tiistai 8. tammikuuta 2008

NUS -aloitteet SDP:n puoluekokoukselle

Ohessa on Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloitteet SDP:n puoluekokoukselle. Niistä voi vielä laittaa kommenttia tulemaan niin yhdityksen sähköpostiin kuin tuonne kommentti osioon. Blogissa tullaan seuraamaan millaisen vastaanoton aloitteet saavat SDP:n puoluehallitukselta ja sitten kesällä myöskin puoluekokoukselta.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston rooleja kehitettävä

Sosialidemokraattinen Puolue on rakenteeltaan niin sanottu kiinteä liitto. Sääntöjensä mukaan jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, osastot muodostavat kunnallis- ja piirijärjestöt, jotka puolestaan muodostavat puolueen. Päätöksentekojärjestelmä on sinänsä moniin puolueisiin nähden demokraattinen ja sääntöjä on aina tarpeen mukaan, yleensä sangen maltillisesti uudistettu.

Kokonaan toinen kysymys on, vastaavatko puolueen nykyiset säännöt, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintakulttuuriin, nykyajan jäsenten ja erityisesti uusien jäsenten odotuksia puoluetoiminnasta. Antavatko ne mahdollisuuden riittävästi tulla mukaan toimintaan, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.

NUS ry:n mielestä SDP:stä tulee tehdä nykyistä hengittävämpi puolueyhteisö. Puolueen hallintokeskeisyyttä on rikottava ja vanhoja rakenteita tuuletettava. Nykyisen kaltainen, varsin pieni 350 edustajan puoluekokous sallii varsin harvalle jäsenelle koko elinaikanaan päästä mukaan puoluekokoukseen. Puoluekokousten järjestäminen joka kolmas vuosi on mielestämme hiukan liian pitkä aika ohjelmallisen työn päivittämiseen.

Puoluevaltuuston rooli on kehittämisyrityksistä huolimatta jäänyt varsin pieneksi, vaikka siellä voitaisiin käsitellä ja päivittää reaaliaikaisemmin monia sellaisia asiakysymyksiä, jotka nyt päätetään puoluekokouksessa joka kolmas vuosi, kolmen päivän aikana. Puoluekokouksen tiukat aikarajat (aloitteiden käsittelyyn aikaa itse kokouksessa todellisuudessa yksi ilta ja pari aamupäivän tuntia) johtavat siihen, ettei kokouksella ole todellisuudessa aikaa keskustella ja perehtyä riittävästi aloitteista, kannanotoista ja ohjelmista.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Puoluekokousten kokoa kasvatetaan merkittävästi siten, että yhä useammalla jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokouksiin.

Puoluekokouskausista tehdään kaksivuotisia, jotta ohjelmatyön tekeminen tapahtuisi nykyistä paremmin ajassa.

Osa puoluekokouksen nyt päättämistä ohjelmallisista asiakysymyksistä tulisi siirtää puoluevaltuustolle ja säätää osastoille ja yksittäisille jäsenille aloitteenteko-oikeus puoluevaltuustolle.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Piirikokouksia kehitettävä jäsenistölle avoimina

Nykyisellään piirikokousten luonne vaihtelee runsaasti. Joissakin piirijärjestöissä niihin kokoontuu hyvin puolueväkeä, joissakin piireissä osallistumisaste on heikko. Kun piirikokousedustajat valitaan osastoittain käy usein myös niin, että samat henkilöt jatkavat ikään kuin rutiininomaisesti piirikokouksissa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen.

Piirikokousten luonne muistuttaa usein hallinnollista kokousta, jossa ei ole tietoakaan kansanjuhlasta. Kokouksissa pidetään puoluehallituksen edustajan puheenvuoro, sitä ennen yleensä muutama tervehdyspuheenvuoro, jonka jälkeen käydään yleiskeskustelu, hyväksytään julkilausuma, suoritetaan henkilövalinnat ja lähdetään takaisin kotiin. Parhaimmissa tapauksissa kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari ja sitä saattaa seuraajina tulla katsomaan osa puolueen jäsenistöä.

Piirikokoukset ovat puolueen paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiselle suuri mahdollisuus. Pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi Lapin piirijärjestössä on pidetty yllä kokousten kaksipäiväisyyttä ja niiden yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus vapaamuotoisempaan yhdessäoloon. Kaksipäiväisyyden ei sinänsä tarvitsisi olla tavoittelemisen arvoinen asia, mutta yhteisöllisyyden vahvistamisen kylläkin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:
Kaikilla piirin alueella asuvilla puolueen jäsenillä olisi jatkossa piirikokouksissa puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeus.

Piirikokouksista kehitettäisiin aitoja jäsentapaamisia, joissa käytäisiin kunnon debattia, joissa olisi nykyistä enemmän kansanjuhlan tuntua ja joissa jäsenet voisivat vapaammin viettää aikaa toistensa parissa.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle


SDP:n on vahvistettava rooliaan sivistyspuolueena
Sosialidemokraattinen Puolue on syntyjänsä sivistyspuolue. Se on yli satavuotisen historiansa aikana pitänyt huolta jäsentensä koulutustarpeista järjestämällä runsaasti koulutusta niin paikallisella kuin alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla.

Tällä hetkellä puolueella on koulutuksellisina kärkihankkeina nuorille vaikuttajille suunnattu TulevaisuusAkatemia ja järjestöosaamisen vahvistamiseksi tarkoitettu JärjestöAkatemia, joka on vielä käynnistysvaiheessa.

Puolue tekee nykyisin hieman aiempaa tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton kanssa, joka on strategiassaan määrittänyt keskeiseksi toiminnan kehittämisalaksi yhteistyön tiivistämisen jäsenjärjestöjen kanssa sekä aluetoiminnan kehittämisen.

SDP on lisäksi ainoana puolueena aidosti käynnistänyt ajatushautomotoiminnan, jota tekee Sorsa säätiö. Säätiö luo yhteyksiä tiedemaailmaan ja sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus suodattaa uusia ajatuksia politiikan kehittämiseksi. Säätiö on lyhyessä ajassa pystynyt vakiinnuttamaan muutamia hyviä toimintamuotoja, kuten muun muassa perjantai-yliopistot, jotka ovat olleet korkeatasoisia ja suosittuja.

Nuorsosialidemokraatit NUS esittää, että:
Puolueen koulutusresurssit turvataan myös tulevalla puoluekokouskaudella ja koulutuksen järjestäminen vastuutetaan selkeästi.

Alueellisen yhteistyön lisääminen SDP:n piiri- ja paikallisjärjestöjen sekä Työväen Sivistysliiton aluetoimistojen kesken otetaan koulutuksen kehittämisen painopisteeksi ja puolueelle rakennetaan selkeä vuosittainen koulutuskalenteri.

Koulutuksen valtakunnallisia kärkihankkeita kehitetään niin, että TulevaisuusAkatemiaa jatketaan, JärjestöAkatemia vakiinnutetaan ja niiden lisäksi päätetään perustaa kolmas pitkäjänteinen koulutuksellinen kärkihanke.

Puolue tukee kaikilla mahdollisilla tavoilla Sorsa Säätiön toimintaa ja tekee kaikkensa sen puolesta, että tällaiseen ajatushautomotoimintaan suunnattu yhteiskunnallinen tuki kasvaisi merkittävästi.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Jäsenet otettava tiiviimmin mukaan puolueen ohjelmatyöhön

Sosialidemokraattinen Puolue on johtava ohjelmatyön puolue Suomessa. Puolueella on yhteensä noin kolmekymmentä työryhmää, joiden kautta otamme kantaa kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sillä asiantuntemuksella, joka suurelle puolueelle kuuluukin.

Työryhmätoiminnan kehittämistä on pohdittu monta kertaa. Nykyisin työryhmien puheenjohtajat ja sihteeristö ovat julkisia, työryhmien jäsenten nimiä ei julkisteta ja ryhmät täydentävät itseään kutsuperiaatteella. Näin on pyritty varmistamaan, että työryhmiin saadaan mukaan asiantuntevin mahdollinen väki. Kustannussyistä työryhmiin jäsenistä merkittävin osa asuu pääkaupunkiseudulla.

Toisena mahdollisuutena on pohdittu työryhmien avaamista kokonaan jäsenistölle sekä niihin liittyen seminaaritoiminnan järjestämistä. Tällöin riskinä on pidetty sitä, että jatkuvasti muuttuvilla kokoonpanoilla ryhmät eivät pystyisi riittävän johdonmukaiseen ohjelmatyöhön.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaa puoluehallitusta toimimaan tulevalla puoluekokouskaudella seuraavasti:
Puoluehallitus päättää tavasta, jolla jokaisella SDP:n jäsenellä on jatkossa mahdollisuus tulla mukaan vähintään yhden avoimeksi määritetyn työryhmän toimintaan tavalla, jonka puoluehallitus päättää.

Puoluehallitus asettaa työryhmille selkeät tulostavoitteet, joihin voi kuulua mm. yhden kaikille jäsenille avoimen seminaarin järjestäminen puoluekokouskaudella.

Puoluehallitus päättää tavasta, jolla ensi puoluekokouskaudella toteutetaan vähintään yksi jäsenkysely.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

SDP:stä tietoyhteiskunnan ykköspuolue

Sosialidemokraattinen Puolue oli ensimmäinen puolue Suomessa, joka avasi itselleen internet-sivut. Netistä on järjestö- ja vaalityössä tullut yhä keskeisempi muoto.

Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden keskuudessa netin rooli vaalien aikaisena tiedon lähteenä vastaa tutkimustiedon mukaan kavereiden kanssa käytävää keskustelua politiikasta. Netti on siis yhtä aikaa sekä kaikille avoin, että varsin intiimi tiedonvälityskanava.

Pirstaloituvassa maailmassa järjestöille on tärkeää, että ne pystyvät tarjoamaan kiinnostuneille tietoa omilla ehdoillaan ja ovat läsnä sellaisissa nettiyhteisöissä, joissa netin käyttäjät muutoinkin liikkuvat.

Esimerkiksi nettisivut eivät enää kehittyneissä yhteisöissä ole vain osa puolueen viestintää ja julkikuvan kehittämistä, vaan ne integroituvat erilaisiin blogistoihin, YouTubeen (jossa voi välittää elävää kuvaa) tai muihin vastaaviin nettiyhteisöihin, joissa on runsaasti jäseniä.

Näin yksittäiset kansalaiset pääsevät osaksi suurempaa nettiyhteisöä, toiminnasta tulee vuorovaikutteista ja yhteisön jäsenet vaikuttavat keskeisesti siihen, millainen yhteisö on, kirjoittamalla, lähettämällä elävää kuvaa jne. Toisin sanoen toiminta on aidosti vuorovaikutteista.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että:
Tulevalla puoluekokouskaudella kaikkien keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken (mm. puoluetoimisto, eduskuntaryhmä, nuorisoliitto, opiskelijat, naiset, Demari ja muu työväenlehdistö) luodaan yhteinen internet-portaali ja sen kehittämiseen resurssoidaan tarvittavat määrärahat.

Netin kehittämiseen haetaan puolueen ulkopuolelta parasta mahdollista asiantuntemusta ja pyritään siihen, että sivustosta muodostuisi aidosti vuorovaikutteinen media tavalla, jota aloitteen perusteluissa on kuvattu.

Puolueelle perustetaan yhteistyössä keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken aito ja riippumaton verkkolehti.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille

Tällä hetkellä julkisesti rahoitettuja sairaanhoitopalveluita tuottaa Suomessa pääosin neljä eri järjestelmää: kunnallinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Näiden päällekkäisten palvelujärjestelmien ylläpito ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tehokasta ja johtaa palveluiden sirpaloitumiseen. Lähitulevaisuudessa rajanveto näiden järjestelmien välillä tulee entisestään hämärtymään kun kunnallisessa terveydenhuollossa siirrytään yhä enemmän ostamaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ja yksityisten palveluntuottajien toiminta sairausvakuutuksen subventoimana mahdollistetaan kunnallisen järjestelmän sairaaloissa.

Tehottomuuden lisäksi vielä keskeisempi ongelma sosialidemokratian näkökulmasta on se, että järjestelmien sekamelska asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden osalta. Riippuen yhteiskunnallisesta asemasta kansalaisilla on erilaiset mahdollisuudet noukkia näistä järjestelmistä parhaat palvelut, köyhimmillä työelämän ulkopuolella olevilla kansalaisilla valinnanvaraa ei juuri ole. Jonojen ohittaminen onnistuu paksummalla lompakolla, vieläpä samalla julkisesti tuettuna. Alhaisin potilaan maksuosuus on työterveydenhuollossa, joka ei kuitenkaan ole köyhimmän väestönosan saavutettavissa.

Osittain näiden seikkojen takia sairaanhoitopalveluiden käyttö jakaantuu Suomessa rikkaita suosivasti. Esimerkiksi avohoidon lääkärikäynnit jakaantuvat rikkaita suosivasti Suomessa enemmän kuin OECD maissa keskimäärin, itse asiassa olemme selvityksen mukaan epätasa-arvoisuuden kolmen kärjessä yhdessä Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa. Tämä siitä huolimatta, että kuolleisuuden ja erityisesti estettävissä olevan kuolleisuuden taakka Suomessa lepää erityisesti pienituloisten harteilla.

Toisin kuin sairaanhoitopalveluiden osalta ehkäisevässä toiminnassa voivat toisistaan irralliset järjestelmät olla perusteltuja (kuten esimerkiksi työterveyshuollon työperäisiä sairauksia ehkäisevät toiminnot).

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sairauksien hoitoon liittyvien terveyspalvelujen kehittämisen keskipitkän aikavälin tavoite tulee olla se, että julkinen rahoitus kanavoidaan yhtenäiselle ja laadukkaalle kansalliselle palvelujärjestelmälle johon kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy. Julkisesti tuetut sairaanhoitopalvelut tulee jakaantua tarpeen, ei tulojen tai varallisuuden mukaan.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys

Suomalaiset luonnonlohi- ja taimenkannat ovat päässeet varsin huonoon
kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin
varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on
rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä
poikaskantoja.

Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet erityisesti
metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja
alavirtaamat kutualueilla.

Merialueille toteutetut istutukset eivät ole toimineet, sillä
luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi istukaspoikaset eivät ole siellä
pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain heikkoa tekohengitystä, jonka
suurin ongelma on geneettisen perimän heikkeneminen niin lohen kuin taimenen
osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittuminen luonnonkantoihin.

Yksi ongelman ydin on niin lohen kuin taimenen luonnonpoikasten
liikakalastus merialueilla. Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon
ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa
poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien
oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat
luonnonvaraiset lohet.

Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle
ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin
turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen
nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen
lisääntymismahdollisuus jokialueilla.

Suomessa on ryhdyttävä määrätietoisesti parantamaan luonnonlohi- ja
taimenkantojen nousumahdollisuuksia. Kunnollisten kalaportaiden
rakentaminen sekä jokien kunnostaminen ovat hyviä esimerkkejä. Näistä
pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät
toteutussuunnitelmat. Yhtenä ongelmana on nähty se, että nykyisin
kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö,
joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä
vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät
toistuvasti taka-alalle.

Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on
huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen
kalansaaliin varmistamiseksi.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla
luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan selkeä suojeluohjelma.

Tämän lisäksi kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöministeriöön toisi selkeästi paremman näkökulman kalakantojen
hoitoon sekä hyödyntämiseen.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Kalastuskortti kännykällä

Kalastus ja onkiminen ovat olleet useaan otteeseen kiistakapulana eduskunnassa. Oikeistopuolueiden edustajille sekä kalastusoikeuksia hallitseville maanomistajapiireille ei ole ollut helppoa tunnustaa, että onkiminen ja pilkkiminen olisivat meille kaikille jokamiehenoikeuksia.

Syksyllä vuonna 1996 hyväksyttiin läänikohtaista viehemaksujärjestelmää koskeva kalastuslain muutos kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta. aloitteeseen oli sisällytetty myös onkijoiden ja pilkkijöiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. tämä oli onki- ja pilkkijäpiireille suuri läpimurto, josta myös tavalliset mökkiläiset antoivat runsaasti kiitosta.

Toistasataa vuotta on Suomessa annettu erilaisia säädöksiä ja ohjeita senaatin sekä eduskunnan toimesta onkijoille. Nyt melkoisen säädösmaratonin jälkeen tilanne lakien suhteen on järkeenkäypä ja peruskalastaminen on meille kaikille vaivatonta.

Nyt pitää saattaa vielä luvan hankintatapoja ajan tasalle. Kalastuskortti sekä viehelupamaksu pitää voida jatkossa saada ostaa muiden maksutapojen lisäksi esimerkiksi kännykästä ja vaikka vain viikoksi. Se olisi monelle satunnaisesti kalastavalle tai mökkiläiselle todellinen helpotus. tämä on pieni asia politiikalle, mutta suuri asia kuluttajalle ja se olisi vaan järkevää.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että:
Sosialidemokraattinen ryhtyy toimiin, jotta jatkossa kalastuskortin voi hankkia kännykällä.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Puoluehallituksen rakenteen muuttaminen ja presidiumin vakinaistaminen

SDP:n korkein päättävä elin puoluekokousten välillä on puoluevaltuusto. Nuorsosialidemokraatit NUS ry on aloitteissaan ehdottanut puoluevaltuuston roolin vahvistamista.

Puoluekokous valitsee puoluehallitukseen edustajat nykyisten sääntöjen mukaan. Puoluehallitus on keskeisin puolueen operatiivisen käytännön toiminnan johtaja. Siksi olisi kannatettavaa, että puoluehallituksen muodostaisivat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat.

Puolueen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston johto kokoontuu nykyään epävirallisiin puheenjohtajiston kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida yhteistoimintaa. Tämä toimielin, joka esim. monien veljespuolueidemme järjestörakenteessa vastaa lähinnä työvaliokuntaa, voitaisiin hyvin vakinaistaa.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP:n sääntöjä muutetaan puoluehallituksen valinnan osalta siten, että puoluekokouksen valitsemien puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluehallituksen muodostavat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat, joiden lisäksi puoluekokous valitsee puoluehallitukseen lisäksi neljästä kahdeksaan muuta henkilöä.

Puolueen sääntöihin kirjataan lisäksi virallisena toimielimenä puolueen puheenjohtajisto, jonka muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Sähköinen kansalaisuus

SDP:n edellinen puoluekokous määritteli liikenne- ja viestintäpoliittisessa kannanotossaan, että "verkkopalveluilla tulee täydentää ja tehostaa olemassa olevia hyvinvointipalveluja. Hyväksi havaittuja reaalimaailman palveluja ei olla ajamassa alas eikä ketään viedä verkkoon väkisin." Kannanotossa todetaan myös, että "palvelut on toteutettava asiakkaan tarpeista lähtien siten, että palveluista muodostuu asiakkaan kannalta saumattomia ja ymmärrettäviä. Heille on myös järjestettävä riittävä opastus palveluiden käyttöön ja turvattava heille mahdollisimman tasapuolinen asema myös uusien sähköisten palvelujen käyttäjänä mm. julkisten asiointipisteiden avulla."

SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa tavoitetta täsmennettiin vaatimuksella, että "verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä."

Sähköinen asiointi voidaan näillä toimilla saada yleistymään, joskin melko hitaasti. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi Viroa, jossa edellisissä Riikikogun vaaleissa huomattava osuus kansalaisista äänesti verkossa. SDP:n tuleekin nyt ottaa tavoitteekseen todelliseen sähköiseen kansalaisuuteen siirtyminen. Sekään ei saa olla pakko kenellekään, vaan aito mahdollisuus hoitaa asioitaan sähköisesti itselleen sopivimpana aikana. Samalla sähköinen kansalaisuus merkitsee kansalaisvapauksien lisääntymistä, kun yhä useammassa tapauksessa ihminen ei ole sidottu virastojen aukioloaikoihin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:
SDP ottaa tavoitteekseen sähköisen kansalaisuuden jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että henkilö saa täysi-ikäiseksi tultuaan automaattisesti sähköisellä tunnisteella varustetun Kela-kortin ja tarvittavat tunnisteet. Sähköinen kansalaisuus on luonteva osa aktiivista kansalaisuutta, josta syystä sähköisen tunnistekortin kulut maksetaan verovaroista.

Harkintaan, otetaanko seuraava mahdollisuus mukaan toisena vaihtoehtona:
Pankkien siirtyessä täysin sirukorttien käyttöön sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa myös pankkikorttiin yhdistettynä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei kansalaiselle aiheudu siitä ylimääräistä kulua pelkkään pankkikorttiin verrattuna.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Valtionyhtiöiden edustuksen päättäminen

Valtionyhtiöiden sekä erilaisten järjestöjen johtoelimissä, kuten hallituksessa ja hallintoneuvostossa on myös SDP:n edustus. Esimerkiksi järjestöihin sekä erilaisiin valtion toimielimiin valittavista SDP:n edustajista esitykset tekee puoluehallitus. Valtionyhtiöissä tilanne on toinen. Esitykset valtionyhtiöiden hallintoon tekee eduskuntaryhmä, joskin puoluehallitustakin menettelyssä kuullaan. Tämä menettelytapa on johtanut siihen, että SDP:n edustajina valtionyhtiöiden hallinnossa on pääsääntöisesti kansanedustajia.

Tämän johdosta nimityskäytäntöä on syytä muuttaa siten, että puoluehallitus tekee kaikki merkittävät henkilöesitykset, jolloin paikkajakoa voidaan tarkastella paljon laajemmin. Samalla tulisi myös ottaa puolueen sääntöihin harkittavaksi tasa-arvokysymyksen lisäksi myös alueellinen tasapuolisuus.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Puoluehallitus tekee esitykset SDP:n edustajiksi valtionyhtiöiden hallintoon.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että Nussiporukka ajattelee myös kalastusasioita. Ainakin minun ääni kolahtaa tän puulaakin ehdokkaille, kunhan vaalit tulevat.


Nimim. Tiukka siima.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, näytti tuo kännykkäkalastuskortti ja -viehelupa ajatus olevan myös tuolla Suomen Kalastuslehdessäkin esillä. Hyvä, että joku poliitiikan parissa olevakin näyttää näitä arjen pieniä epäkohtia ajattelevan.

Kysymys: Miten teidän aloitteenne etenee tästä? Meneekö se jonkun ministeriön käsittelyyn seuraavaksi?

Kalamies v. 1988

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia mielenkiinnosta.

Aloitteet käsittellään SDP:n puoluehallituksessa, jonka jälkeen ne lähetetään puoluekokousedustajille kesäkuun puoluekokouksessa käsiteltäviksi, jossa SDP tekee sitten päätöksen tukeeko se aloitetta vai ei.

Tietenki itse asiaan voi vaikuttaa joa aiemmin esim. kansanedustajat kirjallisella kysymyksillä tms. aloitteet ministerille. Fiksu ministeri laittaisi tuon asian pikaselvitykseen, koska esimerkiksi Metrolipun tilaaminen toimii hyvin Helsingissä ja samalla tekniikalla voisi varmasti hoitaa tuonkin asian.

Kirjoittajilta olisi mukava tiedustella, että mistä löysitte näille sivuille, yleensä täällä ei kalastusta käsitellä?

Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja

Anonyymi kirjoitti...

Rohkeneeko NUS keskustelemaan puolueen johtamisesta? SDP:ssä viriää koko ajan vahvemmaksi keskustelu siitä millaisen ihmisen puolue tarvitsee uusien haasteiden edessä johtajakseen. Onko asiasta keskustelu vaikutusvaltaisen (?) NUSsin piirissä? Profiiliinne saattaisi sopia nuori ja dynaaminen Urpilainen, jota kovasti kaivataan ehdolle.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vastauksesta. Ainakin minä törmäsin tänne ihan googlen kautta, kun olin etsimässä kalastuskortin maksutietoja netistä.

Tsemppiä.

Kalamies v. 1988

Anonyymi kirjoitti...

Reformistille sanon, että siitä vaan keskustelu auki. NUS ei ole järjestönä lähtenyt henkilökeskusteluun, koska tärkeämpää oli saada hyviä aloitteita, joilla linjataan puolueen rakennetta ja sisältöjä - ainakin joiltakin osin.
Henkilökeskustelun aika tulee kyllä, kun ehdokkaitakin alkaa ilmaantua. Tärkeämpää (minun mielestäni) on kuitenkin se yhteinen näkemys, jota toteuttamaan henkilöt valitaan. Demareissa kun onneksi porukalla määritelty ratkaisee, eikä kanta vaihtele sen mukaan, kuka kulloinkin johtaa puhetta puoluehallituksessa ja käyttää puolueen ääntä (ja näitä äänen käyttäjiähän on muitakin kuin puheenjohtaja).
Reijo, NUS ry:n hallituksen jäsen