Tästä päivästä alkaen on tarkoitus käydä keskustelua blogissa yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista. Tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimeista.
Alustavasti aloitteita olisi tulossa vajaa kymmenkunta ja tarkoitus olisi, että pari aloitetta viikossa olisi kommentoitavana.
Halutessasi voit laittaa mielipiteesei myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.
Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommentin lopuksi.
Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.
Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja
TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN ENSIMMÄINEN ALOITE.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston rooleja kehitettävä
Sosialidemokraattinen Puolue on rakenteeltaan niin sanottu kiinteä liitto. Sääntöjensä mukaan jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, osastot muodostavat kunnallis- ja piirijärjestöt, jotka puolestaan muodostavat puolueen. Päätöksentekojärjestelmä on sinänsä moniin puolueisiin nähden demokraattinen ja sääntöjä on aina tarpeen mukaan, yleensä sangen maltillisesti uudistettu.
Kokonaan toinen kysymys on, vastaavatko puolueen nykyiset säännöt, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintakulttuuriin, nykyajan jäsenten ja erityisesti uusien jäsenten odotuksia puoluetoiminnasta. Antavatko ne mahdollisuuden riittävästi tulla mukaan toimintaan, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
NUS ry:n mielestä SDP:stä tulee tehdä nykyistä hengittävämpi puolueyhteisö. Puolueen hallintokeskeisyyttä on rikottava ja vanhoja rakenteita tuuletettava. Nykyisen kaltainen, varsin pieni 350 edustajan puoluekokous sallii varsin harvalle jäsenelle koko elinaikanaan päästä mukaan puoluekokoukseen. Puoluekokousten järjestäminen joka kolmas vuosi on mielestämme hiukan liian pitkä aika ohjelmallisen työn päivittämiseen.
Puoluevaltuuston rooli on kehittämisyrityksistä huolimatta jäänyt varsin pieneksi, vaikka siellä voitaisiin käsitellä ja päivittää reaaliaikaisemmin monia sellaisia asiakysymyksiä, jotka nyt päätetään puoluekokouksessa joka kolmas vuosi, kolmen päivän aikana. Puoluekokouksen tiukat aikarajat (aloitteiden käsittelyyn aikaa itse kokouksessa todellisuudessa yksi ilta ja pari aamupäivän tuntia) johtavat siihen, ettei kokouksella ole todellisuudessa aikaa keskustella ja perehtyä riittävästi aloitteista, kannanotoista ja ohjelmista.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluekokousten kokoa kasvatetaan merkittävästi siten, että yhä useammalla jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokouksiin.
Puoluekokouskausista tehdään kaksivuotisia, jotta ohjelmatyön tekeminen tapahtuisi nykyistä paremmin ajassa.
Osa puoluekokouksen nyt päättämistä ohjelmallisista asiakysymyksistä tulisi siirtää puoluevaltuustolle ja säätää osastoille ja yksittäisille jäsenille aloitteenteko-oikeus puoluevaltuustolle.
maanantai 22. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
No,varmaan ihan tervetulleita kokouspäivityksiä, mutta ei noilla vielä uutta linjaa ja toimintakulttuuria rakenneta.
SeuRaaja
Minä ehdottaisin, että puoluevaltuusto lakkautettaisiin kokonaan. Suurempi puoluekokous päättäisi politiikan ja toiminnan linjoista seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ja puoluehallitus vastaa sen toteuttamisesta. Minusta tässä ei jää riittävästi roolia ja tehtävää valtuustolle. Kun kuitenkin puoluekokouksen ja puoluehallituksen väliin tarvitaan jokin demokraattinen elin esim. suurten asiakysymysten ratkaisemiseksi, ehdottaisin menetelmää, jossa ensin käytäisiin perusteellinen jäsenkeskustelu alueellisesti ja sitten järjestettäisiin jäsenäänestys. Minusta tämä olisi paljon demokraattisempi malli. -t.anja eli Tanja Harjuniemi-
Kannatan puoluekokousedustajien määrän kasvattamista, mutta minusta pitäisi miettiä myös valintamenettelyä. Nykyinen jäsenäänestys suosii ennestään tunnettuja ja hyväksi todettuja ehdokkaita. Esitän, että edustaja voi tulla valituksi vain kaksi kertaa peräkkäin ja sen jälkeen on pidettävä yhden kokouksen tauko eli jonkinsorttinen rotaatio mahdollistaisi useamman jäsenen pääsyn kokousedustajaksi. En tiedä onko nyt niin, mutta minusta hallituksen ja (valtuuston) jäsenet sekä kansanedustajat eivät saisi toimia edustajina. -t.anja-
Kannatetaan. Ei se että päätöksentekorakenteita on paljon tee päätöksenteosta demokraattisempaa vaan itse asiassa usein päinvastoin.
Sääntöjä muuttamalla ei toimintakulttuuria muuteta, mutta jos porukassa todetaan että säännöt estävät mielekkään toiminnan niitä on syytä muuttaa.
Toivoisi että kansanedustajat jne. ihan omaehtoisesti ymmärtäisivät antaa muiden päästä puoluekokousedustajiksi. Ja toivoisi että sopuvaalimenettelystä luovuttaisiin.
Rotaatiomenettely voisi olla ihan toimiva, näin ei samat naamat istuisi siellä vuosikymmenestä toiseen...
Yleensä lienee niin, että puoluekokoukseen tulevat aloitteet liittyvät kuitenkin ns päivänpoliittisiin kysymyksiin, joiden käsitteleminen puoluekokoussyksillä ei ole kovin järkevää. Niitä on ymmärtääksen joka puoluekokouksessa satoja, joiden syvälliseen käsittelyyn ei ole mahdollisuutta parissa päivässä. Myös tehtyjen päätösten vaikutus käytönnössä on kyseenalainen. Puoluevaltuustossa voitaisiin siis käsitellä esityksiä puoluekokousten välillä, mikä vähentäisi aloitetehtailua puoluekokoukseen. Näin voitaisiin keskittyä suurempiin linjoihin puoluekokouksessa ja puoluevaltuustolla olisi oma operatiivinen roolinsa puolueen lyhyemmän aikaperspektiivin poliittisissa linjanvalinnoissa.
Jäsenäänestysten kannalla olen, mutta joku raja niilläkin pitää olla. Uskon sen verran edustukselliseen demokratiaan, että puoluvaltuustoedustajilla on mandaatti tehdä päätöksiä. Siksi en pidä Tanjan esittämää asiakysymysten käsittelystä jäsenäänestyksin puoluevaltuuston sijaan tarpeellisena. En myöskään usko, että tällainen käsittely olisi logistisesti mahdollista.
Rotaatiosysteemi on minusta kannatettava juttu.
Mika Häkkinen, NUS ry
Lähetä kommentti