Päivää kuomat!
Ajattelin lisätä muutaman näkökulman meneillään olevaan jäsenäänestyskeskusteluun.
Ilmoitan jo aluksi, etten henkilökohtaisesti kannata sitovia enkä neuvoa antavia jäsenäänestyksiä puolueen johtoa valittaessa. Sen sijaan mielestäni jäsenäänestyksiä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin mm. asiakysymyksistä. Jos valtuusto jostain kummallisesta syystä toisin päättää, niin sitten tietysti olisin innokkaasti sellaista toteuttamassa ;)
*****
Teesi 1: Nykyistä jäsenäänestyskeskustelua käytetään politiikan pelin välineenä
Mielestäni on oikein ja rehellistä myöntää, että nykyinen jäsenäänestyskeskustelu on tarkoituksellisesti luotu politiikan ajankohtaista pelitilannetta varten - riippumatta siitä, että jäsendemokratia on ihan asiallinen keskustelunaihe.
Pidän puolueen sisäisen menettelytapakeskustelun valjastamista yhden henkilön puheenjohtajakamppailuun ikävänä asiana - ja näyttää siltä, että sama ajatus alkaa olla mielessään aika monella muullakin demariaktiivilla. Tarkoitus ei saisi pyhittää keinoja.
Uskon, että ylivoimainen osa jäsenistä on lähtenyt keskusteluun jäsendemokratiasta ihan tosissaan ja avoimin mielin. Eikä myöskään puolueen sisäistä ravistelua pidä pelätä. Kun keskustelu on nyt kerran käynnissä, niin käytäköön sitä avoimesti.
*****
Teesi 2: Edustuksellinen ja suora demokratia täydentävät toisiaan, eivät ole toisilleen vastakohtia
Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat erilaisia tapoja tehdä päätöksiä. Eri päätöksentavat voivat tukea toisiaan. Suomessa on tietysti erityisen vahva edustuksellisen demokratian perinne.
Valtiollisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on järjestetty kieltolain kumoamisesta ja EU:hun liittymisestä. Kunnallisia kansanäänestyksiä Suomessa on järjestetty viitisenkymmentä. Valtaosassa on äänestetty kuntaliitoksista.
Suoran osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja on puolestaan pyritty lisäämään erilaisin osallisuus- ja paikallisdemokratiahankkein. Myös erilaisia nettikyselyitä on tehty, vaikka päätöksentekoon liittyvien sähköisten nettiäänestysten toteuttaminen yhdistysten päätöksenteossa ei vielä ole ollut mahdollista mm. siksi, ettei useimpien jäsenten sähköpostiosoitteita ole ollut saatavilla.
*****
Teesi 3: SDP:n säännöt ovat puolueista demokraattisimmat
Jäsenäänestys SDP:ssä toimitetaan, ellei toisin määrätä: puoluekokousedustajien valitsemiseksi (puoluekokousedustajien vaalit), kansanedustajaehdokkaiden nimeämiseksi (kansanedustajaehdokkaiden vaalit), kunnallisvaaliehdokkaiden nimeämiseksi (kunnallisvaaliehdokkaiden vaalit) sekä neuvoa-antavana presidenttiehdokkaan nimeämiseksi (presidenttiehdokkaan vaali).
Neuvoa antavassa jäsenäänestyksessä presidenttiehdokkaan nimeämiseksi äänioikeutettuja ovat puolueen jäsenten lisäksi rekisteröidyt kannattajat.
Jäsenäänestys toimitetaan lisäksi, mikäli puoluevaltuusto erikseen niin päättää, neuvoa-antavana ehdokkaiden asettamiseksi Euroopan parlamentin jäsenten vaaleihin.
Valtakunnallisen jäsenäänestyksen toimittamisesta muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa päättää puoluevaltuusto.
Puoluevaltuustolla on suvereeni oikeus päättää järjestää juuri sellaisia jäsenäänestyksiä kuin se haluaa - ei kuitenkaan niistä asioista, jotka kuuluvat puoluekokouksen suvereeniin päätösvaltaan. Neuvoa antavana äänestykset tietysti ovat sääntöjen mukaan mahdollisia, jos puoluevaltuusto niin päättää.
Verrattaessa muihin puolueisiin havaitaan, että:
- vain Vasemmistoliitolla on sääntöhin kirjattuna jäsenäänestys puoluekokousedustajista
- Kokoomuksella sellainen olisi teoriassa mahdollinen
- Kepu ja Vihreät lähettävät delegaatit yhdistyksittäin (eli yhdistyksen nokkamies lähtee)
- millään muulla puolueella ei ole vastaavaa presidentinvaalien eikä EU-ehdokasvaalien neuvoa antavaa äänestystä sääntökirjauksena
- millään muulla puolueella ei puoluevaltuustolle erikseen ole kirjattu mandaattia jäsenäänestysten järjestämisestä
Eli: meillä on olemassa hyvät säännöt ja apparaatti erityisesti valtuuston osalta, nyt pitää miettiä, pitäisikö sitä käyttää toisin kuin nykyään käytetään.
*****
Teesi 4: Nykyinen yhdistyslaki ei mahdollista sitovaa jäsenäänestystä puoluejohdosta
Yhdistyksen kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa on yhdistyslain mukaan (23 §) päätettävä mm. ”hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta”.
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen johtohenkilöitä ei siten voida valita jäsenäänestyksellä. Sen sijaan laki mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset.
Ajatusta neuvoa antavasta jäsenäänestyksestä puolueen puheenjohtajasta on hankala sovittaa yhteen puoluekokouksen suvereenin päätösvallan kanssa. Suomalaisessa todellisuudessa neuvoa antava jäsenäänestys sitoisi moraalisesti kokousedustajia erityisesti silloin, kun jäsenäänestyksen tulos olisi suhteellisen selvä.
Toisena vaihtoehtona olisi siirtyminen kulttuuriin, jossa jäsenäänestyksen tulokset eivät sitoisi kovinkaan vahvasti päätöksentekijöitä. Tämä ei liene toivottava kehityssuunta.
Lain muuttaminen on tietenkin mahdollista, mutta se ei ehdi tähän kevään sääntömuutosrumbaan.
*****
Teesi 5: Puoluejohdon olisi jatkossakin säilyttävä kollektiivina
Mielestäni ei voida irroittaa puheenjohtajan valintaa muun puoluejohdon valinnasta. Nykyisin puoluejohto toimii kollektiivina ja on vastuussa puoluekokoukselle ja väliaikana puoluevaltuustolle. Mielestäni on mahdoton ajatus, että puheenjohtajan mandaatti tulisi suoraan jäsenistöltä samaan aikaan, mikäli puoluehallituksen ja -valtuuston mandaatti muuta kautta.
Jos jäsenäänestysmalliin henkilövalinnoissa mentäisiin, pitäisi koko puoluejohto (ainakin puoluehallitus) valita suoraan jäsenäänestyksellä. Samoin pitäisi vakavasti pohtia, pitäisikö jäsenäänestyskäytäntö ulottaa puoluevaltuuston valintaan ja piiritasolle. Sitten kävisimme jatkuvaa jäsenäänestystä henkilövalinnoista, ellei kausia pidennettäisi, mikä tietenkin on mahdollista.
Sitten kokonaan toinen kysymys on, millä tavalla valitusta puoluejohdosta päästäisiin eroon ;=)
*****
Teesi 6: Jäsenäänestykset asiakysymyksistä voisivat aktivoida kenttää
Kokonaan keskustelusta uupunut kysymys on, pitäisikö SDP:ssä järjestää neuvoa antavia tai sitovia jäsenäänestyksiä asiakysymyksistä. Ja nyt en tarkoita suinkaan "kyllä / ei" -tyyppisiä kysymyksiä, vaan esimerkiksi ennen kunnallisvaaleihin valmistautumista kysymystä palvelutuotannon järjestämisestä, kannasta kuntaliitoksiin, aluehallinnon rakenteeseen yms.
Oleellista on, että järjestettäessä tällaisia äänestyksiä, tulisi siihen liittää laaja keskustelutilaisuuksien sarja, kenttäkierrokset, aineistojen tuottaminen yms. Jäsenäänestystä siis todellisuudessa edeltäisi noin vuoden mittainen urakka. Jäsenet voisivat osallistua tilaisuuksiin päivittämään omia kantojaan ja debatoimaan. Se varmaankin innostaisi kenttää ja antaisi asiakysymyksille uutta painoa.
*****
Siunatuksi lopuksi: Paras tapa vaikuttaa puolueen henkilövalintoihin on äänestää puoluekokousedustajien jäsenäänestyksessä sellaista ehdokasta, jonka kanta tässä asiassa vastaa omaa kantaa. Eli siis innokkaasti äänestämään!
Käykäähän keskustelemassa asiasta myös:
http://forum.reilusuomi.fi/index.php?board=5.0
Terveisin,
Vesa Mauriala.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Vesa, erinomainen kirjoitus!
Kritiikkisi kohdistuu kuitenkin ennen kaikkea _sitovaan_ jäsenäänestykseen.
Neuvoa-antavan kohdalla useampi teesi menettää merkityksensä.
Myös teesi viiden kohdalla ( ja joka pohjimmiltaan on kaikkein parhain argumentti vastustaa jäsenäänestystä):
"Mielestäni ei voida irroittaa puheenjohtajan valintaa muun puoluejohdon valinnasta. Nykyisin puoluejohto toimii kollektiivina ja on vastuussa puoluekokoukselle ja väliaikana puoluevaltuustolle."
Neuvoa-antavassa mallissa puheenjohtaja (kuten myös muu puoluejohto) saa valtansa puoluekokoukselta, niin käytännössä kuin teoriassa.
Sen myötä ei myöskään synny ongelmia siitä, mitä tehdä, kun puheenjohtaja eroaa kesken kauden. Silloin asia päätetään ylimääräisessä puoluekokouksessa kuten nytkin. Valta saadaan ja menetetään samalta taholta.
MikkoMy
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta. Sen verran haluaisin huomauttaa, että Demarinuoret ja SONK ehdottivat äänestystä ja paljon ennen Tuomiojaa. Liitot eivät tehneet sitä tämän ehdokkaan vuoksi. Eri asia on, valjastiko em. ehdokas nuorisojärjestöjen ehdotuksen omiin tarkoituksiinsa. Minä käsittelen asiaa joka tapauksessa SONKin ja D-nuorten esityksenä, jolla haetaan laajaa kannatusta, en Ekin kampanjana. Uskon, että aika moni allekirjoittajistakin näin ajattelee.
Tästä keskustelusta tuli ruma ainoastaan siksi, että se yritettiin niin tiukasti vaientaa. Jos asia olisi uutisoitu UPD:ssä ja argumentoitu esim. niin kuin tässä kirjoituksessa, olisi keskustelua voitu käydä paljon positiivisemmassa hengessä.
ps. Ainakin SDP on tällä hetkellä Suomen seuratuin puolue. Hyvä niin.
Hyvä.
Säännöt ja järjestökulttuuri nivoutuvat mielestäni yhteen. Asioitahan voidaan tarkastella joko puhtaan muodollisina (kuten kirjoituksessani) tai niiden vaikuttavuuden perusteella.
Mikäli neuvoa antava jäsenäänestys puheenjohtajasta järjestettäisiin, se todellisuudessa meikäläisessä kulttuurissa sitoisi edustajia.
Jos tulos olisi esim. 55/45, olisi nähdäkseni täysin selvä, että jäsenäänestyksen tuloksen voittanut ehdokas valittaisiin puheenjohtajaksi riippumatta kokousedustajien mielipiteistä.
Haluaisin muistuttaa tässä yhteydessä hankaluudesta muuttaa jäsenäänestyksen tulosta esim. eduskuntavaalien yhteydessä. Puolueen puheenjohtajan valinta on siihen nähdän monikertaisesti tärkeämpi asia.
Eli väitän siis, että tulos olisi järjestökulttuurissamme käytännössä sitova, jos tulos on edes jokseenkin selvä (jollainen se usein on, jos ehdokkaita on kaksi).
Tällöin käytännössä otettaisiin puoluekokoukselta valta valita puheenjohtaja - ja käymieni taustakeskustelujen perusteella olen vakuuttunut siitä, että näin on tarkoitus osalla neuvoa antavan jäsenäänestyksen puuhahenkilöistä.
Itse asiassa tilanne olisi helpompi, mikäli ehdokkaita olisi useampia, jolloin lähestyttäisiin valitsijamiesvaalien ilmapiiriä.
Koska 90 % puoluekokousedustajista valitaan tällä kertaa jäsenäänestyksellä, pidän parempana, että ne jäsenet, joille henkilövalinta on keskeinen (esim. keskeisempi kuin linjakysymykset), äänestävät sellaisia edustajaehdokkaita, jotka kannattava haluttua ehdokasta.
Edelleenkään kukaan ei ole tarttunut ajatukseen asioiden käsittelystä jäsenäänestyksissä.
Vesa M.
Vesa hyvä, on aivan selvää, että jos haluaa antaa valtaa lisää toisille on se toisilta pois. Tässä tapauksessa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tavoitteena on lisätä kaikkien jäsenten vaikutusvaltaa.
Samalla se lisäisi keskustelua ja edellyttäisi ehdokkailta kunnollista kampanjointia. Se toisi siis elämää tähän liikkeeseemme. Jäsenten vallan ja jäsenyyden merkityksen lisääminen ovat mielestäni hyviä perusteluita vähentää puoluekokousedustajien valtaa.
Sama pätee myös asioihin. Aikaisempaa enemmän pitäisi valmisteluvaiheessa tuoda asioita jäsenten pohditavaksi. Miksei myös äänestettäväksi silloin, kun se on mahdollista.
Puheenjohtajat ovat toki joukkue, mutta puheenjohtaja on se, joka luo puolueen julkisen imagon. Hän joko saa puolueen viestin perille tai sitten ei.
hmm. asioiden päättäminen jäsenäänestyksellä. Aika hankalalta kuulostaa. Olisiko Lipposen I hallituksen ohjelmaa - johon kuului miljardien leikkauspaketti sosiaaliturvaan - ikinä hyväksytty jäsenäänestyksessä? Entä Suomen jäsenyyttä Euroopan talous- ja rahaliitossa? Siinä tilanteessa tuskin. Nato...?
Muutamia kommentteja teeseittäin. Kiitos todellakin harkitusta kirjoituksesta.
1. Pitää paikkansa, muttei kaikkien projektissa mukana olevien osalta. Moni on siis täysin "vilpittömästi" aktivoitunut tärkeänä kokemassaan asiassa. Mutta kyllä tämä epämiellyttävä ja tarkoituksellinen kytkentä pj-kisaan aivan selvästi haittaa prosessin etenemistä.
2. Tästä olen samaa mieltä: sitovan pj-vaalin ohella SDP:ssä olisi edelleen fiksua käyttää edustuksellisuutta puoluekokouksessa valtaosasta asioita päätettäessä.
3. Sinällään mielenkiintoinen huomio, mutta ei kai tässä uudistusprosessissa ensisijaisesti vertailla oloja suhteessa toisiin, vaan luodaan omasta organisaatiosta halutun kaltainen?
4. Yhdistyslaki on muutettavissa, jos muutos halutaan. Muutos on mahdollista myös ilman SDP:n kannatusta. En näe tätä keskeisenä argumenttina.
5. Tämä on oleellinen ja toistaiseksi huonosti käsitelty näkökulma. Uskon kuitenkin, että on rakennettavissa malli, jossa puheenjohtaja valitaan jäsenvaalilla ja muu johto muulla tavalla. Oli kyse sitten päätösten vahvistamisesta puoluekokouksessa tms., jolloin kollektiivia ei täysin purettaisi.
6. Kyllä, näin voisi ja oikeastaan pitäisikin toimia aika ajoin joidenkin suurempien kysymysten kohdalla. Jatkuvaa rumbaa en kannata, enkä pienien asioiden viemistä massiivisiin äänestyksiin.
Lähetä kommentti