Nuorsosialidemokraattien puoluekokousehdokasehdokkaat ovat Lilli Autti, Ayla Shakir ja Reijo Paananen. Valinta tehtiin eilen.
Kaikista heistä tulee kunnon esittelyt tänne blogiin mahdollisimman pian.
Kertokaahan sanaa eteenpäin.
Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n puheenjohtaja
keskiviikko 30. tammikuuta 2008
tiistai 29. tammikuuta 2008
Kuohuu se kansankodissakin
Olen saattanut antaa lyhyissä Ruotsin politiikkaa ja demareita käsittelivissä katsauksissani sellaisen kuvan, että kaikki olisi kansankodissa parhain päin. Viimeisin mielipidemittaus antoi demareille 46,9 prosentin kannatuksen, mitä voi pitää suomalaisittain täysin uskomattomalta, käsittämättömältä ja pöyristyttävältä. Sisäinen uudistuminen on aloitettu ja perustuu ajatukseen, että antaa jäsenistön puhua ja luoda uusi s-linja. Suuria vaatimuksia johdon vaihdosta ei ole ollut ja minulle on muodostunut mielikuva, että porukka puhaltaa yhteen hiileen. Nämä kaikki ovat tavoittelemisen arvoisia asioita ja Suomesssa voidaan joistain jutuista ottaa ruotsin tovereista ja toverittarista oppia.
Voin kuitenkin näin suoralta kädeltä sanoa, ettei tilanne ihan niin ruusuinen ole. Kyllä täälläkin kuohuu.
Viime viikolla Mona Sahlin laittoi entisen valtiovarainministerin ja Perssonin luottomiehen Pär Nuderin kävelemään puolueen talouspolittisen puhemiehen paikalta, jota pidetään pj:n jälkeen puolueen ykköspaikkana. Siltä Perssonkin ponnisti pääministeriksi.
Toki puolueen puheenjohtajalla on oikeus tehdä uudelleen järjestelyjä ykkösketjussaan, mutta ongelmana oli, ettei hommaa hoidettu korrektisti puolueen sisällä, vaan ilmoitus tuli asianomaisen tietoon median kautta. Joku oli vuotanut asian ja tuloksena tietenkin mediamyrsky, joka jatkuu edelleen joskin laantuneena. Tulihan täälläkin kuultua, että demarien toistensa mustamaalaamisen kulttuuri olisi loputtava.
Sitten ehkä vakavampaan ja paljon syvemmälle menevään ongelmaan, joka Ruotsin demarien on otettava vakavasti, jos mielii suurimman puolueen aseman säilyttää pitkällä aikavälillä.
Viime viikolla julkaistiin poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät, joiden mukaan niille maksetaan tukia. Ruotsin demarinuorten luvut ovat melko karmivaa luettavaa.
Alle 26-vuotiaita jäseniä nuorisojärjestöissä on seuraavasti:
Moderaattinuoret (meitin Kokoomusnuoret) 6605
Kristillisdemokraatit 3806
CUF (Keskustanuoret) 1455
Vihreiden nuorisojärjestö 1239
SSU (demarinuoret) 1233
1233 alle 26-vuotiasta! Herranen aika sentään!
No vähän lohduttaa, kun todetaan, että kun otetaan yli 25-vuotiaat mukaan, niin luku hyppää 5400 ja kasvua on tullut SSU:n mukaan 25 prosenttia viime vuoden aikana. Tilanne on kuitenkin aivan toinen aikaisemmin, jolloin SSU oli aivan omissa mittaluokissaan.
Moderaattinuorten mukaan heidän jäsenmääränsä on 8 115, joista alle 6605 ovat alle 26-vuotiaita. En tiedä mitkä teiniviikot heillä on ollut, mutta ikärakenne ja absoluuttinen jäsenmäärä on selkeästi parempi kuin SSU:lla.
Asian on noteerannut jopa Göran Persson muistelmateoksessaan ”Minun tieni minun valintani”, jossa hän tuskailee SSU:n alennustilaan. Hänen mukaansa järjestön jäsenrakenne ja hyvin riitainen sisäinen kulttuuri eivät lupaa hyvää puolueen jäsenkehitykselle ja tulevaisuudelle. Näiden lukujen valossa ja tuntien SSU:n kummallisen sisäisen hajaannuksen, josta ei pirukaan ota selvää, niin ei voi muuta kuin yhtyä Perssonin tuskasteluun.
SSU on kuitenkin asettanut tavoitteekseen kasvaa suuremmaksi kuin muut nuorisojärjestöt yhteensä 10 000 ja 15 000 tuhannen välimaastoon. Minusta tällainen kunnianhimoinen tavoitteenasettelu olisi meilläkin paikallaan, jotta puolueemme ikärakennetta saataisiin tasapainoitettua. Ongelmanahan ei siis ole varttuneemmat jäsenet, vaan nuorempien ikäluokkien suhteellinen vähäisyys.
Tällaista tällä kertaa Ruattista…
Mika Häkkinen
Voin kuitenkin näin suoralta kädeltä sanoa, ettei tilanne ihan niin ruusuinen ole. Kyllä täälläkin kuohuu.
Viime viikolla Mona Sahlin laittoi entisen valtiovarainministerin ja Perssonin luottomiehen Pär Nuderin kävelemään puolueen talouspolittisen puhemiehen paikalta, jota pidetään pj:n jälkeen puolueen ykköspaikkana. Siltä Perssonkin ponnisti pääministeriksi.
Toki puolueen puheenjohtajalla on oikeus tehdä uudelleen järjestelyjä ykkösketjussaan, mutta ongelmana oli, ettei hommaa hoidettu korrektisti puolueen sisällä, vaan ilmoitus tuli asianomaisen tietoon median kautta. Joku oli vuotanut asian ja tuloksena tietenkin mediamyrsky, joka jatkuu edelleen joskin laantuneena. Tulihan täälläkin kuultua, että demarien toistensa mustamaalaamisen kulttuuri olisi loputtava.
Sitten ehkä vakavampaan ja paljon syvemmälle menevään ongelmaan, joka Ruotsin demarien on otettava vakavasti, jos mielii suurimman puolueen aseman säilyttää pitkällä aikavälillä.
Viime viikolla julkaistiin poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät, joiden mukaan niille maksetaan tukia. Ruotsin demarinuorten luvut ovat melko karmivaa luettavaa.
Alle 26-vuotiaita jäseniä nuorisojärjestöissä on seuraavasti:
Moderaattinuoret (meitin Kokoomusnuoret) 6605
Kristillisdemokraatit 3806
CUF (Keskustanuoret) 1455
Vihreiden nuorisojärjestö 1239
SSU (demarinuoret) 1233
1233 alle 26-vuotiasta! Herranen aika sentään!
No vähän lohduttaa, kun todetaan, että kun otetaan yli 25-vuotiaat mukaan, niin luku hyppää 5400 ja kasvua on tullut SSU:n mukaan 25 prosenttia viime vuoden aikana. Tilanne on kuitenkin aivan toinen aikaisemmin, jolloin SSU oli aivan omissa mittaluokissaan.
Moderaattinuorten mukaan heidän jäsenmääränsä on 8 115, joista alle 6605 ovat alle 26-vuotiaita. En tiedä mitkä teiniviikot heillä on ollut, mutta ikärakenne ja absoluuttinen jäsenmäärä on selkeästi parempi kuin SSU:lla.
Asian on noteerannut jopa Göran Persson muistelmateoksessaan ”Minun tieni minun valintani”, jossa hän tuskailee SSU:n alennustilaan. Hänen mukaansa järjestön jäsenrakenne ja hyvin riitainen sisäinen kulttuuri eivät lupaa hyvää puolueen jäsenkehitykselle ja tulevaisuudelle. Näiden lukujen valossa ja tuntien SSU:n kummallisen sisäisen hajaannuksen, josta ei pirukaan ota selvää, niin ei voi muuta kuin yhtyä Perssonin tuskasteluun.
SSU on kuitenkin asettanut tavoitteekseen kasvaa suuremmaksi kuin muut nuorisojärjestöt yhteensä 10 000 ja 15 000 tuhannen välimaastoon. Minusta tällainen kunnianhimoinen tavoitteenasettelu olisi meilläkin paikallaan, jotta puolueemme ikärakennetta saataisiin tasapainoitettua. Ongelmanahan ei siis ole varttuneemmat jäsenet, vaan nuorempien ikäluokkien suhteellinen vähäisyys.
Tällaista tällä kertaa Ruattista…
Mika Häkkinen
maanantai 28. tammikuuta 2008
Lisää ehdokkaita...
Ayla Shakir on myöskin ehdolla Nuorsosialidemokraattien puoluekokousedustajaksi. Huomenna asiasta päätetään ja vielä mahtuu lisääkin porukkaa mukaan. Kokouspaikka on SDP:n puoluetoimisto ja aika kello 17.00
Puheenjohtajan esitys huomenna tulee olemaan, että kaikki halukkaat pääsisivät Helsingin piirin jäsenvaaliin ehdokkaaksi.
Viikonloppuna olleeseen Vuotos -keskustelusta on tuullut palautetta yhdistykseen. Tulevien puoluekokousedustajien toivotaan toimivan niin, ettei vesivoiman lisärakentamista sallittaisi. Eli siis koskia ei pitäisi kahlita. Tämä on myös osittain linjassa Nus Ry:n puoluekokousaloitteen kanssa, jossa toivottiin kalateiden ja kalaportaiden suunnitelmallista lisäämistä.
Terveisin
Ismo Kainulainen
Puheenjohtajan esitys huomenna tulee olemaan, että kaikki halukkaat pääsisivät Helsingin piirin jäsenvaaliin ehdokkaaksi.
Viikonloppuna olleeseen Vuotos -keskustelusta on tuullut palautetta yhdistykseen. Tulevien puoluekokousedustajien toivotaan toimivan niin, ettei vesivoiman lisärakentamista sallittaisi. Eli siis koskia ei pitäisi kahlita. Tämä on myös osittain linjassa Nus Ry:n puoluekokousaloitteen kanssa, jossa toivottiin kalateiden ja kalaportaiden suunnitelmallista lisäämistä.
Terveisin
Ismo Kainulainen
lauantai 26. tammikuuta 2008
Olipa minulla päättyvällä viikolla tilaisuus osallistua tilaisuuteen, jossa sekä demaripuolueet että ammattiyhdistysliikkeen väki Pohjoismaista ja Baltiasta kohtasivat. Kyseessä oli Pohjolan demaripuolueiden ja ay-väen yhteistyöelin SAMAKin vuosikokous.
Kokoontuminen antoi taas hieman uuden sävyn erityisesti viime keväänä Suomessa käytyyn keskusteluun siitä, saako ja pitääkö ammattiyhdistysaktiiveilla (lue tässä yhteydessä: SAK:laisilla aktiiveilla) olla myös poliittista harrastuneisuutta. Ruotsin LO:n (suurin ammatillinen keskusjärjestö) Runö-kurssikeskuksessa järjestetyssä vuosikokouksessa niin poliitikot kuin ammattiyhdistysjohtajat olivat kovin yksimielisiä asioista, eikä kenellekään tainnut tulla mieleenkään pohtia yhteistyön lopettamista. Päinvastaisia puheenvuoroja sen sijaan kyllä kuultiin.
Tässä täytyy muuten mainostaa SAMAKin tuottamaa aineistoa Pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Siihen - kuten muuhunkin SAMAK-materiaaliin - voi tutustua osoitteessa www.nordicmodel.info (suoraan mainitsemaani aineistoon pääsee tästä linkistä).
SAMAK tuottaa hyvää materiaalia, joista viimeisin, ilmastonmuutokseen liittyvä mittava julkaisu hyväksyttiin juuri tässä vuosikokouksessa. Sekin materiaali varmasti piakkoin löytyy SAMAKin nettisaitilta.
Minä osallistuin kokoukseen ay-delegaatiossa, mutta kahdella edeltävällä rivillä kokoustivat SDP:n varsinaiset edustajat. Eturivillä (Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin ja Ruotsin todennäköisesti seuraavan pääministerin Mona Sahlinin välissä) oli nelikko Tuomioja, Kiljunen, Feldt-Ranta ja Heinäluoma. Hyviä puheenvuoroja käyttivät hekin, enkä merkittäviä linjaristiriitoja heidänkään puheistaan havainnut. Onneksi.
Reijo Paananen,
NUS ry:n hallituksen jäsen
PS. SAMAKia johtaa muuten seuraavat kolme vuotta SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
Kokoontuminen antoi taas hieman uuden sävyn erityisesti viime keväänä Suomessa käytyyn keskusteluun siitä, saako ja pitääkö ammattiyhdistysaktiiveilla (lue tässä yhteydessä: SAK:laisilla aktiiveilla) olla myös poliittista harrastuneisuutta. Ruotsin LO:n (suurin ammatillinen keskusjärjestö) Runö-kurssikeskuksessa järjestetyssä vuosikokouksessa niin poliitikot kuin ammattiyhdistysjohtajat olivat kovin yksimielisiä asioista, eikä kenellekään tainnut tulla mieleenkään pohtia yhteistyön lopettamista. Päinvastaisia puheenvuoroja sen sijaan kyllä kuultiin.
Tässä täytyy muuten mainostaa SAMAKin tuottamaa aineistoa Pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Siihen - kuten muuhunkin SAMAK-materiaaliin - voi tutustua osoitteessa www.nordicmodel.info (suoraan mainitsemaani aineistoon pääsee tästä linkistä).
SAMAK tuottaa hyvää materiaalia, joista viimeisin, ilmastonmuutokseen liittyvä mittava julkaisu hyväksyttiin juuri tässä vuosikokouksessa. Sekin materiaali varmasti piakkoin löytyy SAMAKin nettisaitilta.
Minä osallistuin kokoukseen ay-delegaatiossa, mutta kahdella edeltävällä rivillä kokoustivat SDP:n varsinaiset edustajat. Eturivillä (Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin ja Ruotsin todennäköisesti seuraavan pääministerin Mona Sahlinin välissä) oli nelikko Tuomioja, Kiljunen, Feldt-Ranta ja Heinäluoma. Hyviä puheenvuoroja käyttivät hekin, enkä merkittäviä linjaristiriitoja heidänkään puheistaan havainnut. Onneksi.
Reijo Paananen,
NUS ry:n hallituksen jäsen
PS. SAMAKia johtaa muuten seuraavat kolme vuotta SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
torstai 24. tammikuuta 2008
Pj-jäsenvaali lain vastainen
Puoluehallitus teki päätöksen siitä, että puheenjohtajan jäsenvaalia ei ennen
seuraavaa puoluekokousta järjestetä. Pahimmin pettyneitä voi lohduttaa, että STT:n mukaan yhdistyslaki estää puoluejohdon valinnan jäsenäänestyksellä. Puheenjohtajan sitova jäsenvaali olisi siis jutun mukaan laitonta.
Tämä muuttaa melko lailla tilannetta. Neuvoa-antava olisi mahdollinen, mutta minusta vähän torso vaihtoehto. Vaikka tietynlainen poliittinen sitovuus olisi olemassa, puhtaasti juridisesti puoluekokouksen ei kuitenkaan tarvitsisi ottaa äänestystulosta huomioon.
Kuten olen aikaisemmin sanonut, nyt sisällöt ja ehdokkaat peliin. Eiköhän tämä
jäsenvaalijuttu ala olla selvä.
Nyt toivon hyvään sisältökeskustelua (sekin kun on osa jäsendemokratiaa),
mahdollisimman montaa pj-kandidaattia, kunnon innostavaa kiertuetta, jossa
sanansäilä heiluu ja käydään kunnon debattia puolueen linjasta ja
uudistumisesta sekä aitoa ja avointa piirien jäsenäänestystä
puoluekokousedustajista ilman pikku porukoiden sopuvaaleja ja junttakerhoja.
Paljon toivottu, mutta olenkin optimisti ;)
Mika Häkkinen
P.S. Helsingin demareille pisteet kotiin!
---------
seuraavaa puoluekokousta järjestetä. Pahimmin pettyneitä voi lohduttaa, että STT:n mukaan yhdistyslaki estää puoluejohdon valinnan jäsenäänestyksellä. Puheenjohtajan sitova jäsenvaali olisi siis jutun mukaan laitonta.
Tämä muuttaa melko lailla tilannetta. Neuvoa-antava olisi mahdollinen, mutta minusta vähän torso vaihtoehto. Vaikka tietynlainen poliittinen sitovuus olisi olemassa, puhtaasti juridisesti puoluekokouksen ei kuitenkaan tarvitsisi ottaa äänestystulosta huomioon.
Kuten olen aikaisemmin sanonut, nyt sisällöt ja ehdokkaat peliin. Eiköhän tämä
jäsenvaalijuttu ala olla selvä.
Nyt toivon hyvään sisältökeskustelua (sekin kun on osa jäsendemokratiaa),
mahdollisimman montaa pj-kandidaattia, kunnon innostavaa kiertuetta, jossa
sanansäilä heiluu ja käydään kunnon debattia puolueen linjasta ja
uudistumisesta sekä aitoa ja avointa piirien jäsenäänestystä
puoluekokousedustajista ilman pikku porukoiden sopuvaaleja ja junttakerhoja.
Paljon toivottu, mutta olenkin optimisti ;)
Mika Häkkinen
P.S. Helsingin demareille pisteet kotiin!
---------
keskiviikko 23. tammikuuta 2008
Jo 1 puoluekokousehdokas
Tämän kuun loppuun mennessä on asetettava yhdistyksestämme ehdokkaat sdp:n
ensi kesän puoluekokouseen. Helsingin piirissä, johon kuulumme on niin paljon
halukkaita ja täällä järjestetään asiasta vielä jäsenäänestys, joten varmaa
paikkaa ei voida yhdistyksen puolesta luvata, mutta pyritään tekemään
kaikkemme kuitenkin.
Tällä hetkellä tiedossa on ainoastaan yksi kiinnostunut, Reijo Paananen.
Toinen henkilö joutui perumaan ikävä kyllä kiinnostuksensa uusien työjuttujen
johdosta.
Kyselenkin nyt teiltä kaikilta, olisiko teillä kiinnostusta asettua
yhdistyksen ehdokkaaksi tulevaan puoluekokousvaaliin?
Asiasta päätetään ensi viikon avoimessa kokouksessa 29.1. kello 17.00. Paikan
ilmoitan myöhemmin, kunhan vaan saan sovittua jonkun rauhallisen paikan
Hakaniemestä. Kokous on tarkoitus olla lyhyt virallinen valintakokous,
vaihdetaan sitten kuulumisia muita ideoita sen jälkeen.
Voit myös ottaa kantaa puoluekokousehdokasasiaan sähköpostilla
nuorsosialidemokraatit@welho.com sekä blogissa. Näkemykset on siten myös
kokouksen käytössä, mikäli et esim. pääse paikalle tai haluat vain muuten
kommentoida asiaa.
Terveisin
Ismo Kainulainen Nuorsosialidemokraatit Nus Ry:n puheenjohtaja
PS. blogissa on käynnissä keskustelu SDP:n kannatuksen nostamisesta
puheenjohtajavaalin kautta. Ota osaa!
Klikkaa 18.1.2008 kirjoitettua otsikkoa Puheenjohtajarähinä päälle, jolloin myös komenttitekstit avautuvat suoraan blogitekstin jälkeen
ensi kesän puoluekokouseen. Helsingin piirissä, johon kuulumme on niin paljon
halukkaita ja täällä järjestetään asiasta vielä jäsenäänestys, joten varmaa
paikkaa ei voida yhdistyksen puolesta luvata, mutta pyritään tekemään
kaikkemme kuitenkin.
Tällä hetkellä tiedossa on ainoastaan yksi kiinnostunut, Reijo Paananen.
Toinen henkilö joutui perumaan ikävä kyllä kiinnostuksensa uusien työjuttujen
johdosta.
Kyselenkin nyt teiltä kaikilta, olisiko teillä kiinnostusta asettua
yhdistyksen ehdokkaaksi tulevaan puoluekokousvaaliin?
Asiasta päätetään ensi viikon avoimessa kokouksessa 29.1. kello 17.00. Paikan
ilmoitan myöhemmin, kunhan vaan saan sovittua jonkun rauhallisen paikan
Hakaniemestä. Kokous on tarkoitus olla lyhyt virallinen valintakokous,
vaihdetaan sitten kuulumisia muita ideoita sen jälkeen.
Voit myös ottaa kantaa puoluekokousehdokasasiaan sähköpostilla
nuorsosialidemokraatit@welho.com sekä blogissa. Näkemykset on siten myös
kokouksen käytössä, mikäli et esim. pääse paikalle tai haluat vain muuten
kommentoida asiaa.
Terveisin
Ismo Kainulainen Nuorsosialidemokraatit Nus Ry:n puheenjohtaja
PS. blogissa on käynnissä keskustelu SDP:n kannatuksen nostamisesta
puheenjohtajavaalin kautta. Ota osaa!
Klikkaa 18.1.2008 kirjoitettua otsikkoa Puheenjohtajarähinä päälle, jolloin myös komenttitekstit avautuvat suoraan blogitekstin jälkeen
tiistai 22. tammikuuta 2008
NUS MTV3:n vieraana
On aina kiva päästä katsomaan mitä siellä töllötinlaatikon sisältä löytyy. Joskus muksuna piti purkaa (korjata) ruuvimeisselillä laatikon sisältöä. Nyt sitten tällä kertaa aivan paikan päälle studioon (kts. oheinen kuva) seuraamaan itse tilannetta. Eli Nuorsosialidemokraattien jäsentapaaminen oli tälläkertaa MTV3:ssa. Meillä oli erittäin korkea-arvoiset isännät, joille suuri kiitos ajankäytöstä NUS ry:n kaksikymmenpäisen vierailijajoukon tietojen petraamisesta mediamaailman tilanteesta ja käänteistä.
Tilaisuuden anti oli mielenkiintoinen. Keskustelussa sivuttiin MTV3 ohjelmapolitiikkaa, politiikan uutisten tekemistä ja jopa konkreettista päivärytmiä, kuultiin ammattilaisten mielipiteitä siitä, mitä politiikan uutisoinnissa kannattaisi tehdä ja sitten mikä ei oikein ole tätä päivää. Minusta puheenvuorot olivat hyvin informatiivisia, hauskoja ja konkreettisella tavalla hyvin valaisevia.
Lopuksi vielä sitten näimme konkreettisesti mitenkäs ne uutiset pannaan sitten liikkeelle sieltä kotitöllöstä katottavaksi. Siinäkin on näköjään omat kommervenkkinsä ja haasteensa eikä kaikkea tietenkää voi nähdä ruudusta kotisohvalla.
Tämä tapaaminen nostaa seuraavan jäsentapaamisen rimaa todella kovasti. Vaikka tässä jotain on jo suunnitteilla ja alustavasti jotain on jo tapahtumakalenterissakin linjattu. Niin, koska olemme avoimuusperiaatteella toimiva järjestö, jos jollain on ehdottaa jotain mielenkiintoista alustajakohdetta, niin kommentoi asiaa tänne blogiin muidenkin katsottavaksi tai vaihtoehtoisesti voit lähettää s-postia nuorsosialidemokraatit@welho.com tai laittaa tekstiviestin numeroon045 1266 571, niin tarkastellaan asiaa ensin johtokunnan piirissä.
Joka tapauksessa tulevista tapaamisesta tulee täällä Blogissa ja jäsensähköpostista sitten lisää tietoa asiasta.
Terveisin
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
Jos haluat tulla jäseneksi
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn
niin laita sähköpostia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com
tai tekstiviesti/vastaajaviesti numeroon
045 1266 571.
perjantai 18. tammikuuta 2008
Puheenjohtajarähinä päälle
On tullut pidettyä taukoa bloggaamisessa. Olen järjestellyt itselleni sen verran kirjoitushommia, ettei jotenkin iltaisin saa itsestään irti. Nyt kuitenkin ajattelin kantaa korteni kekoon tässä pj-kisakeskustelussa.
Minullehan kyseessä on ensimmäinen puoluekokous puolueen jäsenenä ja ns. puolueaktiivina tai hyvää poliitiikasta vähemmän kiinnostuneen ystäväni luonnehdintaa lainatakseni ”demariseurakuntalaisena”.
Viime puheenjohtajakisasta muistan vain sen verran, että jossain vaiheessa Suomessa ollessani tokaisin faijalle uutisia katsoessani, että tosta ukosta taitaakin tulla SDP:n puheenjohtaja. Seuraavan kerran sama kaveri oli uutisissa, joissa kerrottiin Eero Heinäluoman valitun puheenjohtajaksi. Muistan myös hämärästi uutiskuvat tuomiojasta tappion jälkeen. Ei siis mitään päätä järisyttävä kokemus.
No nyt on aika kummastella suomalaista ”demarilandiaa” vähän silleen puolipöllähtäneenä ja naivina täältä kansankodin hellästä huomasta.
Muutamia kummastelun kohteita.
Ensinnäkin hyvin nopeasti aktivoiduttuani huomasin, että edelliseen puoluekokoukseen liittyy jännitteitä, jotka minulle eivät ole täysin auenneet. Periaatteenhan pitäisi olla, että kisa käydään, joku voittaa ja sillä selvä. Ihmisiähän tässä tosin ollaan ja tällainen suhtautuminen on harvinaista. Tähän kai on totuttava, vaikka toivonkin seuraavan kerran tuloksen olevan niin selvän, ettei jälkipeliin jää sijaa. Tyhmintä mitä minä tiedän on tappelu omien kesken.
Toiseksi vaalien jälkeen useimmiten kuulemani kritiikki on SDP:n sisällöllisen ja uskottavan vaihtoehdon puute, mutta kuitenkin nyt puhutaan vain puheenjohtajasta ja mahdollisista kandidaateista. Puheenjohtajakisa ja puolueen johdon valinta lienee se puoluekokouksen kuninkuuslaji, joka kaikkia kiinnostaa.
Kolmanneksi olen lueskellut pitkin ja poikin tuskastelua, kun pj-kisaan ei ole lähtijöitä. Pahimmillaan ollaan sitä mieltä, että tämä johtuu nykyisen johdon kiellosta. Selväähän kai on, että jossain vaiheessa se alkaa, kunhan joku keksii kisaan ilmoittautua. Kaikillahan siihen on yhtäläinen oikeus. Yhtä vähän toisaalta ymmärrän ehdokkuuden panttaamista. Ekille pisteet siitä, että peli saatiin käyntiin.
Neljänneksi en pysty käsittämään kritiikkiä, jonka mukaan tässä puolueessa ei saisi puhua, mitä haluaa. Ja tätä kuulee yhtenään. Piru vie, jos kerran siitä saa valittaa, niin sanottaisiin saman tien se, mitä ei ole saanut mukamas sanoa. Jos joku argumentoi vastaan, niin ei se ole keskustelun kieltämistä, vaan juuri sitä itseään - keskustelua.
Ja sitten tämä jäsenäänestysvääntö, joka on saanut kyllä sekä vastustajat että kannattajat ampumaan turhankin kovilla. Jäsenvaalin leimaaminen iltäpäivälehtien vietäväksi on aivan yhtä mautonta kuin vastaavasti vastustajien nimittäminen vapaan demokratian vastustajiksi. Ei kai edustuksellisessa demokratiassa sinänsä mitään vikaa ole. Itse voin elää molempien kanssa sekä suoran pj-jäsenvaalin että todellisen puoluekokousedustajien piirikohtaisen jäsenvaalin kanssa. Kunhan jäsenet valitsevat! Jonkinlaisten salaseurojen ja sopuvaalien järjestelyt tuomitsen jyrkästi. Ne ovat ovat ongelman ydin, ei suinkaan edustajavaalit sinänsä.
Itse odotan puheenjohtakisasta uudistuskeskustelun valtavirtaistamista. Nyt tästä prosessista pitäisi kaikkien puhua suu vaahdossa ja samalla toki osallistua itse uudistustyöhön. Tästä lienee koko porukka samaa mieltä. Uudistua pitää, muuten ei kunnian kukko laula. Siitä tässä on minusta viime kädessä kyse, kuka pystyy tätä pumppua uudistamaan ja luomaan uskottavan vaihtoehdon. Se vaatii uskallusta kaikilta kandidaateilta sanoa aidosti, mitä ajattelee. Nyt ei voi olla hiljaa sen enempää kuin todeta, että kaikki pitää kyseenalaistaa. Kumpikaan toiminta kun ei ole keskustelua.
Nyt siis vaan kaikki kandidaatit julkisuuteen ja rähinä päälle.
Mika Häkkinen
Minullehan kyseessä on ensimmäinen puoluekokous puolueen jäsenenä ja ns. puolueaktiivina tai hyvää poliitiikasta vähemmän kiinnostuneen ystäväni luonnehdintaa lainatakseni ”demariseurakuntalaisena”.
Viime puheenjohtajakisasta muistan vain sen verran, että jossain vaiheessa Suomessa ollessani tokaisin faijalle uutisia katsoessani, että tosta ukosta taitaakin tulla SDP:n puheenjohtaja. Seuraavan kerran sama kaveri oli uutisissa, joissa kerrottiin Eero Heinäluoman valitun puheenjohtajaksi. Muistan myös hämärästi uutiskuvat tuomiojasta tappion jälkeen. Ei siis mitään päätä järisyttävä kokemus.
No nyt on aika kummastella suomalaista ”demarilandiaa” vähän silleen puolipöllähtäneenä ja naivina täältä kansankodin hellästä huomasta.
Muutamia kummastelun kohteita.
Ensinnäkin hyvin nopeasti aktivoiduttuani huomasin, että edelliseen puoluekokoukseen liittyy jännitteitä, jotka minulle eivät ole täysin auenneet. Periaatteenhan pitäisi olla, että kisa käydään, joku voittaa ja sillä selvä. Ihmisiähän tässä tosin ollaan ja tällainen suhtautuminen on harvinaista. Tähän kai on totuttava, vaikka toivonkin seuraavan kerran tuloksen olevan niin selvän, ettei jälkipeliin jää sijaa. Tyhmintä mitä minä tiedän on tappelu omien kesken.
Toiseksi vaalien jälkeen useimmiten kuulemani kritiikki on SDP:n sisällöllisen ja uskottavan vaihtoehdon puute, mutta kuitenkin nyt puhutaan vain puheenjohtajasta ja mahdollisista kandidaateista. Puheenjohtajakisa ja puolueen johdon valinta lienee se puoluekokouksen kuninkuuslaji, joka kaikkia kiinnostaa.
Kolmanneksi olen lueskellut pitkin ja poikin tuskastelua, kun pj-kisaan ei ole lähtijöitä. Pahimmillaan ollaan sitä mieltä, että tämä johtuu nykyisen johdon kiellosta. Selväähän kai on, että jossain vaiheessa se alkaa, kunhan joku keksii kisaan ilmoittautua. Kaikillahan siihen on yhtäläinen oikeus. Yhtä vähän toisaalta ymmärrän ehdokkuuden panttaamista. Ekille pisteet siitä, että peli saatiin käyntiin.
Neljänneksi en pysty käsittämään kritiikkiä, jonka mukaan tässä puolueessa ei saisi puhua, mitä haluaa. Ja tätä kuulee yhtenään. Piru vie, jos kerran siitä saa valittaa, niin sanottaisiin saman tien se, mitä ei ole saanut mukamas sanoa. Jos joku argumentoi vastaan, niin ei se ole keskustelun kieltämistä, vaan juuri sitä itseään - keskustelua.
Ja sitten tämä jäsenäänestysvääntö, joka on saanut kyllä sekä vastustajat että kannattajat ampumaan turhankin kovilla. Jäsenvaalin leimaaminen iltäpäivälehtien vietäväksi on aivan yhtä mautonta kuin vastaavasti vastustajien nimittäminen vapaan demokratian vastustajiksi. Ei kai edustuksellisessa demokratiassa sinänsä mitään vikaa ole. Itse voin elää molempien kanssa sekä suoran pj-jäsenvaalin että todellisen puoluekokousedustajien piirikohtaisen jäsenvaalin kanssa. Kunhan jäsenet valitsevat! Jonkinlaisten salaseurojen ja sopuvaalien järjestelyt tuomitsen jyrkästi. Ne ovat ovat ongelman ydin, ei suinkaan edustajavaalit sinänsä.
Itse odotan puheenjohtakisasta uudistuskeskustelun valtavirtaistamista. Nyt tästä prosessista pitäisi kaikkien puhua suu vaahdossa ja samalla toki osallistua itse uudistustyöhön. Tästä lienee koko porukka samaa mieltä. Uudistua pitää, muuten ei kunnian kukko laula. Siitä tässä on minusta viime kädessä kyse, kuka pystyy tätä pumppua uudistamaan ja luomaan uskottavan vaihtoehdon. Se vaatii uskallusta kaikilta kandidaateilta sanoa aidosti, mitä ajattelee. Nyt ei voi olla hiljaa sen enempää kuin todeta, että kaikki pitää kyseenalaistaa. Kumpikaan toiminta kun ei ole keskustelua.
Nyt siis vaan kaikki kandidaatit julkisuuteen ja rähinä päälle.
Mika Häkkinen
torstai 17. tammikuuta 2008
NUS+TUS?
Muutama Nus ry:n hallituksen jäsen tapasi tässä ihan äskettäin epävirallisesti "kohuyhdistys" TÖLÖ UNGA SOCIALISTER - TUS ry:n johtoa. Jutustelimme monista asioista ja arvioimme politiikan tilaa ja tulevaa puoluekokousta sekä perustuslain uudistamista, opposition asemaa ja keinoja sekä kaikenlaista muuta kivaa. Jatkotoimina ajattelimme järjestää yhteisen jäsentapaamisen tämän kevään aikana, jotta ihmisillä on esim. halutessaan mahdollisuus verkostua ja muutoinkin, kun molemmat porukat olemme varsin uudistusmielisiä, niin pähkäillä näin myös sitten asioita eri näkökulmista.
Toinen asia:
Laitetaanpas tänne blogiinkin tämä joku aika sitten jäsenistölle mennyt jäsentiedote. Näitä tiedotteita tulee kerran kuussa ja näihin on kerätty kaikki tärkeät tapahtumat tms. Jäsentapaamisen paikan olen joutunut muuttamaan hieman yleisempään muotoon, koska emme ole isäntien kanssa sopineet voiko asiaa tiedottaa.
Lisätietoa saa sähköpostilla.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
NUS-tiedote tammi2008 (11.1.2008)
Hyvä jäsen!
Luet nyt ensimmäistä NUS-tiedotetta. Jatkossa julkaisemme sähköisen
kuukausitiedotteen (tai ainakin melkein joka kuukausi), johon kootaan
ajankohtaista, tulevaa ja vähän mennyttäkin. Aloitetaan ajankohtaisesta…
Oletko kiinnostunut…
Puoluekokousedustajuudesta?
SDP:n 41. puoluekokous järjestetään 5.-7.6.2008 Hämeenlinnassa, jossa 350
puoluekokousedustajaa päättää puolueen taloudellisista, poliittisista ja
järjestöllisistä tehtävistä, käsittelee esille tulevat sääntömuutokset ja
valitsee puoluejohdon. Myös NUS haluaa oman edustajansa kokoukseen.
Edustajaksi ryhtyminen edellyttää ensin kiinnostuksen ilmaisemista
puolueosastolle, jonka jälkeen puolueosasto nimeää omat ehdokkaansa. Tämän
jälkeen kaikkien Helsingin piirin ehdokkaiden kesken käydään jäsenvaali.
Jäsenäänestyksessä on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu jokainen puolueosaston
jäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmaksuvelvoitteen. Oikeus asettaa
ehdokkaita jäsenäänestyksiin on puolueosastoilla sekä vähintään viiden
asianomaisessa äänestyksessä äänioikeutetun jäsenen muodostamilla
valitsijayhdistyksillä.
Ilmaise kiinnostuksesi 28.1. mennessä sähköpostilla
nuorsosialidemokraatit@welho.com
Vaikuttamaan puoluekokouksen ohjelmatyöhön?
Tervetuloa mukaan rakentamaan Reilua Suomea! SDP:n kesän 2008 puoluekokouksen
ohjelmallinen valmistelu tapahtuu kansanliikkeen perinteen mukaisesti avoimesti
kansalaisten kanssa. Haluamme kuulla ihmisten mielipiteet tulevaisuuden
politiikan suuntaviivoista.
Osoitteessa www.reilusuomi.fi toivomme, että Sinä kerrot oman näkemyksesi
siitä, minkälaista politiikkaa ja toimintaa haluat SDP:ltä 2010-luvulla.
Puoluekokoukseen valmistellaan asiakirjoja seuraavista teemoista: suomalaisen
työn tulevaisuus, ilmasto ja ympäristö, henkinen hyvinvointi.
Osallistumaan Helsingin kunnallispoliittisten työryhmien työhön vuonna 2008?
Helsingin Sosialidemokraatit kutsuvat jäseniä mukaan kunnallispoliittisiin
työryhmiin. Työryhmät seuraavat mm. oman alansa ajankohtaisia kunnallisasioita,
valmistelevat piirihallitukselle muistioita, toimenpide-ehdotuksia ja eri
tyyppisiä koulutus- ja sekä yleisötilaisuuksia. Piirihallitus on nimennyt
seuraavat työryhmät ja niiden puheenjohtajat:
1) Asunto- ja maankäyttöryhmä; Maija Anttila
2) Liikennetyöryhmä; Ari Lehtinen
3) Sosiaali- ja terveystyöryhmä; Satu Siitonen-Heinäluoma
4) Ilmasto- ja energiatyöryhmä; Irma Marttila ja Matti Niemi
5) Kulttuurisektorin työryhmä; Riitta Seppälä
6) Opetusalan työryhmä; Hannele Lehtonen
Ilmoita halukkuuteesi työryhmiin 31.1.2008 mennessä piiritoimistolle
carola.gronlund@sdp.fi tai puh. (09) 708 9623. Ilmoita työryhmän nimi, suku- ja
etunimesi, sähköpostiosoite ja puhelin.
NUS-jäsentapaamiset
Ma 21.1. klo 17.30 Tutustumme suureen suomalaiseen mediataloon.
Ilmoittautumiset NUS:iin. s-posti: nuorsosialidemokraatit@welho.com
Tulossa myös NUS:n talvipäivät la 16.2., joista tarkempaa tietoa myöhemmin.
Uusia jäseniä
Ihan vuoden lopussa ja heti vuoden alussa on yhdistykseemme hyväksytty viisi
uutta jäsentä. Tämän lisäksi uusia kiinnostuneita, jotka haluavat seurata
yhdistyksen toimintaa, on lähes saman verran. Kannattaa kysyä tuttuja ja
kavereita mukaan. Esim. tuleva mediatalovierailu on hyvä tapahtuma, jonne voi pyytää
kavereita mukaan. Jäsenmäärämme on nyt reilut puolensataa.
Muiden järjestämät tilaisuudet
Ke 30.1. klo 18 alkaen Punavuoren Ahvenessa valtiosihteeri Raimo Sailas ja
hänen visionsa yhteiskunnallisesta uudistusliikkeestä. Millainen
talouspoliittinen, ja aatteellinen linja edistää nykymaailmassa ja
tulevaisuudessa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa? Järjestää Vimma.
9.-10.2. SDP:n kunta- ja tulevaisuusfoorumi Turussa. Lisätietoja ja
ilmoittautumiset: http://www.sdp.fi/fi/tulevaisuusfoorumi_2
Kaikki NUS:ia koskevat lisätiedot ja ilmoittautumiset:
nuorsosialidemokraatit@welho.com tai tekstiviestillä 045 1266 571.
Seuraa myös blogista keskustelua:
www.nuorsosialidemokraatit.blogspot.com
Terveisin Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
--
Lue blogimme: http://nuorsosialidemokraatit.blogspot.com/
Nus [griechisch] der, Nous, Geist, Vernunft; in der antiken Metaphysik
Bezeichnung für den ›höchsten‹ Teil der menschlichen Seele (›denkende Seele‹
bei Aristoteles) sowie für ein den Kosmos ordnendes Prinzip (Anaxagoras,
Platon). – Meyers Lexicon –
Toinen asia:
Laitetaanpas tänne blogiinkin tämä joku aika sitten jäsenistölle mennyt jäsentiedote. Näitä tiedotteita tulee kerran kuussa ja näihin on kerätty kaikki tärkeät tapahtumat tms. Jäsentapaamisen paikan olen joutunut muuttamaan hieman yleisempään muotoon, koska emme ole isäntien kanssa sopineet voiko asiaa tiedottaa.
Lisätietoa saa sähköpostilla.
Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
NUS-tiedote tammi2008 (11.1.2008)
Hyvä jäsen!
Luet nyt ensimmäistä NUS-tiedotetta. Jatkossa julkaisemme sähköisen
kuukausitiedotteen (tai ainakin melkein joka kuukausi), johon kootaan
ajankohtaista, tulevaa ja vähän mennyttäkin. Aloitetaan ajankohtaisesta…
Oletko kiinnostunut…
Puoluekokousedustajuudesta?
SDP:n 41. puoluekokous järjestetään 5.-7.6.2008 Hämeenlinnassa, jossa 350
puoluekokousedustajaa päättää puolueen taloudellisista, poliittisista ja
järjestöllisistä tehtävistä, käsittelee esille tulevat sääntömuutokset ja
valitsee puoluejohdon. Myös NUS haluaa oman edustajansa kokoukseen.
Edustajaksi ryhtyminen edellyttää ensin kiinnostuksen ilmaisemista
puolueosastolle, jonka jälkeen puolueosasto nimeää omat ehdokkaansa. Tämän
jälkeen kaikkien Helsingin piirin ehdokkaiden kesken käydään jäsenvaali.
Jäsenäänestyksessä on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu jokainen puolueosaston
jäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmaksuvelvoitteen. Oikeus asettaa
ehdokkaita jäsenäänestyksiin on puolueosastoilla sekä vähintään viiden
asianomaisessa äänestyksessä äänioikeutetun jäsenen muodostamilla
valitsijayhdistyksillä.
Ilmaise kiinnostuksesi 28.1. mennessä sähköpostilla
nuorsosialidemokraatit@welho.com
Vaikuttamaan puoluekokouksen ohjelmatyöhön?
Tervetuloa mukaan rakentamaan Reilua Suomea! SDP:n kesän 2008 puoluekokouksen
ohjelmallinen valmistelu tapahtuu kansanliikkeen perinteen mukaisesti avoimesti
kansalaisten kanssa. Haluamme kuulla ihmisten mielipiteet tulevaisuuden
politiikan suuntaviivoista.
Osoitteessa www.reilusuomi.fi toivomme, että Sinä kerrot oman näkemyksesi
siitä, minkälaista politiikkaa ja toimintaa haluat SDP:ltä 2010-luvulla.
Puoluekokoukseen valmistellaan asiakirjoja seuraavista teemoista: suomalaisen
työn tulevaisuus, ilmasto ja ympäristö, henkinen hyvinvointi.
Osallistumaan Helsingin kunnallispoliittisten työryhmien työhön vuonna 2008?
Helsingin Sosialidemokraatit kutsuvat jäseniä mukaan kunnallispoliittisiin
työryhmiin. Työryhmät seuraavat mm. oman alansa ajankohtaisia kunnallisasioita,
valmistelevat piirihallitukselle muistioita, toimenpide-ehdotuksia ja eri
tyyppisiä koulutus- ja sekä yleisötilaisuuksia. Piirihallitus on nimennyt
seuraavat työryhmät ja niiden puheenjohtajat:
1) Asunto- ja maankäyttöryhmä; Maija Anttila
2) Liikennetyöryhmä; Ari Lehtinen
3) Sosiaali- ja terveystyöryhmä; Satu Siitonen-Heinäluoma
4) Ilmasto- ja energiatyöryhmä; Irma Marttila ja Matti Niemi
5) Kulttuurisektorin työryhmä; Riitta Seppälä
6) Opetusalan työryhmä; Hannele Lehtonen
Ilmoita halukkuuteesi työryhmiin 31.1.2008 mennessä piiritoimistolle
carola.gronlund@sdp.fi tai puh. (09) 708 9623. Ilmoita työryhmän nimi, suku- ja
etunimesi, sähköpostiosoite ja puhelin.
NUS-jäsentapaamiset
Ma 21.1. klo 17.30 Tutustumme suureen suomalaiseen mediataloon.
Ilmoittautumiset NUS:iin. s-posti: nuorsosialidemokraatit@welho.com
Tulossa myös NUS:n talvipäivät la 16.2., joista tarkempaa tietoa myöhemmin.
Uusia jäseniä
Ihan vuoden lopussa ja heti vuoden alussa on yhdistykseemme hyväksytty viisi
uutta jäsentä. Tämän lisäksi uusia kiinnostuneita, jotka haluavat seurata
yhdistyksen toimintaa, on lähes saman verran. Kannattaa kysyä tuttuja ja
kavereita mukaan. Esim. tuleva mediatalovierailu on hyvä tapahtuma, jonne voi pyytää
kavereita mukaan. Jäsenmäärämme on nyt reilut puolensataa.
Muiden järjestämät tilaisuudet
Ke 30.1. klo 18 alkaen Punavuoren Ahvenessa valtiosihteeri Raimo Sailas ja
hänen visionsa yhteiskunnallisesta uudistusliikkeestä. Millainen
talouspoliittinen, ja aatteellinen linja edistää nykymaailmassa ja
tulevaisuudessa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa? Järjestää Vimma.
9.-10.2. SDP:n kunta- ja tulevaisuusfoorumi Turussa. Lisätietoja ja
ilmoittautumiset: http://www.sdp.fi/fi/tulevaisuusfoorumi_2
Kaikki NUS:ia koskevat lisätiedot ja ilmoittautumiset:
nuorsosialidemokraatit@welho.com tai tekstiviestillä 045 1266 571.
Seuraa myös blogista keskustelua:
www.nuorsosialidemokraatit.blogspot.com
Terveisin Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri
--
Lue blogimme: http://nuorsosialidemokraatit.blogspot.com/
Nus [griechisch] der, Nous, Geist, Vernunft; in der antiken Metaphysik
Bezeichnung für den ›höchsten‹ Teil der menschlichen Seele (›denkende Seele‹
bei Aristoteles) sowie für ein den Kosmos ordnendes Prinzip (Anaxagoras,
Platon). – Meyers Lexicon –
perjantai 11. tammikuuta 2008
Nus lehdissä
Nuorsosialidemokraattien puoluekokousaloite on saanut julksiuutta. Keskisuomalaisessa ja Turun Sanomissa julkaistussa uutisessa SDP:n puoluekokousaloitteista Nus RY:n aloite kännykkäkalakortista mainitaan esimerkkinä.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-11,104:2:510249,1:0:0:0:0:0:
Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-11,104:2:510249,1:0:0:0:0:0:
Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja
tiistai 8. tammikuuta 2008
NUS -aloitteet SDP:n puoluekokoukselle
Ohessa on Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloitteet SDP:n puoluekokoukselle. Niistä voi vielä laittaa kommenttia tulemaan niin yhdityksen sähköpostiin kuin tuonne kommentti osioon. Blogissa tullaan seuraamaan millaisen vastaanoton aloitteet saavat SDP:n puoluehallitukselta ja sitten kesällä myöskin puoluekokoukselta.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston rooleja kehitettävä
Sosialidemokraattinen Puolue on rakenteeltaan niin sanottu kiinteä liitto. Sääntöjensä mukaan jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, osastot muodostavat kunnallis- ja piirijärjestöt, jotka puolestaan muodostavat puolueen. Päätöksentekojärjestelmä on sinänsä moniin puolueisiin nähden demokraattinen ja sääntöjä on aina tarpeen mukaan, yleensä sangen maltillisesti uudistettu.
Kokonaan toinen kysymys on, vastaavatko puolueen nykyiset säännöt, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintakulttuuriin, nykyajan jäsenten ja erityisesti uusien jäsenten odotuksia puoluetoiminnasta. Antavatko ne mahdollisuuden riittävästi tulla mukaan toimintaan, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
NUS ry:n mielestä SDP:stä tulee tehdä nykyistä hengittävämpi puolueyhteisö. Puolueen hallintokeskeisyyttä on rikottava ja vanhoja rakenteita tuuletettava. Nykyisen kaltainen, varsin pieni 350 edustajan puoluekokous sallii varsin harvalle jäsenelle koko elinaikanaan päästä mukaan puoluekokoukseen. Puoluekokousten järjestäminen joka kolmas vuosi on mielestämme hiukan liian pitkä aika ohjelmallisen työn päivittämiseen.
Puoluevaltuuston rooli on kehittämisyrityksistä huolimatta jäänyt varsin pieneksi, vaikka siellä voitaisiin käsitellä ja päivittää reaaliaikaisemmin monia sellaisia asiakysymyksiä, jotka nyt päätetään puoluekokouksessa joka kolmas vuosi, kolmen päivän aikana. Puoluekokouksen tiukat aikarajat (aloitteiden käsittelyyn aikaa itse kokouksessa todellisuudessa yksi ilta ja pari aamupäivän tuntia) johtavat siihen, ettei kokouksella ole todellisuudessa aikaa keskustella ja perehtyä riittävästi aloitteista, kannanotoista ja ohjelmista.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluekokousten kokoa kasvatetaan merkittävästi siten, että yhä useammalla jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokouksiin.
Puoluekokouskausista tehdään kaksivuotisia, jotta ohjelmatyön tekeminen tapahtuisi nykyistä paremmin ajassa.
Osa puoluekokouksen nyt päättämistä ohjelmallisista asiakysymyksistä tulisi siirtää puoluevaltuustolle ja säätää osastoille ja yksittäisille jäsenille aloitteenteko-oikeus puoluevaltuustolle.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Piirikokouksia kehitettävä jäsenistölle avoimina
Nykyisellään piirikokousten luonne vaihtelee runsaasti. Joissakin piirijärjestöissä niihin kokoontuu hyvin puolueväkeä, joissakin piireissä osallistumisaste on heikko. Kun piirikokousedustajat valitaan osastoittain käy usein myös niin, että samat henkilöt jatkavat ikään kuin rutiininomaisesti piirikokouksissa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen.
Piirikokousten luonne muistuttaa usein hallinnollista kokousta, jossa ei ole tietoakaan kansanjuhlasta. Kokouksissa pidetään puoluehallituksen edustajan puheenvuoro, sitä ennen yleensä muutama tervehdyspuheenvuoro, jonka jälkeen käydään yleiskeskustelu, hyväksytään julkilausuma, suoritetaan henkilövalinnat ja lähdetään takaisin kotiin. Parhaimmissa tapauksissa kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari ja sitä saattaa seuraajina tulla katsomaan osa puolueen jäsenistöä.
Piirikokoukset ovat puolueen paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiselle suuri mahdollisuus. Pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi Lapin piirijärjestössä on pidetty yllä kokousten kaksipäiväisyyttä ja niiden yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus vapaamuotoisempaan yhdessäoloon. Kaksipäiväisyyden ei sinänsä tarvitsisi olla tavoittelemisen arvoinen asia, mutta yhteisöllisyyden vahvistamisen kylläkin.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Kaikilla piirin alueella asuvilla puolueen jäsenillä olisi jatkossa piirikokouksissa puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeus.
Piirikokouksista kehitettäisiin aitoja jäsentapaamisia, joissa käytäisiin kunnon debattia, joissa olisi nykyistä enemmän kansanjuhlan tuntua ja joissa jäsenet voisivat vapaammin viettää aikaa toistensa parissa.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
SDP:n on vahvistettava rooliaan sivistyspuolueena
Sosialidemokraattinen Puolue on syntyjänsä sivistyspuolue. Se on yli satavuotisen historiansa aikana pitänyt huolta jäsentensä koulutustarpeista järjestämällä runsaasti koulutusta niin paikallisella kuin alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla.
Tällä hetkellä puolueella on koulutuksellisina kärkihankkeina nuorille vaikuttajille suunnattu TulevaisuusAkatemia ja järjestöosaamisen vahvistamiseksi tarkoitettu JärjestöAkatemia, joka on vielä käynnistysvaiheessa.
Puolue tekee nykyisin hieman aiempaa tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton kanssa, joka on strategiassaan määrittänyt keskeiseksi toiminnan kehittämisalaksi yhteistyön tiivistämisen jäsenjärjestöjen kanssa sekä aluetoiminnan kehittämisen.
SDP on lisäksi ainoana puolueena aidosti käynnistänyt ajatushautomotoiminnan, jota tekee Sorsa säätiö. Säätiö luo yhteyksiä tiedemaailmaan ja sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus suodattaa uusia ajatuksia politiikan kehittämiseksi. Säätiö on lyhyessä ajassa pystynyt vakiinnuttamaan muutamia hyviä toimintamuotoja, kuten muun muassa perjantai-yliopistot, jotka ovat olleet korkeatasoisia ja suosittuja.
Nuorsosialidemokraatit NUS esittää, että:
Puolueen koulutusresurssit turvataan myös tulevalla puoluekokouskaudella ja koulutuksen järjestäminen vastuutetaan selkeästi.
Alueellisen yhteistyön lisääminen SDP:n piiri- ja paikallisjärjestöjen sekä Työväen Sivistysliiton aluetoimistojen kesken otetaan koulutuksen kehittämisen painopisteeksi ja puolueelle rakennetaan selkeä vuosittainen koulutuskalenteri.
Koulutuksen valtakunnallisia kärkihankkeita kehitetään niin, että TulevaisuusAkatemiaa jatketaan, JärjestöAkatemia vakiinnutetaan ja niiden lisäksi päätetään perustaa kolmas pitkäjänteinen koulutuksellinen kärkihanke.
Puolue tukee kaikilla mahdollisilla tavoilla Sorsa Säätiön toimintaa ja tekee kaikkensa sen puolesta, että tällaiseen ajatushautomotoimintaan suunnattu yhteiskunnallinen tuki kasvaisi merkittävästi.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Jäsenet otettava tiiviimmin mukaan puolueen ohjelmatyöhön
Sosialidemokraattinen Puolue on johtava ohjelmatyön puolue Suomessa. Puolueella on yhteensä noin kolmekymmentä työryhmää, joiden kautta otamme kantaa kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sillä asiantuntemuksella, joka suurelle puolueelle kuuluukin.
Työryhmätoiminnan kehittämistä on pohdittu monta kertaa. Nykyisin työryhmien puheenjohtajat ja sihteeristö ovat julkisia, työryhmien jäsenten nimiä ei julkisteta ja ryhmät täydentävät itseään kutsuperiaatteella. Näin on pyritty varmistamaan, että työryhmiin saadaan mukaan asiantuntevin mahdollinen väki. Kustannussyistä työryhmiin jäsenistä merkittävin osa asuu pääkaupunkiseudulla.
Toisena mahdollisuutena on pohdittu työryhmien avaamista kokonaan jäsenistölle sekä niihin liittyen seminaaritoiminnan järjestämistä. Tällöin riskinä on pidetty sitä, että jatkuvasti muuttuvilla kokoonpanoilla ryhmät eivät pystyisi riittävän johdonmukaiseen ohjelmatyöhön.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaa puoluehallitusta toimimaan tulevalla puoluekokouskaudella seuraavasti:
Puoluehallitus päättää tavasta, jolla jokaisella SDP:n jäsenellä on jatkossa mahdollisuus tulla mukaan vähintään yhden avoimeksi määritetyn työryhmän toimintaan tavalla, jonka puoluehallitus päättää.
Puoluehallitus asettaa työryhmille selkeät tulostavoitteet, joihin voi kuulua mm. yhden kaikille jäsenille avoimen seminaarin järjestäminen puoluekokouskaudella.
Puoluehallitus päättää tavasta, jolla ensi puoluekokouskaudella toteutetaan vähintään yksi jäsenkysely.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
SDP:stä tietoyhteiskunnan ykköspuolue
Sosialidemokraattinen Puolue oli ensimmäinen puolue Suomessa, joka avasi itselleen internet-sivut. Netistä on järjestö- ja vaalityössä tullut yhä keskeisempi muoto.
Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden keskuudessa netin rooli vaalien aikaisena tiedon lähteenä vastaa tutkimustiedon mukaan kavereiden kanssa käytävää keskustelua politiikasta. Netti on siis yhtä aikaa sekä kaikille avoin, että varsin intiimi tiedonvälityskanava.
Pirstaloituvassa maailmassa järjestöille on tärkeää, että ne pystyvät tarjoamaan kiinnostuneille tietoa omilla ehdoillaan ja ovat läsnä sellaisissa nettiyhteisöissä, joissa netin käyttäjät muutoinkin liikkuvat.
Esimerkiksi nettisivut eivät enää kehittyneissä yhteisöissä ole vain osa puolueen viestintää ja julkikuvan kehittämistä, vaan ne integroituvat erilaisiin blogistoihin, YouTubeen (jossa voi välittää elävää kuvaa) tai muihin vastaaviin nettiyhteisöihin, joissa on runsaasti jäseniä.
Näin yksittäiset kansalaiset pääsevät osaksi suurempaa nettiyhteisöä, toiminnasta tulee vuorovaikutteista ja yhteisön jäsenet vaikuttavat keskeisesti siihen, millainen yhteisö on, kirjoittamalla, lähettämällä elävää kuvaa jne. Toisin sanoen toiminta on aidosti vuorovaikutteista.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että:
Tulevalla puoluekokouskaudella kaikkien keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken (mm. puoluetoimisto, eduskuntaryhmä, nuorisoliitto, opiskelijat, naiset, Demari ja muu työväenlehdistö) luodaan yhteinen internet-portaali ja sen kehittämiseen resurssoidaan tarvittavat määrärahat.
Netin kehittämiseen haetaan puolueen ulkopuolelta parasta mahdollista asiantuntemusta ja pyritään siihen, että sivustosta muodostuisi aidosti vuorovaikutteinen media tavalla, jota aloitteen perusteluissa on kuvattu.
Puolueelle perustetaan yhteistyössä keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken aito ja riippumaton verkkolehti.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille
Tällä hetkellä julkisesti rahoitettuja sairaanhoitopalveluita tuottaa Suomessa pääosin neljä eri järjestelmää: kunnallinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Näiden päällekkäisten palvelujärjestelmien ylläpito ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tehokasta ja johtaa palveluiden sirpaloitumiseen. Lähitulevaisuudessa rajanveto näiden järjestelmien välillä tulee entisestään hämärtymään kun kunnallisessa terveydenhuollossa siirrytään yhä enemmän ostamaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ja yksityisten palveluntuottajien toiminta sairausvakuutuksen subventoimana mahdollistetaan kunnallisen järjestelmän sairaaloissa.
Tehottomuuden lisäksi vielä keskeisempi ongelma sosialidemokratian näkökulmasta on se, että järjestelmien sekamelska asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden osalta. Riippuen yhteiskunnallisesta asemasta kansalaisilla on erilaiset mahdollisuudet noukkia näistä järjestelmistä parhaat palvelut, köyhimmillä työelämän ulkopuolella olevilla kansalaisilla valinnanvaraa ei juuri ole. Jonojen ohittaminen onnistuu paksummalla lompakolla, vieläpä samalla julkisesti tuettuna. Alhaisin potilaan maksuosuus on työterveydenhuollossa, joka ei kuitenkaan ole köyhimmän väestönosan saavutettavissa.
Osittain näiden seikkojen takia sairaanhoitopalveluiden käyttö jakaantuu Suomessa rikkaita suosivasti. Esimerkiksi avohoidon lääkärikäynnit jakaantuvat rikkaita suosivasti Suomessa enemmän kuin OECD maissa keskimäärin, itse asiassa olemme selvityksen mukaan epätasa-arvoisuuden kolmen kärjessä yhdessä Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa. Tämä siitä huolimatta, että kuolleisuuden ja erityisesti estettävissä olevan kuolleisuuden taakka Suomessa lepää erityisesti pienituloisten harteilla.
Toisin kuin sairaanhoitopalveluiden osalta ehkäisevässä toiminnassa voivat toisistaan irralliset järjestelmät olla perusteltuja (kuten esimerkiksi työterveyshuollon työperäisiä sairauksia ehkäisevät toiminnot).
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sairauksien hoitoon liittyvien terveyspalvelujen kehittämisen keskipitkän aikavälin tavoite tulee olla se, että julkinen rahoitus kanavoidaan yhtenäiselle ja laadukkaalle kansalliselle palvelujärjestelmälle johon kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy. Julkisesti tuetut sairaanhoitopalvelut tulee jakaantua tarpeen, ei tulojen tai varallisuuden mukaan.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys
Suomalaiset luonnonlohi- ja taimenkannat ovat päässeet varsin huonoon
kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin
varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on
rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä
poikaskantoja.
Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet erityisesti
metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja
alavirtaamat kutualueilla.
Merialueille toteutetut istutukset eivät ole toimineet, sillä
luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi istukaspoikaset eivät ole siellä
pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain heikkoa tekohengitystä, jonka
suurin ongelma on geneettisen perimän heikkeneminen niin lohen kuin taimenen
osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittuminen luonnonkantoihin.
Yksi ongelman ydin on niin lohen kuin taimenen luonnonpoikasten
liikakalastus merialueilla. Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon
ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa
poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien
oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat
luonnonvaraiset lohet.
Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle
ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin
turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen
nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen
lisääntymismahdollisuus jokialueilla.
Suomessa on ryhdyttävä määrätietoisesti parantamaan luonnonlohi- ja
taimenkantojen nousumahdollisuuksia. Kunnollisten kalaportaiden
rakentaminen sekä jokien kunnostaminen ovat hyviä esimerkkejä. Näistä
pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät
toteutussuunnitelmat. Yhtenä ongelmana on nähty se, että nykyisin
kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö,
joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä
vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät
toistuvasti taka-alalle.
Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on
huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen
kalansaaliin varmistamiseksi.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla
luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan selkeä suojeluohjelma.
Tämän lisäksi kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöministeriöön toisi selkeästi paremman näkökulman kalakantojen
hoitoon sekä hyödyntämiseen.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Kalastuskortti kännykällä
Kalastus ja onkiminen ovat olleet useaan otteeseen kiistakapulana eduskunnassa. Oikeistopuolueiden edustajille sekä kalastusoikeuksia hallitseville maanomistajapiireille ei ole ollut helppoa tunnustaa, että onkiminen ja pilkkiminen olisivat meille kaikille jokamiehenoikeuksia.
Syksyllä vuonna 1996 hyväksyttiin läänikohtaista viehemaksujärjestelmää koskeva kalastuslain muutos kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta. aloitteeseen oli sisällytetty myös onkijoiden ja pilkkijöiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. tämä oli onki- ja pilkkijäpiireille suuri läpimurto, josta myös tavalliset mökkiläiset antoivat runsaasti kiitosta.
Toistasataa vuotta on Suomessa annettu erilaisia säädöksiä ja ohjeita senaatin sekä eduskunnan toimesta onkijoille. Nyt melkoisen säädösmaratonin jälkeen tilanne lakien suhteen on järkeenkäypä ja peruskalastaminen on meille kaikille vaivatonta.
Nyt pitää saattaa vielä luvan hankintatapoja ajan tasalle. Kalastuskortti sekä viehelupamaksu pitää voida jatkossa saada ostaa muiden maksutapojen lisäksi esimerkiksi kännykästä ja vaikka vain viikoksi. Se olisi monelle satunnaisesti kalastavalle tai mökkiläiselle todellinen helpotus. tämä on pieni asia politiikalle, mutta suuri asia kuluttajalle ja se olisi vaan järkevää.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen ryhtyy toimiin, jotta jatkossa kalastuskortin voi hankkia kännykällä.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Puoluehallituksen rakenteen muuttaminen ja presidiumin vakinaistaminen
SDP:n korkein päättävä elin puoluekokousten välillä on puoluevaltuusto. Nuorsosialidemokraatit NUS ry on aloitteissaan ehdottanut puoluevaltuuston roolin vahvistamista.
Puoluekokous valitsee puoluehallitukseen edustajat nykyisten sääntöjen mukaan. Puoluehallitus on keskeisin puolueen operatiivisen käytännön toiminnan johtaja. Siksi olisi kannatettavaa, että puoluehallituksen muodostaisivat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat.
Puolueen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston johto kokoontuu nykyään epävirallisiin puheenjohtajiston kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida yhteistoimintaa. Tämä toimielin, joka esim. monien veljespuolueidemme järjestörakenteessa vastaa lähinnä työvaliokuntaa, voitaisiin hyvin vakinaistaa.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP:n sääntöjä muutetaan puoluehallituksen valinnan osalta siten, että puoluekokouksen valitsemien puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluehallituksen muodostavat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat, joiden lisäksi puoluekokous valitsee puoluehallitukseen lisäksi neljästä kahdeksaan muuta henkilöä.
Puolueen sääntöihin kirjataan lisäksi virallisena toimielimenä puolueen puheenjohtajisto, jonka muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Sähköinen kansalaisuus
SDP:n edellinen puoluekokous määritteli liikenne- ja viestintäpoliittisessa kannanotossaan, että "verkkopalveluilla tulee täydentää ja tehostaa olemassa olevia hyvinvointipalveluja. Hyväksi havaittuja reaalimaailman palveluja ei olla ajamassa alas eikä ketään viedä verkkoon väkisin." Kannanotossa todetaan myös, että "palvelut on toteutettava asiakkaan tarpeista lähtien siten, että palveluista muodostuu asiakkaan kannalta saumattomia ja ymmärrettäviä. Heille on myös järjestettävä riittävä opastus palveluiden käyttöön ja turvattava heille mahdollisimman tasapuolinen asema myös uusien sähköisten palvelujen käyttäjänä mm. julkisten asiointipisteiden avulla."
SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa tavoitetta täsmennettiin vaatimuksella, että "verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä."
Sähköinen asiointi voidaan näillä toimilla saada yleistymään, joskin melko hitaasti. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi Viroa, jossa edellisissä Riikikogun vaaleissa huomattava osuus kansalaisista äänesti verkossa. SDP:n tuleekin nyt ottaa tavoitteekseen todelliseen sähköiseen kansalaisuuteen siirtyminen. Sekään ei saa olla pakko kenellekään, vaan aito mahdollisuus hoitaa asioitaan sähköisesti itselleen sopivimpana aikana. Samalla sähköinen kansalaisuus merkitsee kansalaisvapauksien lisääntymistä, kun yhä useammassa tapauksessa ihminen ei ole sidottu virastojen aukioloaikoihin.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP ottaa tavoitteekseen sähköisen kansalaisuuden jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että henkilö saa täysi-ikäiseksi tultuaan automaattisesti sähköisellä tunnisteella varustetun Kela-kortin ja tarvittavat tunnisteet. Sähköinen kansalaisuus on luonteva osa aktiivista kansalaisuutta, josta syystä sähköisen tunnistekortin kulut maksetaan verovaroista.
Harkintaan, otetaanko seuraava mahdollisuus mukaan toisena vaihtoehtona:
Pankkien siirtyessä täysin sirukorttien käyttöön sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa myös pankkikorttiin yhdistettynä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei kansalaiselle aiheudu siitä ylimääräistä kulua pelkkään pankkikorttiin verrattuna.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Valtionyhtiöiden edustuksen päättäminen
Valtionyhtiöiden sekä erilaisten järjestöjen johtoelimissä, kuten hallituksessa ja hallintoneuvostossa on myös SDP:n edustus. Esimerkiksi järjestöihin sekä erilaisiin valtion toimielimiin valittavista SDP:n edustajista esitykset tekee puoluehallitus. Valtionyhtiöissä tilanne on toinen. Esitykset valtionyhtiöiden hallintoon tekee eduskuntaryhmä, joskin puoluehallitustakin menettelyssä kuullaan. Tämä menettelytapa on johtanut siihen, että SDP:n edustajina valtionyhtiöiden hallinnossa on pääsääntöisesti kansanedustajia.
Tämän johdosta nimityskäytäntöä on syytä muuttaa siten, että puoluehallitus tekee kaikki merkittävät henkilöesitykset, jolloin paikkajakoa voidaan tarkastella paljon laajemmin. Samalla tulisi myös ottaa puolueen sääntöihin harkittavaksi tasa-arvokysymyksen lisäksi myös alueellinen tasapuolisuus.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluehallitus tekee esitykset SDP:n edustajiksi valtionyhtiöiden hallintoon.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston rooleja kehitettävä
Sosialidemokraattinen Puolue on rakenteeltaan niin sanottu kiinteä liitto. Sääntöjensä mukaan jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, osastot muodostavat kunnallis- ja piirijärjestöt, jotka puolestaan muodostavat puolueen. Päätöksentekojärjestelmä on sinänsä moniin puolueisiin nähden demokraattinen ja sääntöjä on aina tarpeen mukaan, yleensä sangen maltillisesti uudistettu.
Kokonaan toinen kysymys on, vastaavatko puolueen nykyiset säännöt, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintakulttuuriin, nykyajan jäsenten ja erityisesti uusien jäsenten odotuksia puoluetoiminnasta. Antavatko ne mahdollisuuden riittävästi tulla mukaan toimintaan, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
NUS ry:n mielestä SDP:stä tulee tehdä nykyistä hengittävämpi puolueyhteisö. Puolueen hallintokeskeisyyttä on rikottava ja vanhoja rakenteita tuuletettava. Nykyisen kaltainen, varsin pieni 350 edustajan puoluekokous sallii varsin harvalle jäsenelle koko elinaikanaan päästä mukaan puoluekokoukseen. Puoluekokousten järjestäminen joka kolmas vuosi on mielestämme hiukan liian pitkä aika ohjelmallisen työn päivittämiseen.
Puoluevaltuuston rooli on kehittämisyrityksistä huolimatta jäänyt varsin pieneksi, vaikka siellä voitaisiin käsitellä ja päivittää reaaliaikaisemmin monia sellaisia asiakysymyksiä, jotka nyt päätetään puoluekokouksessa joka kolmas vuosi, kolmen päivän aikana. Puoluekokouksen tiukat aikarajat (aloitteiden käsittelyyn aikaa itse kokouksessa todellisuudessa yksi ilta ja pari aamupäivän tuntia) johtavat siihen, ettei kokouksella ole todellisuudessa aikaa keskustella ja perehtyä riittävästi aloitteista, kannanotoista ja ohjelmista.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluekokousten kokoa kasvatetaan merkittävästi siten, että yhä useammalla jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokouksiin.
Puoluekokouskausista tehdään kaksivuotisia, jotta ohjelmatyön tekeminen tapahtuisi nykyistä paremmin ajassa.
Osa puoluekokouksen nyt päättämistä ohjelmallisista asiakysymyksistä tulisi siirtää puoluevaltuustolle ja säätää osastoille ja yksittäisille jäsenille aloitteenteko-oikeus puoluevaltuustolle.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Piirikokouksia kehitettävä jäsenistölle avoimina
Nykyisellään piirikokousten luonne vaihtelee runsaasti. Joissakin piirijärjestöissä niihin kokoontuu hyvin puolueväkeä, joissakin piireissä osallistumisaste on heikko. Kun piirikokousedustajat valitaan osastoittain käy usein myös niin, että samat henkilöt jatkavat ikään kuin rutiininomaisesti piirikokouksissa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen.
Piirikokousten luonne muistuttaa usein hallinnollista kokousta, jossa ei ole tietoakaan kansanjuhlasta. Kokouksissa pidetään puoluehallituksen edustajan puheenvuoro, sitä ennen yleensä muutama tervehdyspuheenvuoro, jonka jälkeen käydään yleiskeskustelu, hyväksytään julkilausuma, suoritetaan henkilövalinnat ja lähdetään takaisin kotiin. Parhaimmissa tapauksissa kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari ja sitä saattaa seuraajina tulla katsomaan osa puolueen jäsenistöä.
Piirikokoukset ovat puolueen paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiselle suuri mahdollisuus. Pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi Lapin piirijärjestössä on pidetty yllä kokousten kaksipäiväisyyttä ja niiden yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus vapaamuotoisempaan yhdessäoloon. Kaksipäiväisyyden ei sinänsä tarvitsisi olla tavoittelemisen arvoinen asia, mutta yhteisöllisyyden vahvistamisen kylläkin.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Kaikilla piirin alueella asuvilla puolueen jäsenillä olisi jatkossa piirikokouksissa puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeus.
Piirikokouksista kehitettäisiin aitoja jäsentapaamisia, joissa käytäisiin kunnon debattia, joissa olisi nykyistä enemmän kansanjuhlan tuntua ja joissa jäsenet voisivat vapaammin viettää aikaa toistensa parissa.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
SDP:n on vahvistettava rooliaan sivistyspuolueena
Sosialidemokraattinen Puolue on syntyjänsä sivistyspuolue. Se on yli satavuotisen historiansa aikana pitänyt huolta jäsentensä koulutustarpeista järjestämällä runsaasti koulutusta niin paikallisella kuin alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla.
Tällä hetkellä puolueella on koulutuksellisina kärkihankkeina nuorille vaikuttajille suunnattu TulevaisuusAkatemia ja järjestöosaamisen vahvistamiseksi tarkoitettu JärjestöAkatemia, joka on vielä käynnistysvaiheessa.
Puolue tekee nykyisin hieman aiempaa tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton kanssa, joka on strategiassaan määrittänyt keskeiseksi toiminnan kehittämisalaksi yhteistyön tiivistämisen jäsenjärjestöjen kanssa sekä aluetoiminnan kehittämisen.
SDP on lisäksi ainoana puolueena aidosti käynnistänyt ajatushautomotoiminnan, jota tekee Sorsa säätiö. Säätiö luo yhteyksiä tiedemaailmaan ja sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus suodattaa uusia ajatuksia politiikan kehittämiseksi. Säätiö on lyhyessä ajassa pystynyt vakiinnuttamaan muutamia hyviä toimintamuotoja, kuten muun muassa perjantai-yliopistot, jotka ovat olleet korkeatasoisia ja suosittuja.
Nuorsosialidemokraatit NUS esittää, että:
Puolueen koulutusresurssit turvataan myös tulevalla puoluekokouskaudella ja koulutuksen järjestäminen vastuutetaan selkeästi.
Alueellisen yhteistyön lisääminen SDP:n piiri- ja paikallisjärjestöjen sekä Työväen Sivistysliiton aluetoimistojen kesken otetaan koulutuksen kehittämisen painopisteeksi ja puolueelle rakennetaan selkeä vuosittainen koulutuskalenteri.
Koulutuksen valtakunnallisia kärkihankkeita kehitetään niin, että TulevaisuusAkatemiaa jatketaan, JärjestöAkatemia vakiinnutetaan ja niiden lisäksi päätetään perustaa kolmas pitkäjänteinen koulutuksellinen kärkihanke.
Puolue tukee kaikilla mahdollisilla tavoilla Sorsa Säätiön toimintaa ja tekee kaikkensa sen puolesta, että tällaiseen ajatushautomotoimintaan suunnattu yhteiskunnallinen tuki kasvaisi merkittävästi.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Jäsenet otettava tiiviimmin mukaan puolueen ohjelmatyöhön
Sosialidemokraattinen Puolue on johtava ohjelmatyön puolue Suomessa. Puolueella on yhteensä noin kolmekymmentä työryhmää, joiden kautta otamme kantaa kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sillä asiantuntemuksella, joka suurelle puolueelle kuuluukin.
Työryhmätoiminnan kehittämistä on pohdittu monta kertaa. Nykyisin työryhmien puheenjohtajat ja sihteeristö ovat julkisia, työryhmien jäsenten nimiä ei julkisteta ja ryhmät täydentävät itseään kutsuperiaatteella. Näin on pyritty varmistamaan, että työryhmiin saadaan mukaan asiantuntevin mahdollinen väki. Kustannussyistä työryhmiin jäsenistä merkittävin osa asuu pääkaupunkiseudulla.
Toisena mahdollisuutena on pohdittu työryhmien avaamista kokonaan jäsenistölle sekä niihin liittyen seminaaritoiminnan järjestämistä. Tällöin riskinä on pidetty sitä, että jatkuvasti muuttuvilla kokoonpanoilla ryhmät eivät pystyisi riittävän johdonmukaiseen ohjelmatyöhön.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaa puoluehallitusta toimimaan tulevalla puoluekokouskaudella seuraavasti:
Puoluehallitus päättää tavasta, jolla jokaisella SDP:n jäsenellä on jatkossa mahdollisuus tulla mukaan vähintään yhden avoimeksi määritetyn työryhmän toimintaan tavalla, jonka puoluehallitus päättää.
Puoluehallitus asettaa työryhmille selkeät tulostavoitteet, joihin voi kuulua mm. yhden kaikille jäsenille avoimen seminaarin järjestäminen puoluekokouskaudella.
Puoluehallitus päättää tavasta, jolla ensi puoluekokouskaudella toteutetaan vähintään yksi jäsenkysely.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
SDP:stä tietoyhteiskunnan ykköspuolue
Sosialidemokraattinen Puolue oli ensimmäinen puolue Suomessa, joka avasi itselleen internet-sivut. Netistä on järjestö- ja vaalityössä tullut yhä keskeisempi muoto.
Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden keskuudessa netin rooli vaalien aikaisena tiedon lähteenä vastaa tutkimustiedon mukaan kavereiden kanssa käytävää keskustelua politiikasta. Netti on siis yhtä aikaa sekä kaikille avoin, että varsin intiimi tiedonvälityskanava.
Pirstaloituvassa maailmassa järjestöille on tärkeää, että ne pystyvät tarjoamaan kiinnostuneille tietoa omilla ehdoillaan ja ovat läsnä sellaisissa nettiyhteisöissä, joissa netin käyttäjät muutoinkin liikkuvat.
Esimerkiksi nettisivut eivät enää kehittyneissä yhteisöissä ole vain osa puolueen viestintää ja julkikuvan kehittämistä, vaan ne integroituvat erilaisiin blogistoihin, YouTubeen (jossa voi välittää elävää kuvaa) tai muihin vastaaviin nettiyhteisöihin, joissa on runsaasti jäseniä.
Näin yksittäiset kansalaiset pääsevät osaksi suurempaa nettiyhteisöä, toiminnasta tulee vuorovaikutteista ja yhteisön jäsenet vaikuttavat keskeisesti siihen, millainen yhteisö on, kirjoittamalla, lähettämällä elävää kuvaa jne. Toisin sanoen toiminta on aidosti vuorovaikutteista.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että:
Tulevalla puoluekokouskaudella kaikkien keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken (mm. puoluetoimisto, eduskuntaryhmä, nuorisoliitto, opiskelijat, naiset, Demari ja muu työväenlehdistö) luodaan yhteinen internet-portaali ja sen kehittämiseen resurssoidaan tarvittavat määrärahat.
Netin kehittämiseen haetaan puolueen ulkopuolelta parasta mahdollista asiantuntemusta ja pyritään siihen, että sivustosta muodostuisi aidosti vuorovaikutteinen media tavalla, jota aloitteen perusteluissa on kuvattu.
Puolueelle perustetaan yhteistyössä keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken aito ja riippumaton verkkolehti.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille
Tällä hetkellä julkisesti rahoitettuja sairaanhoitopalveluita tuottaa Suomessa pääosin neljä eri järjestelmää: kunnallinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Näiden päällekkäisten palvelujärjestelmien ylläpito ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tehokasta ja johtaa palveluiden sirpaloitumiseen. Lähitulevaisuudessa rajanveto näiden järjestelmien välillä tulee entisestään hämärtymään kun kunnallisessa terveydenhuollossa siirrytään yhä enemmän ostamaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ja yksityisten palveluntuottajien toiminta sairausvakuutuksen subventoimana mahdollistetaan kunnallisen järjestelmän sairaaloissa.
Tehottomuuden lisäksi vielä keskeisempi ongelma sosialidemokratian näkökulmasta on se, että järjestelmien sekamelska asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden osalta. Riippuen yhteiskunnallisesta asemasta kansalaisilla on erilaiset mahdollisuudet noukkia näistä järjestelmistä parhaat palvelut, köyhimmillä työelämän ulkopuolella olevilla kansalaisilla valinnanvaraa ei juuri ole. Jonojen ohittaminen onnistuu paksummalla lompakolla, vieläpä samalla julkisesti tuettuna. Alhaisin potilaan maksuosuus on työterveydenhuollossa, joka ei kuitenkaan ole köyhimmän väestönosan saavutettavissa.
Osittain näiden seikkojen takia sairaanhoitopalveluiden käyttö jakaantuu Suomessa rikkaita suosivasti. Esimerkiksi avohoidon lääkärikäynnit jakaantuvat rikkaita suosivasti Suomessa enemmän kuin OECD maissa keskimäärin, itse asiassa olemme selvityksen mukaan epätasa-arvoisuuden kolmen kärjessä yhdessä Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa. Tämä siitä huolimatta, että kuolleisuuden ja erityisesti estettävissä olevan kuolleisuuden taakka Suomessa lepää erityisesti pienituloisten harteilla.
Toisin kuin sairaanhoitopalveluiden osalta ehkäisevässä toiminnassa voivat toisistaan irralliset järjestelmät olla perusteltuja (kuten esimerkiksi työterveyshuollon työperäisiä sairauksia ehkäisevät toiminnot).
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sairauksien hoitoon liittyvien terveyspalvelujen kehittämisen keskipitkän aikavälin tavoite tulee olla se, että julkinen rahoitus kanavoidaan yhtenäiselle ja laadukkaalle kansalliselle palvelujärjestelmälle johon kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy. Julkisesti tuetut sairaanhoitopalvelut tulee jakaantua tarpeen, ei tulojen tai varallisuuden mukaan.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys
Suomalaiset luonnonlohi- ja taimenkannat ovat päässeet varsin huonoon
kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin
varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on
rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä
poikaskantoja.
Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet erityisesti
metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja
alavirtaamat kutualueilla.
Merialueille toteutetut istutukset eivät ole toimineet, sillä
luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi istukaspoikaset eivät ole siellä
pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain heikkoa tekohengitystä, jonka
suurin ongelma on geneettisen perimän heikkeneminen niin lohen kuin taimenen
osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittuminen luonnonkantoihin.
Yksi ongelman ydin on niin lohen kuin taimenen luonnonpoikasten
liikakalastus merialueilla. Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon
ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa
poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien
oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat
luonnonvaraiset lohet.
Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle
ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin
turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen
nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen
lisääntymismahdollisuus jokialueilla.
Suomessa on ryhdyttävä määrätietoisesti parantamaan luonnonlohi- ja
taimenkantojen nousumahdollisuuksia. Kunnollisten kalaportaiden
rakentaminen sekä jokien kunnostaminen ovat hyviä esimerkkejä. Näistä
pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät
toteutussuunnitelmat. Yhtenä ongelmana on nähty se, että nykyisin
kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö,
joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä
vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät
toistuvasti taka-alalle.
Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on
huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen
kalansaaliin varmistamiseksi.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla
luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan selkeä suojeluohjelma.
Tämän lisäksi kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöministeriöön toisi selkeästi paremman näkökulman kalakantojen
hoitoon sekä hyödyntämiseen.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Kalastuskortti kännykällä
Kalastus ja onkiminen ovat olleet useaan otteeseen kiistakapulana eduskunnassa. Oikeistopuolueiden edustajille sekä kalastusoikeuksia hallitseville maanomistajapiireille ei ole ollut helppoa tunnustaa, että onkiminen ja pilkkiminen olisivat meille kaikille jokamiehenoikeuksia.
Syksyllä vuonna 1996 hyväksyttiin läänikohtaista viehemaksujärjestelmää koskeva kalastuslain muutos kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta. aloitteeseen oli sisällytetty myös onkijoiden ja pilkkijöiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. tämä oli onki- ja pilkkijäpiireille suuri läpimurto, josta myös tavalliset mökkiläiset antoivat runsaasti kiitosta.
Toistasataa vuotta on Suomessa annettu erilaisia säädöksiä ja ohjeita senaatin sekä eduskunnan toimesta onkijoille. Nyt melkoisen säädösmaratonin jälkeen tilanne lakien suhteen on järkeenkäypä ja peruskalastaminen on meille kaikille vaivatonta.
Nyt pitää saattaa vielä luvan hankintatapoja ajan tasalle. Kalastuskortti sekä viehelupamaksu pitää voida jatkossa saada ostaa muiden maksutapojen lisäksi esimerkiksi kännykästä ja vaikka vain viikoksi. Se olisi monelle satunnaisesti kalastavalle tai mökkiläiselle todellinen helpotus. tämä on pieni asia politiikalle, mutta suuri asia kuluttajalle ja se olisi vaan järkevää.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen ryhtyy toimiin, jotta jatkossa kalastuskortin voi hankkia kännykällä.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Puoluehallituksen rakenteen muuttaminen ja presidiumin vakinaistaminen
SDP:n korkein päättävä elin puoluekokousten välillä on puoluevaltuusto. Nuorsosialidemokraatit NUS ry on aloitteissaan ehdottanut puoluevaltuuston roolin vahvistamista.
Puoluekokous valitsee puoluehallitukseen edustajat nykyisten sääntöjen mukaan. Puoluehallitus on keskeisin puolueen operatiivisen käytännön toiminnan johtaja. Siksi olisi kannatettavaa, että puoluehallituksen muodostaisivat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat.
Puolueen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston johto kokoontuu nykyään epävirallisiin puheenjohtajiston kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida yhteistoimintaa. Tämä toimielin, joka esim. monien veljespuolueidemme järjestörakenteessa vastaa lähinnä työvaliokuntaa, voitaisiin hyvin vakinaistaa.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP:n sääntöjä muutetaan puoluehallituksen valinnan osalta siten, että puoluekokouksen valitsemien puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluehallituksen muodostavat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat, joiden lisäksi puoluekokous valitsee puoluehallitukseen lisäksi neljästä kahdeksaan muuta henkilöä.
Puolueen sääntöihin kirjataan lisäksi virallisena toimielimenä puolueen puheenjohtajisto, jonka muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Sähköinen kansalaisuus
SDP:n edellinen puoluekokous määritteli liikenne- ja viestintäpoliittisessa kannanotossaan, että "verkkopalveluilla tulee täydentää ja tehostaa olemassa olevia hyvinvointipalveluja. Hyväksi havaittuja reaalimaailman palveluja ei olla ajamassa alas eikä ketään viedä verkkoon väkisin." Kannanotossa todetaan myös, että "palvelut on toteutettava asiakkaan tarpeista lähtien siten, että palveluista muodostuu asiakkaan kannalta saumattomia ja ymmärrettäviä. Heille on myös järjestettävä riittävä opastus palveluiden käyttöön ja turvattava heille mahdollisimman tasapuolinen asema myös uusien sähköisten palvelujen käyttäjänä mm. julkisten asiointipisteiden avulla."
SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa tavoitetta täsmennettiin vaatimuksella, että "verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä."
Sähköinen asiointi voidaan näillä toimilla saada yleistymään, joskin melko hitaasti. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi Viroa, jossa edellisissä Riikikogun vaaleissa huomattava osuus kansalaisista äänesti verkossa. SDP:n tuleekin nyt ottaa tavoitteekseen todelliseen sähköiseen kansalaisuuteen siirtyminen. Sekään ei saa olla pakko kenellekään, vaan aito mahdollisuus hoitaa asioitaan sähköisesti itselleen sopivimpana aikana. Samalla sähköinen kansalaisuus merkitsee kansalaisvapauksien lisääntymistä, kun yhä useammassa tapauksessa ihminen ei ole sidottu virastojen aukioloaikoihin.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP ottaa tavoitteekseen sähköisen kansalaisuuden jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että henkilö saa täysi-ikäiseksi tultuaan automaattisesti sähköisellä tunnisteella varustetun Kela-kortin ja tarvittavat tunnisteet. Sähköinen kansalaisuus on luonteva osa aktiivista kansalaisuutta, josta syystä sähköisen tunnistekortin kulut maksetaan verovaroista.
Harkintaan, otetaanko seuraava mahdollisuus mukaan toisena vaihtoehtona:
Pankkien siirtyessä täysin sirukorttien käyttöön sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa myös pankkikorttiin yhdistettynä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei kansalaiselle aiheudu siitä ylimääräistä kulua pelkkään pankkikorttiin verrattuna.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle
Valtionyhtiöiden edustuksen päättäminen
Valtionyhtiöiden sekä erilaisten järjestöjen johtoelimissä, kuten hallituksessa ja hallintoneuvostossa on myös SDP:n edustus. Esimerkiksi järjestöihin sekä erilaisiin valtion toimielimiin valittavista SDP:n edustajista esitykset tekee puoluehallitus. Valtionyhtiöissä tilanne on toinen. Esitykset valtionyhtiöiden hallintoon tekee eduskuntaryhmä, joskin puoluehallitustakin menettelyssä kuullaan. Tämä menettelytapa on johtanut siihen, että SDP:n edustajina valtionyhtiöiden hallinnossa on pääsääntöisesti kansanedustajia.
Tämän johdosta nimityskäytäntöä on syytä muuttaa siten, että puoluehallitus tekee kaikki merkittävät henkilöesitykset, jolloin paikkajakoa voidaan tarkastella paljon laajemmin. Samalla tulisi myös ottaa puolueen sääntöihin harkittavaksi tasa-arvokysymyksen lisäksi myös alueellinen tasapuolisuus.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluehallitus tekee esitykset SDP:n edustajiksi valtionyhtiöiden hallintoon.
keskiviikko 2. tammikuuta 2008
Jäsenasiaa vuoden vaihteeksi
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n toiminta lähti liikkeelle suurin piirtein odotetun kaltaisena. Jäsenistön määrä on viitisenkymmentä, mikä on hyvä saavutus vasta puoli vuotta toimineelle yhdistykselle. Myös muiden osastojen jäseniä on liittynyt joukkoomme ns. kannattavina jäseninä ja hekin ovat osallistuneet tapahtumiimme ja keskusteluihimme aktiivisesti.
Tämä blogi on ollut näkyvin osa toimintaamme. Mm. ensi kesän puoluekokousaloitteet on keskustelutettu täällä. Taidamme olla ensimmäinen puolueosasto, joka antaa näin julkisen mahdollisuuden keskusteluun omista aloitteistaan. Aloitteet jätettiin määräpäivään eli vuoden vaihteeseen mennessä, mutta keskusteltavaa varmasti riittää tällekin vuodelle.
Otimme vuodenvaihteessa käyttöön myös yhdistyksen oman puhelinnumeron. Siihen voi lähettää viestiä, jos vaikka haluaa ilmoittaa uuden jäsenehdokkaan yhteystietoja. Puhelimeen ei aina päästä vastaamaan, mutta tekstiviestin tai vastaajan kautta tiedot välittyvät perille. Puhelinnumeromme on 045 1266 571.
Tälle vuodelle on luvassa monenmoista toimintaa, kuten 23.11.2007 päivätystä toimintasuunnitelmasta voit käydä lukemassa. Jäsenille tapahtumista tiedotetaan sähköpostin välityksellä ja tältäkin palstalta löytyy tieto suurimmasta osasta toimintaa. Tervetuloa mukaan vaan.
Näin jäsenvastaavan kannalta vielä lopuksi yllättävä toive: muistathan kysyä kaveriltakin, haluaisiko hän mukaan NUS-toimintaan. Tutkimusten mukaan melkoinen joukko Suomessa asuvia olisi valmis harkitsemaan SDP:n jäsenyyttä, jos sitä heiltä kysyttäisiin. Eli kyselykampanja vain käyntiin ja uusia jäseniä hankkimaan!
Mukavaa vuoden jatkoa,
Reijo Paananen, NUS ry:n jäsenvastaava
Tämä blogi on ollut näkyvin osa toimintaamme. Mm. ensi kesän puoluekokousaloitteet on keskustelutettu täällä. Taidamme olla ensimmäinen puolueosasto, joka antaa näin julkisen mahdollisuuden keskusteluun omista aloitteistaan. Aloitteet jätettiin määräpäivään eli vuoden vaihteeseen mennessä, mutta keskusteltavaa varmasti riittää tällekin vuodelle.
Otimme vuodenvaihteessa käyttöön myös yhdistyksen oman puhelinnumeron. Siihen voi lähettää viestiä, jos vaikka haluaa ilmoittaa uuden jäsenehdokkaan yhteystietoja. Puhelimeen ei aina päästä vastaamaan, mutta tekstiviestin tai vastaajan kautta tiedot välittyvät perille. Puhelinnumeromme on 045 1266 571.
Tälle vuodelle on luvassa monenmoista toimintaa, kuten 23.11.2007 päivätystä toimintasuunnitelmasta voit käydä lukemassa. Jäsenille tapahtumista tiedotetaan sähköpostin välityksellä ja tältäkin palstalta löytyy tieto suurimmasta osasta toimintaa. Tervetuloa mukaan vaan.
Näin jäsenvastaavan kannalta vielä lopuksi yllättävä toive: muistathan kysyä kaveriltakin, haluaisiko hän mukaan NUS-toimintaan. Tutkimusten mukaan melkoinen joukko Suomessa asuvia olisi valmis harkitsemaan SDP:n jäsenyyttä, jos sitä heiltä kysyttäisiin. Eli kyselykampanja vain käyntiin ja uusia jäseniä hankkimaan!
Mukavaa vuoden jatkoa,
Reijo Paananen, NUS ry:n jäsenvastaava
Uutta vuotta Viron malliin
Allekirjoittaneella on pitkään jatkunut positiivinen vierailusuhde eteläiseen naapurimme Viroon, sekä Tallinnan että Tarton seudulle. Olenkin vuosien mittaan seurannut läheltä maan taloudellista vaurastumista, lännettymistä, politiikkaa yleisemmin ja sosiaalisten olojen kehitystä.
Viron itsenäistymisliikkeessä oli 1990-luvun vaihteessa vahvasti humanistinen, vaikka tietenkin isänmaallinen henki. Useat Viron ensi vaiheen näkyvistä poliitikoista, mm. Mart Laar, olivat käyneet myös pitämässä luentoja Helsingin yliopistossa Viron historiasta tai vastaavista aiheista. Uusi kansallinen identiteetti luotiin nopeasti tietenkin virolaisen kantaväestön ehdoilla. Sitä ei varsinaisesti neuvostomiehityksen vuosina oltu päästy unohtamaan, kiitos mm. laululiikkeen ja Suomi-yhteyksien.
Lännettymistä seurasi mm. EU- ja Nato-jäsenyys sekä viimeisimmäksi 21.12. liittyminen Schengen-sopimukseen. Erityisesti Nato-jäsenyys liitetään kansallisen itsetunnon, so. venäläisvastaisuuden, pönkittämiseen.
Virossa ei keskustella juurikaan siitä, että Nato on nykyisin sotilaallinen hallinto-organisaatio, jonka joukot lähtevät liikkeelle kansallisilla päätöksillä. Virolle siis olisi tosipaikan tullen luvassa poliittista painostusta, vahvaa ilmatukea ja myös tukea ilmatorjuntaan sekä laivaston operaatioita. Maajoukkoja Virolla on oman aluuensa puolustamiseen liian vähän ja ne ovat liian kevyesti varustettuja: esimerkiksi Tallinnan puolustamiseksi on varattu "peräti" 200 miestä.
Kulunut vuosi oli Virossa melkoisen traumaattinen erityisesti Pronssisoturi-patsaaseen liittyneiden levottomuuksien vuoksi. Mielestäni jokaisella itsenäisellä hallinnolla on vähintään oikeus siirtää Mannerheim-patsaansa juuri sinne, minne ne halutaan siirtää. Venäjän ja viron venäläisten närkästys oli sekin tietysti ymmärrettävää. Levottomuuksien tosin uskon itse olleen osittain Venäjältä järjestettyjä - samoin nettisabotaasien. Venäjän tiedotusvälineet antoivat tapahtumista myös erittäin yksipuolisen ja tarkoitushakuisen kuvan.
Uuden vuoden asuntomme sijaitsi Sakala-kadulla - aivan vieressä oli vieläkin ilmeisesti epäselväksi jäänyt nuoren venäläisen kuoleman tapahtumapaikka. En ole nähnyt vastaavaa kansallisten ja kulttuuristen välien nopeaa uudelleen kiristymistä kuin mitä Virossa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Vaikkapa kaupoissa käydessään venäläiset pitävät yhä enemmän kiinni venäjän kielestä, kansallismielisimmät virolaiset vastaavat viroksi.
Esimerkiksi uudenvuodenjuhlissamme - joiden n. 40 osallistujasta lähes tarkalleen puolet oli virolaisia, toinen puoli venäläisiä - ei syntynyt käytännössä lainkaan keskinäistä kanssakäymistä. Virolaiset valtasivat itselleen keittiön, venäläiset olohuoneen ja sitten me pari suomalaista olimme keskellä ikään kuin välittäjän roolissa.
Putinin uudenvuoden puheen aikana (tuntia ennen omaa vuodenvaihdettamme) kävi selväksi, että politiikalla on sijansa. Viron venäläiset juhlivat ennemmin omaa kuin virolaista uuttavuotta. Virolaiset puolestaan laittoivat puheen ja kansallislaulun ajaksi keittiön oven kiinni. Toomas Henrik Ilveksen puheen aikana venäläiset puolestaan hälisivät kiinnostumattomina. Tilanteen rauhoittamiseksi oli sitten pakko vetäistä Suomen kansallishymni tasan klo 00.00 (johon tietysti virolaisten oli helppo yhtyä).
Että sellaisia kokemuksia tällä kertaa. Kiistat kärjistyvät ja arkipäiväistyvät, kun niihin ei puututa - ja kun taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen erojen annetaan tarkoituksellisestikin kärjistyä. Virolaisilta menee oma aikansa sen ymmärtämiseksi, että jo keskipitkällä aikavälillä maan taloudellinen(kin) suotuisa kehitys edellyttää venäläisten tiiviimpää yhteiskunnallista integraatiota. Venäläisväestö on osa kansakuntaa jo pelkästään siksi, että suurin osa heistä on synyisin virolaisia ja Viro on heidän synnyinmaansa. Kansallistunteen vahvistuminen Venäjällä ja Viron epäonnistunut integraatiopolitiikka tekevät tilanteesta päivä päivältä vaikeammin ratkaistavan.
Viro valmistautuu viettämään oman itsenäisyytensä 90-vuotisjuhlaa aivan piakkoin ja lehdissä näki suhteellisen paljon juttuja Suomen 90-vuotisesta itsenäisyydestä. Kaksi naapurivaltiota, kaksi varsin erilaista kohtaloa. Eräässäkin lehdessä pääteemaksi oli nostettu suomalaisten kyky puhaltaa yhteen hiileen silloin kun ajat ovat ankeat.
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
Viron itsenäistymisliikkeessä oli 1990-luvun vaihteessa vahvasti humanistinen, vaikka tietenkin isänmaallinen henki. Useat Viron ensi vaiheen näkyvistä poliitikoista, mm. Mart Laar, olivat käyneet myös pitämässä luentoja Helsingin yliopistossa Viron historiasta tai vastaavista aiheista. Uusi kansallinen identiteetti luotiin nopeasti tietenkin virolaisen kantaväestön ehdoilla. Sitä ei varsinaisesti neuvostomiehityksen vuosina oltu päästy unohtamaan, kiitos mm. laululiikkeen ja Suomi-yhteyksien.
Lännettymistä seurasi mm. EU- ja Nato-jäsenyys sekä viimeisimmäksi 21.12. liittyminen Schengen-sopimukseen. Erityisesti Nato-jäsenyys liitetään kansallisen itsetunnon, so. venäläisvastaisuuden, pönkittämiseen.
Virossa ei keskustella juurikaan siitä, että Nato on nykyisin sotilaallinen hallinto-organisaatio, jonka joukot lähtevät liikkeelle kansallisilla päätöksillä. Virolle siis olisi tosipaikan tullen luvassa poliittista painostusta, vahvaa ilmatukea ja myös tukea ilmatorjuntaan sekä laivaston operaatioita. Maajoukkoja Virolla on oman aluuensa puolustamiseen liian vähän ja ne ovat liian kevyesti varustettuja: esimerkiksi Tallinnan puolustamiseksi on varattu "peräti" 200 miestä.
Kulunut vuosi oli Virossa melkoisen traumaattinen erityisesti Pronssisoturi-patsaaseen liittyneiden levottomuuksien vuoksi. Mielestäni jokaisella itsenäisellä hallinnolla on vähintään oikeus siirtää Mannerheim-patsaansa juuri sinne, minne ne halutaan siirtää. Venäjän ja viron venäläisten närkästys oli sekin tietysti ymmärrettävää. Levottomuuksien tosin uskon itse olleen osittain Venäjältä järjestettyjä - samoin nettisabotaasien. Venäjän tiedotusvälineet antoivat tapahtumista myös erittäin yksipuolisen ja tarkoitushakuisen kuvan.
Uuden vuoden asuntomme sijaitsi Sakala-kadulla - aivan vieressä oli vieläkin ilmeisesti epäselväksi jäänyt nuoren venäläisen kuoleman tapahtumapaikka. En ole nähnyt vastaavaa kansallisten ja kulttuuristen välien nopeaa uudelleen kiristymistä kuin mitä Virossa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Vaikkapa kaupoissa käydessään venäläiset pitävät yhä enemmän kiinni venäjän kielestä, kansallismielisimmät virolaiset vastaavat viroksi.
Esimerkiksi uudenvuodenjuhlissamme - joiden n. 40 osallistujasta lähes tarkalleen puolet oli virolaisia, toinen puoli venäläisiä - ei syntynyt käytännössä lainkaan keskinäistä kanssakäymistä. Virolaiset valtasivat itselleen keittiön, venäläiset olohuoneen ja sitten me pari suomalaista olimme keskellä ikään kuin välittäjän roolissa.
Putinin uudenvuoden puheen aikana (tuntia ennen omaa vuodenvaihdettamme) kävi selväksi, että politiikalla on sijansa. Viron venäläiset juhlivat ennemmin omaa kuin virolaista uuttavuotta. Virolaiset puolestaan laittoivat puheen ja kansallislaulun ajaksi keittiön oven kiinni. Toomas Henrik Ilveksen puheen aikana venäläiset puolestaan hälisivät kiinnostumattomina. Tilanteen rauhoittamiseksi oli sitten pakko vetäistä Suomen kansallishymni tasan klo 00.00 (johon tietysti virolaisten oli helppo yhtyä).
Että sellaisia kokemuksia tällä kertaa. Kiistat kärjistyvät ja arkipäiväistyvät, kun niihin ei puututa - ja kun taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen erojen annetaan tarkoituksellisestikin kärjistyä. Virolaisilta menee oma aikansa sen ymmärtämiseksi, että jo keskipitkällä aikavälillä maan taloudellinen(kin) suotuisa kehitys edellyttää venäläisten tiiviimpää yhteiskunnallista integraatiota. Venäläisväestö on osa kansakuntaa jo pelkästään siksi, että suurin osa heistä on synyisin virolaisia ja Viro on heidän synnyinmaansa. Kansallistunteen vahvistuminen Venäjällä ja Viron epäonnistunut integraatiopolitiikka tekevät tilanteesta päivä päivältä vaikeammin ratkaistavan.
Viro valmistautuu viettämään oman itsenäisyytensä 90-vuotisjuhlaa aivan piakkoin ja lehdissä näki suhteellisen paljon juttuja Suomen 90-vuotisesta itsenäisyydestä. Kaksi naapurivaltiota, kaksi varsin erilaista kohtaloa. Eräässäkin lehdessä pääteemaksi oli nostettu suomalaisten kyky puhaltaa yhteen hiileen silloin kun ajat ovat ankeat.
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)