Täytyypä sanoa heti alkuun, että oli mahtava konsertti! Hector kymmenhenkisine orkestereineen veti Areenan täyteen, siihen ei taida kukaan muu suomalainen artisti yksin pystyäkään. Kuultavana oli taattua kamaa pääosin alkuperäisesti sovitettuna. Ja sehän tarkoitti, että melko moni osasi laulut ulkoa ja "tuki" Hectoria niiden esittämisessä.
Yllättävää kyllä (tai oliko sittenkään?), yleisö pysyi aivan loppumetreille paikallaan, eikä jammailemassa ollut kuin pienehkö joukko permannolle liput saaneita. Ymmärrän kyllä, ettei noin suuri väkijoukko mahdu paikalle, ellei heitä organisoida kauniisiin riveihin istumaan, mutta kyllä siinä tunnelmasta jotain jäi puuttumaan. Toinen luku kokonaan ovat ne tyhjät penkit, jotka ilmeisesti oli varattu firmojen lippukiintiöihin. Niille kun on kovin helppo jättää tulematta, jos jotakin muuta ilmaantuu. Mukavampi aina olisi - näin loppuunmyydyssä konsertissa - että porukka myös tulisi paikalle. Tai jättäisi sitten suosiolla ne liput yleiseen myyntiin.
Mutta valitus sikseen. Hienoa tulkintaa ja upeita sanoituksia meille tarjoiltiin. Joskus on pohdittu, kuinka työväenlauluperinnettä voisi uudistaa. Minusta monet Hectorin laulut (aivan samoin kuin esimerkiksi Juicenkin) ovat nykyajan työväenlauluja. Siis lauluja tavallisen ihmisen arjesta, niistä asioista, jotka askarruttavat. Ehkä niitä pitäisi rohkeammin ottaa ohjelmistoon, kun vaikkapa sosialidemokraatit kokoontuvat. Joko ammattimaisesti esitettyinä tai ihan vain karaoke/yhteislauluversioina. Myös ns. rai-rai-sosialistit varmaan osaisivat sanatkin paremmin, jolloin laulajien määrä lisääntyisi huomattavasti.
Täytyy toivoa, että kuusikymppisessä riittää edelleen virtaa tehdä lauluja, vaikka niiden esittämisen jättäisikin muiden huoleksi, kuten Hector on kaavaillut.
Reijo Paananen, NUS ry:n hallituksen jäsen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti