissa sääntömuutosta, jotta pääsihteeri pitää valita liittohallituksessa liittokokouksen sijaan. Tässä takana oli se, että meidän piiri ei koskaan pärjännyt puheenjohtajavaalissa (meidän aikaan), koska meillä oli aina niin hyvät ehdokkaat pääsihteeriksi ja se tuli siihen valituksi. Siksi päätettiin muuttaa valintatapaa, jotta puheenjohtajaskabassa olisi pärjätty. Ei pärjätty sittenkään. No, samalla pääsihteerin rooli ei enää sitten ollutkaan poliittinen, jota jälkeenpäin surkuteltiin.
Toimintaa. Mutta, jotta nyt joku äänestys saataisin järjestettyä ja demariuudistuksille saataisiin lihaa luittenpäälle nyt heti, niinkuin tapana on tänä päivänä vähäsen haluta, niin joku oli kirjoittanut tänne johonkin bloggaukseen kommentin, että demarinuorten puheenjohtajasta olisi hyvä järjestää jäsenäänestys, koska heillä on sopivasti liittokokous ennen SDP:n puoluekokousta.
Niin. Olisikos se tässä nyt se paras tie edetä? Kerran demarinuorilla on jäsenäänestysintoa noin valtavasti ja he haluavat jäsendemokratiaa edistää ja parantaa, niin voisihan tämä idea olla ihan käyttökelpoinen.
Julkisuutta. Äkkipäätään ajatellen se toisi myös loogisuutta heidän vaatimukselleen SDP:n suhteen ja roppakaupalla julkisuutta ja uusia jäseniä, mikäli heillä olisi näyttävä Road Show alueellisesti ja sitten "esivaali" sen jälkeen, joko lippuäänestyksellä tai postivaalilla. Siitä saisi hyviä ja huonoja kokemuksia SDP:n puoluekokouksen päätöksentekoon. Demarinuoret voisvat olla tässä suunnannäyttäjiä omalla esimerkillään.
Siis. Ottakaapas nyt julkisuutta järjestölle kauhakaupalla. Se voisi samalla auttaa keulakuvia myös tulevissa kunnallisvaaleissa.
Adressi 2. Joku voisi tuostakin asiasta avata nettiadressin. Toisi sekin julkisuutta demarinuorille. Voisinpa tuon minäkin tehdä, mutta asia ei oikein taida Nuorsosialidemokraattien puheenjohtajalle kuulua.
Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n puheenjohtaja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)