Ihana Englanti
Olen muutaman vanhan kaverin kanssa tavannut kerran syksyssä käydä Lontoossa fudismatsissa. Seuraava matka on kolmen viikon päästä: Tällä kertaa ohjelmassamme ovat Fulham-Derby ja West Ham-Sunderland -pelit.
Lippujen hankinta peliin tuntuu käyvän vuosi vuodelta vaikeammaksi: Joidenkin joukkueiden peleihin lippujen saanti on ei-jäsenenä käytännössä mahdotonta. Lontoossa vaikeinta on tietysti vielä saada lippuja oman suosikkiseurani Arsenalin peliin. Emirates-stadion jää tälläkin kertaa näkemättä, kun ei oikein jaksanut venyä 200 euron tiketteihin Bolton-pelissä. Highburylle sentään pääsimme kerran vuonna 2002, kun onnekkaan sattuman johdosta saimme ensin kaksi lippua jo Suomessa ja kolmannen kohtuullisen luotettavalta kauppamieheltä stadionilla 60 punnan hintaan.
Englannissa pelipäivä on kokonaisvaltainen kokemus: Siirtyminen pikkuhiljaa puolenpäivän jälkeen stadionille tuhansien muiden fanien kanssa, pari pinttiä matkan varren pubeissa, fish´n chips toisessa ja pelin ennakkopuinti paikallisten kanssa. Ennen peliä vielä kierros fanikaupassa ja ottelukirjaan syventyminen. Joukkueiden odottaminen satojen nimikirjoituksen metsästäjien kanssa, sitä ennen tuomarien saapuminen stadionille (joiden nimikirjoitukset ovat myös varsin haluttuja fanien keskuudessa). Ja sitten vihdoin sisään stadionille, viimeinen olut ennen kiipeämistä katsomoon.
Katsomot alkavat Englannissa heti kentän laidalta. Yleisurheilu ei täällä ole ollut määrittämässä stadioneiden rakentamista. Katsomoissa vierasjoukkueen fanit sijoitetaan aina omaan katsomonosaansa, samoin joihinkin pubeihin on pääsy kielletty vierasjoukkueen faneilta. Laulukulttuuri on voimissaan: Katsomonosat laulavat paitsi joukkueelle, myös toisilleen.
Suomessa tavataan usein liioitella englantilaista katsomoväkivaltaa, ja se on todellakin liioittelua. Maine istuu tiukassa, mutta niin ovat otteetkin mahdollisia väkivaltaisuuksia vastaan. Tämän englantilaiset tietävät. Ja perusenglantilainen kyllä myös kunnioittaa suuresti virkavaltaa: Joitakin vuosia sitten West Hamin hävityn kotipelin jälkeen parisatapäinen kannattajajoukko oli kerääntynyt stadionin lähelle risteykseen hulinoimaan ja vaatimaan valmentajan eroa. Meno pysähtyi kuin seinään ensimmäisen ratsupoliisin karauttaessa paikalle. Pian tämä sama porukka jonotti kiltisti Upton Parkin metroasemalle kilometrin pituisessa parijonossa.
Enemmän jalkapallon epämiellyttäviä lieveilmiöitä olen nähnyt vaikka Ruotsissa, jossa kymmenillä mellakkapoliiseilla oli vaikeuksia rauhoittaa muutamaa metrossa riehunut Bajen-fania.
Pelin (jonka taso ei aina päätä ole huimannut) jälkeen suuntaamme lähipubiin katsomaan seuraava peliä televisiosta. Joskus tätä lähipubia on joutunut etsimään aika kaukaa, koska tiettyjen kuumaksi arveltujen ottelujen jälkeen on pubit jonkun mailin säteellä pidettävä kiinni.
Joka vuosi palaaminen Englantiin tuntuu käsittämättömän hyvältä. Ihana Englanti! Jos elämä Suomessa käy liian raskaaksi, niin silloinhan voisi hakeutua töihin hiilikaivokseen Sheffieldiin ja sitoutua loppuelämäkseen perinteisen Keskiviikon kannattamiseen. Ja Gordon Brownin johtama työväenpuoluekin näyttää porskuttavan neljänteen perättäiseen vaalivoittoon. On tälle konservatiivien voittokululle Pohjois-Euroopassa jo asetettavakin päätepiste.
Matti Hirvola
NUS:n sihteeri
perjantai 28. syyskuuta 2007
maanantai 24. syyskuuta 2007
Labour
Englannissa on parhaillaan menossa Labourin puoluekokous. Se herättää kiinnostusta ympäri maailmaa, sillä onhan Gordon Brownilla, englantilaisten uudella pääministerillä siellä pian kohta tulossa linjapuhe. Aiemminhan mm. Blairin vastaavia puheita on tarkkaan alleviivattu kaikissa Euroopan maissa tulevan yhteiskuntapolitiikan suunnannäyttämisessä. http://www.labour.org.uk/conference/brown_speech (lisätty 25.9.)
Suoraan ei Englannista pidä oppeja tänne tuoda. Thacherin aikakaudella siellä vietiin palkansaajien sekä vähävaraisten asema niin huonoon kuntoon, että siitä maksetaan siellä vieläkin kovaa hintaa. Olin joku vuosi sitten työjuttujen puolesta jossakin EU:n tasa-arvoministerieiden konferenssissa Englannissa. Esimerkiksi yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista kuin myöskin koko talouskasvun esteistä silloin kerrottiin briteissä olevan päivähoitopaikkojen huutavan puutteen. Työtä olisi ollut, mutta kun lapsia ei saatu hoitoon, ei voitu tehdä työtä. Tai, jos sait lapset hoitoon, niin hoitopaikka maksoi niin paljon, että ei kannattanut mennä töihin. Rikkaita onglema ei tietenkään vastaavalla tavalla koetellut, kuin pienipalkkaista köyhää.
Labourissa käydään myös puolueen kehittämiskeskustelua. Tietoyhteiskunnan osallisuus ja puoluetoiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Olenkin joskus miettinyt, että pitäisikö esim. SDP:ssä olla eri tietovärkkien hyödyntämistä pohtiva "kehittäjäporukoita", samaan tapaan kuin meillä on mobiilisisältöjä kehittäviä porukoita matkapuhelinmarkkinoilla. Voisi se politiikan porukka keksiä muutakin, kuin pelkkiä "politiikan pelejä".
Mielenkiintoista on kuulla ja seurata mitä englantilaiset demariaktiivit päättävät siellä. Meiltä ainakin puheenjohtaja on seuraamassa Labourin kokousta. Nuo eri maiden kokoukset kuin myöskin vaalikampanjat ovat mukavata seurattavaa, sieltä aina tarttuu mukaan, jotain jota täällä Suomessakin voi hyödyntää. Muistelen ainakin itse tuoneeni joskus joensuuhun muutamia idoita Ruotsin parlamenttivaaleista, jonne Joensuun työväenyhdistys lähetti minut tarkkailemaan vaaljea, jonkun delagation kyljessä.
Alla on linkki, josta pääsee seuraamaan kokousta. You Tube on ainakin hyödynnetty hienosti. Voisikohan saman "laatikon" laittaa myös Nus ry:n sivustolle?
http://www.labour.org.uk/conference/home
Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja
Suoraan ei Englannista pidä oppeja tänne tuoda. Thacherin aikakaudella siellä vietiin palkansaajien sekä vähävaraisten asema niin huonoon kuntoon, että siitä maksetaan siellä vieläkin kovaa hintaa. Olin joku vuosi sitten työjuttujen puolesta jossakin EU:n tasa-arvoministerieiden konferenssissa Englannissa. Esimerkiksi yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista kuin myöskin koko talouskasvun esteistä silloin kerrottiin briteissä olevan päivähoitopaikkojen huutavan puutteen. Työtä olisi ollut, mutta kun lapsia ei saatu hoitoon, ei voitu tehdä työtä. Tai, jos sait lapset hoitoon, niin hoitopaikka maksoi niin paljon, että ei kannattanut mennä töihin. Rikkaita onglema ei tietenkään vastaavalla tavalla koetellut, kuin pienipalkkaista köyhää.
Labourissa käydään myös puolueen kehittämiskeskustelua. Tietoyhteiskunnan osallisuus ja puoluetoiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Olenkin joskus miettinyt, että pitäisikö esim. SDP:ssä olla eri tietovärkkien hyödyntämistä pohtiva "kehittäjäporukoita", samaan tapaan kuin meillä on mobiilisisältöjä kehittäviä porukoita matkapuhelinmarkkinoilla. Voisi se politiikan porukka keksiä muutakin, kuin pelkkiä "politiikan pelejä".
Mielenkiintoista on kuulla ja seurata mitä englantilaiset demariaktiivit päättävät siellä. Meiltä ainakin puheenjohtaja on seuraamassa Labourin kokousta. Nuo eri maiden kokoukset kuin myöskin vaalikampanjat ovat mukavata seurattavaa, sieltä aina tarttuu mukaan, jotain jota täällä Suomessakin voi hyödyntää. Muistelen ainakin itse tuoneeni joskus joensuuhun muutamia idoita Ruotsin parlamenttivaaleista, jonne Joensuun työväenyhdistys lähetti minut tarkkailemaan vaaljea, jonkun delagation kyljessä.
Alla on linkki, josta pääsee seuraamaan kokousta. You Tube on ainakin hyödynnetty hienosti. Voisikohan saman "laatikon" laittaa myös Nus ry:n sivustolle?
http://www.labour.org.uk/conference/home
Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja
perjantai 21. syyskuuta 2007
Jäsenäänestyksiä?
Käykääpäs katsomassa Nus -erityistehtävää Tukholmassa suorittavan Mika Häkkisen analyysia Ruotsin politiikasta. Aika hyvä.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8787
Suomlaisen sosialidemokratian haasteet ovat varsin samanlaiset. Keskiviikkoiltana puoluhallitus istui yhdessä Kalliomäen työryhmän kanssa iltaa ja kävi läpi, mitä tässä nyt pitäisi sitten tehdä.
Keskustelu oli varsin hedelmällistä ja minusta ne johtopäätelämät, mitä siinä tehtiin olivat varsin oikeat. Työ niin puoluetoiminnan uudistamiseksi, kuin myöskin politiikan päivittämiseksi sekä uuden Suomen vision luomiseksi alkaa pikku hiljaa käynnistyä.
Minusta näyttää myöskin siltä, että esim. kaksivuotinen puoluekokouskausi on julistamista vaille varma juttu ja puoluekokouksen kokoakin varmaan hallitusti tultaneen kasvattamaan.
Yllättävän paljon kannatusta, (mutta myöskin epäilyjä) sai myöskin ajatus, että niin demareiden opiskelijajärjestö SONK ja demarinuoret liittyisivät SDP:n jäseneksi. Yhtenä ajatuksena on heitetty ilmaan sellainen malli, että demarinuorten jäsenkortilla voisi vaikuttaa samalla tapaa ja saada niin sanotusti SDP:n jäsenoikeudet, mutta pakko ei olisi välttämättä liittyä itse puolueen jäseneksi.
Toinen malli voisi olla sellainen, että kaikki demarinuoriin liittyvät liittyisivät samalla myös SDP:hen. Näin kai kepussa ja kokoomuksessa toimitaan. Nyt olisi nuoriso ja opiskelijajärjestöissä jäsenäänestyksen aika asiasta. Sekin olisi uutta avoimuutta ja jäsendemokratian uusia toimintamalleja.
Monet, monet muut uudistukset ovat vielä sitten harkinnassa ja nyt olisi se aika, että ehdotuksia pitäisi eri tahoilta tulla. Enäähän ei riitä se, että vaaditaan muilta uudistusesityksiä, vaan nyt pitäisi tehdä niitä myös itse.
Lokakuun 10. päivä Nuorsosialidemokraatit löyvät kiinni omat uudistusehdotuksensa. Siihen asti tälläpalstalla on tarkoitus käydä keskustelua näistä erilaisista uudistuksista.
Niin ja tietenkin elämme ajassa ja lokakuun jälkeen kaikki hyvät ideat toteutetaan.
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8787
Suomlaisen sosialidemokratian haasteet ovat varsin samanlaiset. Keskiviikkoiltana puoluhallitus istui yhdessä Kalliomäen työryhmän kanssa iltaa ja kävi läpi, mitä tässä nyt pitäisi sitten tehdä.
Keskustelu oli varsin hedelmällistä ja minusta ne johtopäätelämät, mitä siinä tehtiin olivat varsin oikeat. Työ niin puoluetoiminnan uudistamiseksi, kuin myöskin politiikan päivittämiseksi sekä uuden Suomen vision luomiseksi alkaa pikku hiljaa käynnistyä.
Minusta näyttää myöskin siltä, että esim. kaksivuotinen puoluekokouskausi on julistamista vaille varma juttu ja puoluekokouksen kokoakin varmaan hallitusti tultaneen kasvattamaan.
Yllättävän paljon kannatusta, (mutta myöskin epäilyjä) sai myöskin ajatus, että niin demareiden opiskelijajärjestö SONK ja demarinuoret liittyisivät SDP:n jäseneksi. Yhtenä ajatuksena on heitetty ilmaan sellainen malli, että demarinuorten jäsenkortilla voisi vaikuttaa samalla tapaa ja saada niin sanotusti SDP:n jäsenoikeudet, mutta pakko ei olisi välttämättä liittyä itse puolueen jäseneksi.
Toinen malli voisi olla sellainen, että kaikki demarinuoriin liittyvät liittyisivät samalla myös SDP:hen. Näin kai kepussa ja kokoomuksessa toimitaan. Nyt olisi nuoriso ja opiskelijajärjestöissä jäsenäänestyksen aika asiasta. Sekin olisi uutta avoimuutta ja jäsendemokratian uusia toimintamalleja.
Monet, monet muut uudistukset ovat vielä sitten harkinnassa ja nyt olisi se aika, että ehdotuksia pitäisi eri tahoilta tulla. Enäähän ei riitä se, että vaaditaan muilta uudistusesityksiä, vaan nyt pitäisi tehdä niitä myös itse.
Lokakuun 10. päivä Nuorsosialidemokraatit löyvät kiinni omat uudistusehdotuksensa. Siihen asti tälläpalstalla on tarkoitus käydä keskustelua näistä erilaisista uudistuksista.
Niin ja tietenkin elämme ajassa ja lokakuun jälkeen kaikki hyvät ideat toteutetaan.
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry
keskiviikko 19. syyskuuta 2007
Rahaa ja nautintoja
Tunsin suurta iloa ja ylpeyttä, kun sain osallistua kanssanne Lahden Tulevaisuusfoorumiin. Se, mitä kokouksessa sanottiin, miltä se näytti ja miltä siellä tuntui, vei meitä mielestäni oikeaan suuntaan. Kaikki, mitä on puhuttu poliittisten sisältöjen ja toimintatapojen uudistamisesta, on mielestäni ollut rakentavaa ja raikasta keskustelua. Minusta nyt ei saisi yhtään ajatusta lyödä länään, vaan ennakkoluulottomasti ottaa kaikki käsittelyyn, myös Heinäluoman länäämä nimikysymys. Vaikka ei minulla siihen henkilökohtaisesti kovin selkeää kantaa olekaan, mutta ehkä se selkenee, kun asiasta keskustellaan. Joka tapauksessa olemme sosialidemokraatteja ja ihmiset haluavat meiltä sosialidemokratiaa, ei oikealle tai vasemmalle menemistä. Ja minun tulkintani oikeastaan on, että eteenpäin menemistä.
Siitäpä juontuikin mieleeni, että onko sittenkään näin. Tampereen yliopiston tuoreen arvotutkimuksen mukaan minäkeskeiset eli omaa menestymistä korostavat arvot ovat yhä nousussa. Ei siis ole odotettavissa yhteisöllisyyden vastaiskua, sillä kun 80-luvulla yksilöllisyys ja yhteisöllisyys olivat lähes fifti-fifti, nyt kolme neljästä pitää minäkeskeisiä arvoja tärkeämpinä. Rikkaus, nautinnot ja jännitys kiehtovat huomattavasti enemmän kuin työn saaminen kaikille tai nälän poistaminen maailmasta. Myös terveys ja ihmissuhteet ovat kovassa nousussa.
Arvojen eroja eivät juuri selitä asuinpaikka, ammatti ja koulutus. Minusta tämä on hyvä viesti, jos ajatellaan vaikkapa SDP:n kannatusta toimihenkilöiden ja korkeakoulutettujen keskuudessa. Huono viesti on se, että eroja selittää ikä. Minäkeskeisyys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa. Toisaalta nuorten keskuudesta löytyy jyrkästi erottuva ryhmä, jotka ajattelevat globaalisti ja heille on tärkeää luonnosta huolehtiminen ja nälän poistaminen. Tämän ryhmän tavoittaminen on SDP:lle elintärkeää, mutta nyt ainakin näyttäisi siltä, että Vasemmistonuoret ja Vihreät ovat tälle ryhmälle kotoisampia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.
Luonnollisesti eroja selittää puoluekanta eli esim. rikkauden arvostus korostuu kokoomuslaisten, turvallisuus ja perinteet keskustalaisten ja ympäristöasiat vihreiden keskuudessa. Muiden puolueiden kannattajat asettuvat näiden välimaastoon.
Ja voitteko kuvitella, rauha on pudonnut kuin lehmän häntä. Vielä 1984 se oli arvojen kärjessä noin 30 prosentin kannatuksella, mutta nyt se on pudonnut kolmanneksi 9 prosentin kannatuksella.
No, jotain meidän täytyy tästäkin oppia ja omaksua, mutta mitä, anna kommenttisi.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja
Siitäpä juontuikin mieleeni, että onko sittenkään näin. Tampereen yliopiston tuoreen arvotutkimuksen mukaan minäkeskeiset eli omaa menestymistä korostavat arvot ovat yhä nousussa. Ei siis ole odotettavissa yhteisöllisyyden vastaiskua, sillä kun 80-luvulla yksilöllisyys ja yhteisöllisyys olivat lähes fifti-fifti, nyt kolme neljästä pitää minäkeskeisiä arvoja tärkeämpinä. Rikkaus, nautinnot ja jännitys kiehtovat huomattavasti enemmän kuin työn saaminen kaikille tai nälän poistaminen maailmasta. Myös terveys ja ihmissuhteet ovat kovassa nousussa.
Arvojen eroja eivät juuri selitä asuinpaikka, ammatti ja koulutus. Minusta tämä on hyvä viesti, jos ajatellaan vaikkapa SDP:n kannatusta toimihenkilöiden ja korkeakoulutettujen keskuudessa. Huono viesti on se, että eroja selittää ikä. Minäkeskeisyys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa. Toisaalta nuorten keskuudesta löytyy jyrkästi erottuva ryhmä, jotka ajattelevat globaalisti ja heille on tärkeää luonnosta huolehtiminen ja nälän poistaminen. Tämän ryhmän tavoittaminen on SDP:lle elintärkeää, mutta nyt ainakin näyttäisi siltä, että Vasemmistonuoret ja Vihreät ovat tälle ryhmälle kotoisampia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.
Luonnollisesti eroja selittää puoluekanta eli esim. rikkauden arvostus korostuu kokoomuslaisten, turvallisuus ja perinteet keskustalaisten ja ympäristöasiat vihreiden keskuudessa. Muiden puolueiden kannattajat asettuvat näiden välimaastoon.
Ja voitteko kuvitella, rauha on pudonnut kuin lehmän häntä. Vielä 1984 se oli arvojen kärjessä noin 30 prosentin kannatuksella, mutta nyt se on pudonnut kolmanneksi 9 prosentin kannatuksella.
No, jotain meidän täytyy tästäkin oppia ja omaksua, mutta mitä, anna kommenttisi.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja
tiistai 18. syyskuuta 2007
Kokouksen antia
Eilinen NUS ry:n jäsenkokous oli okein antoisa.
Kokouksessa otettiin nettiteitse yhteys Tukholmassa asuvaan hallituksemme jäseneen Mika Häkkiseen, joka pääsi siten osallistumaan kokoukseen. Uutta tekniikkaa voi soveltaa näinkin, kohta varmaankin pääsemme rakentamaan systeemin, jossa livekuvan kautta voimme kokoustaa eri puolilla maata.
Yhdistyksen kokouksessa puitiin jälleen kerran myös puolueen kehittämistä ja mietittiin, millaisia aloitteita tulemme kevään 2008 puoluekokoukselle tekemään. Aloitteethan pitää jättää vuoden loppuun mennessä puoluetoimistoon ja sitten ne toimitetaan osastoille ja edustajille käsiteltäväksi ja mietittäväksi.
Ainakin näistä asioista tulemme olemaan aloitteellisia:
- jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen puolueessa
- puoluekokouksen, puoluevaltuuston ja piirikokousten roolit
- yhteisöllisyyden lisääminen
- puolueen koulutustoiminta
- puolueen työryhmätyö
- tietoyhteiskuntaan ja nettiin liittyvät asiat
Terve tuloa NUS:in jäseneksi ja keskustelemaan mm. näistä asioista kokouksissamme!
Kokouksessa otettiin nettiteitse yhteys Tukholmassa asuvaan hallituksemme jäseneen Mika Häkkiseen, joka pääsi siten osallistumaan kokoukseen. Uutta tekniikkaa voi soveltaa näinkin, kohta varmaankin pääsemme rakentamaan systeemin, jossa livekuvan kautta voimme kokoustaa eri puolilla maata.
Yhdistyksen kokouksessa puitiin jälleen kerran myös puolueen kehittämistä ja mietittiin, millaisia aloitteita tulemme kevään 2008 puoluekokoukselle tekemään. Aloitteethan pitää jättää vuoden loppuun mennessä puoluetoimistoon ja sitten ne toimitetaan osastoille ja edustajille käsiteltäväksi ja mietittäväksi.
Ainakin näistä asioista tulemme olemaan aloitteellisia:
- jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen puolueessa
- puoluekokouksen, puoluevaltuuston ja piirikokousten roolit
- yhteisöllisyyden lisääminen
- puolueen koulutustoiminta
- puolueen työryhmätyö
- tietoyhteiskuntaan ja nettiin liittyvät asiat
Terve tuloa NUS:in jäseneksi ja keskustelemaan mm. näistä asioista kokouksissamme!
maanantai 17. syyskuuta 2007
Kokousta tänään
Eli tänään on nussin jäsentapaaminen. Se alkaa kello 17.30 ja jäsenille on laitettu sähköpostilla tarkemmat tiedot. Tarkoitus on, että keskustelua näkyy myös tälläkin palstalla, samaan tapaan kuin keskustelusessioissakin.
Tänään päätetään ja keskustellaan seuraavasta nettikeskustelusta. Olisiko sen oikea paikka esimerkiksi Suomi 24 chat, vai jokin muu portaali?
Nettisivuston rakennetta sekä sen sisältöä on tarkoitus myös pähkäillä, jotta asiaa voidaan jatkovalmistella. Siihenkin liittyviä ideoita otetaan vastaan myös tänne. Kuulemme myös Nussin Facebook -selvityksestä.
Nettijuttun on perustietojen ja keskustelupalstan/blogin lisäksi esitetty jo myös viikottain ilmestyvää humorististakin nettikolumnia otsikolla sosialidemokraatit seikkailut. Kirjoittajat vaihtuisivat ja idea olisi, että viimeisestä lauseesta saa jatkaa oman osuutensa. Tämä on nyt yksi versio tästä jutusta.
Tänään on myös tarkoitus keskustella teemmekö ja/tai miten teemme artikkelikokoelman. Yksi malli, jota on esitetty, olisi tehdä kooste ns. alustettujen istuntojen ja niiden pohdintojen pohjalta. Toinen malli on ollut kerätä kirjoittajaporukka ja tehdä julkaisu, joko nettiin hyvin toimitettuna ja taitettuna tai sitten jonkin tahon kanssa yhteistyönä. Mitäs tästä ollaan mieltä? Aiheena ovat olleet sosialiturvan tulevaisuus ja SDP 2020 sekä ajatus saako politiikassa valehdella?
Muita tapaamisen aiheita ovat joulukuussa tulevat syyspäivät Tukholmassa, josta Maurialan Vesa myös mainitsi 13.9. tekstin kommenttikentässä sekä mahdollisesti loppiaisena järjestettävä jäsenmatka johonkin itäeuroopan maahan.
Näillä näkymin evästämme myös 3.10, tulevan jäsentapaamisen esityksiä puoluekokousaloitteiksi tänä iltana. Siitäkin on jo alustavia esityksiä tässä blogissa ja nyt niitä viedään avoimella valmistelulla eteenpäin.
Tänään myös hyväksytään lisää jäseniä yhdistykseemme. Näillä näkymin lähes kymmenkunta uutta ihmistä on tänään listalla.
Sitten erityisextrana tänään on vielä evästyskeskustelu huomiseen Helsinkiin kotipaikkansa rekistöröityjen puolueosastojen puheenjohtajien tapaamiseen. Sen aiheina näyttävät olevan puoluekokousvalmistelut, kunnallisvaalivalmistelut, puolueosastojen jäsenhankinta ja mm. HOK-Elannon vaalit.
Tässäpä illan kokouksen asialistaa, jos et pääse paikalle tai haluat kommentoida, niin voit ottaa kantaa kommenttikentässä. Muutoinkin illalla sinne tullee lisää näkemyksiä myös itse tapahtumapaikalta.
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.
Tänään päätetään ja keskustellaan seuraavasta nettikeskustelusta. Olisiko sen oikea paikka esimerkiksi Suomi 24 chat, vai jokin muu portaali?
Nettisivuston rakennetta sekä sen sisältöä on tarkoitus myös pähkäillä, jotta asiaa voidaan jatkovalmistella. Siihenkin liittyviä ideoita otetaan vastaan myös tänne. Kuulemme myös Nussin Facebook -selvityksestä.
Nettijuttun on perustietojen ja keskustelupalstan/blogin lisäksi esitetty jo myös viikottain ilmestyvää humorististakin nettikolumnia otsikolla sosialidemokraatit seikkailut. Kirjoittajat vaihtuisivat ja idea olisi, että viimeisestä lauseesta saa jatkaa oman osuutensa. Tämä on nyt yksi versio tästä jutusta.
Tänään on myös tarkoitus keskustella teemmekö ja/tai miten teemme artikkelikokoelman. Yksi malli, jota on esitetty, olisi tehdä kooste ns. alustettujen istuntojen ja niiden pohdintojen pohjalta. Toinen malli on ollut kerätä kirjoittajaporukka ja tehdä julkaisu, joko nettiin hyvin toimitettuna ja taitettuna tai sitten jonkin tahon kanssa yhteistyönä. Mitäs tästä ollaan mieltä? Aiheena ovat olleet sosialiturvan tulevaisuus ja SDP 2020 sekä ajatus saako politiikassa valehdella?
Muita tapaamisen aiheita ovat joulukuussa tulevat syyspäivät Tukholmassa, josta Maurialan Vesa myös mainitsi 13.9. tekstin kommenttikentässä sekä mahdollisesti loppiaisena järjestettävä jäsenmatka johonkin itäeuroopan maahan.
Näillä näkymin evästämme myös 3.10, tulevan jäsentapaamisen esityksiä puoluekokousaloitteiksi tänä iltana. Siitäkin on jo alustavia esityksiä tässä blogissa ja nyt niitä viedään avoimella valmistelulla eteenpäin.
Tänään myös hyväksytään lisää jäseniä yhdistykseemme. Näillä näkymin lähes kymmenkunta uutta ihmistä on tänään listalla.
Sitten erityisextrana tänään on vielä evästyskeskustelu huomiseen Helsinkiin kotipaikkansa rekistöröityjen puolueosastojen puheenjohtajien tapaamiseen. Sen aiheina näyttävät olevan puoluekokousvalmistelut, kunnallisvaalivalmistelut, puolueosastojen jäsenhankinta ja mm. HOK-Elannon vaalit.
Tässäpä illan kokouksen asialistaa, jos et pääse paikalle tai haluat kommentoida, niin voit ottaa kantaa kommenttikentässä. Muutoinkin illalla sinne tullee lisää näkemyksiä myös itse tapahtumapaikalta.
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.
sunnuntai 16. syyskuuta 2007
Nyt loppui nillittäminen - toimeen!
Olen löytänyt virtuaalimaailman. Tavakseni on viime kuukausina muodostunut systemaattisesti ja säännöllisesti seurata nettikeskustelua, jota käydään jos jonkinlaisissa blogeissa ja sivustoilla.
Kirjoittajien joukko on lukuisa ja kirjava. Se koostuu ystävistä, kavereista, tutuista, puolitutuista ja tuntemattomistakin, jotka kertovat näkemyksistään, arvoistaan, tunnoistaan ja poliittisista kannoistaan. Juuri tämä löyhä epävirallinen yhteisö edustaa minulle sitä SDP:tä, johon minä haluan kuulua ja johon voin lämpimästi toivottaa kaikki tervetulleeksi.
Ei tarvitse kuin tehdä lyhyt kierros blogeissa, niin voi tehdä johtopäätöksen, ettei SDP:ltä puutu lahjakasta, kirjoitustaitoista ja itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun kykenevää sakkia.
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta joukkoa voitaneen luonnehtia myös jonkinlaiseksi uudeksi sukupolveksi. Keski-ikä kun taitaa pyöriä kolmenkympin tienoilla. Tämä ei todellakaan täsmää mielikuvaan ukkoutuneesta, pölyttyneestä ja kaavoihin kangistuneesta SDP:stä, mihin usein törmää. En tiedä onko sitä ymmärretty, mutta usein vaadittu puolueen nettiaktivoituminen taitaakin olla jo käynnissä. Ja Sinä lukija olet osa sitä.
Olen yllättynyt, (lähes) sanaton, vaikuttunut, ylpeäkin.
Puolueen uudistuminen ja uudistaminen ovat olleet blogien kestoaiheena – niin kuin pitääkin. Erityisesti Lahden tulevaisuusfoorumia on kommentoitu laajalti. Taidokkaissa kirjoituksissa arvioidaan puolueen tilaa, spekuloidaan puheenjohtavaihdoksella. Lähes poikkeuksetta vaaditaan puolueelle uutta linjaa, uusia raikkaita avauksia. Vaikka pidänkin Lahden tulevaisuusfoorumia ja Heinäluoman puhetta onnistumisina, olen pääsääntöisesti kritiikinkin kanssa samaa mieltä.
Mutta sitten minut valtaakin epävarmuuden tila. Onko tässä kuviossa jotain pielessä? Jokin ei täsmää.
Syy epävarmuuteen täsmentyy vasta uuden blogikierroksen jälkeen. Olen jälleen yhtä vaikuttunut siitä verbaaliakrobatiasta johon tämä porukka kykenee. Erittäin pätevästi ja uskottavasti argumentoidaan, että puolueemme ongelmana on sisältöjen puute. Kerta toisensa jälkeen ollaan tyytymättömiä siihen, että puoluejohdolta tai puolueelta puuttuu tulevaisuusvisio, päämäärätietoisuus, konkretia, linja jne.
En sano, etteikö tämä pitäisi paikkaansa. Ongelma kuitenkin tiivistyy siihen, kuinka vähän kirjoituksissa itsessään on konkreettisia uusia avauksia tai tavoitteiden määritelmiä.
Tietenkin asia on niin, että jollei puoluejohto pysty määrittämään omia näkemyksiään ja tavoitteitaan, niin riippumatta kuka puheenjohtajana on, pitää se laittaa vaihtoon. Niin yksinkertaista se on. Tämä on demokraattisen liikkeen suloinen mahdollisuus ja minun panokseni puheenjohtajaspekulointiin.
On kuitenkin lapsellisen helppoa olla kriittinen toteamalla, että tulevaisuusvisio puuttuu ja vaatia jotain muuta tahoa tekemään asialle jotain. Olen hieman pettynyt joukkoomme. Eikö tämän parempaan pystytä.
Tosia-asiahan on, ettei puolueen linjaa määritä pelkästään puolueen johto, vaan se kumpuaa puolueen sisäisestä keskustelusta. Toisin sanoen meistä. Toki puoluejohdon pitää pystyä tähän keskusteluun osallistumaan ja sitten kyetä kanavoimaan esille nousseet näkemykset käytännön politiikaksi.
NUS on aloittanut uudistusehdotusten listaamisen ja työstämisen. Ensiksi on pohdittu puolueen toimintakulttuurin uudistamista avoimemmaksi avoimemmaksi ja avoimemmaksi sitten, että keskustelu ja linjanmuodostaminen tulee jäsenistölle mahdolliseksi. Keskustelu näistä ehdotuksista jatkuu kuten alla olevassa Johannes Koskisen puheessa (kannattaa lukea) ja niitä aiotaan myös lähteä toteuttamaan.
Seuraava uudistumisen vaihe on mielestäni riuskat sisältötalkoot. Minut lukuisat kirjoitukset omien avausten puutteesta on jo vakuuttanut. Minä en kaipaa niitä enää yhtäkään lisää. Sen sijaan haastaisin kaikki kritisoijat kirjoittamaan avauksista, joita puoluejohdon pitäisi tehdä.
Jos olemme yhtä mieltä siitä, että yhtäältä puolueen linjan tulee kummuta puolueen jäsenistöltä ja toisaalta konrketiaa ja uusia avauksia pitää löytyä, niin looginen johtopäätöshän on, että nillittämisen sijaan on aika ryhtyä toimeen. Toivon krapulaisen verbaalioksentamiseni provosoivan mahdollisimman monen laatimaan puolueelle uuden tulevaisuusvision tai ainakin listaamaan ehdotuksia, mikä demareiden pitää tehdä. Lyökäämme kriittiset päämme yhteen ja katsotaan sitten, mikä se puolueen linja oikein on.
Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen
P.S. löysin eilen jälleen syyn, miksi olen demari. Ei tarvitse kuin mennä Tukholman liisteritukkaklubeihin, niin sitä löytää luokkatietoisuutensa käden käänteessä. Voin suositella.
Kirjoittajien joukko on lukuisa ja kirjava. Se koostuu ystävistä, kavereista, tutuista, puolitutuista ja tuntemattomistakin, jotka kertovat näkemyksistään, arvoistaan, tunnoistaan ja poliittisista kannoistaan. Juuri tämä löyhä epävirallinen yhteisö edustaa minulle sitä SDP:tä, johon minä haluan kuulua ja johon voin lämpimästi toivottaa kaikki tervetulleeksi.
Ei tarvitse kuin tehdä lyhyt kierros blogeissa, niin voi tehdä johtopäätöksen, ettei SDP:ltä puutu lahjakasta, kirjoitustaitoista ja itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun kykenevää sakkia.
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta joukkoa voitaneen luonnehtia myös jonkinlaiseksi uudeksi sukupolveksi. Keski-ikä kun taitaa pyöriä kolmenkympin tienoilla. Tämä ei todellakaan täsmää mielikuvaan ukkoutuneesta, pölyttyneestä ja kaavoihin kangistuneesta SDP:stä, mihin usein törmää. En tiedä onko sitä ymmärretty, mutta usein vaadittu puolueen nettiaktivoituminen taitaakin olla jo käynnissä. Ja Sinä lukija olet osa sitä.
Olen yllättynyt, (lähes) sanaton, vaikuttunut, ylpeäkin.
Puolueen uudistuminen ja uudistaminen ovat olleet blogien kestoaiheena – niin kuin pitääkin. Erityisesti Lahden tulevaisuusfoorumia on kommentoitu laajalti. Taidokkaissa kirjoituksissa arvioidaan puolueen tilaa, spekuloidaan puheenjohtavaihdoksella. Lähes poikkeuksetta vaaditaan puolueelle uutta linjaa, uusia raikkaita avauksia. Vaikka pidänkin Lahden tulevaisuusfoorumia ja Heinäluoman puhetta onnistumisina, olen pääsääntöisesti kritiikinkin kanssa samaa mieltä.
Mutta sitten minut valtaakin epävarmuuden tila. Onko tässä kuviossa jotain pielessä? Jokin ei täsmää.
Syy epävarmuuteen täsmentyy vasta uuden blogikierroksen jälkeen. Olen jälleen yhtä vaikuttunut siitä verbaaliakrobatiasta johon tämä porukka kykenee. Erittäin pätevästi ja uskottavasti argumentoidaan, että puolueemme ongelmana on sisältöjen puute. Kerta toisensa jälkeen ollaan tyytymättömiä siihen, että puoluejohdolta tai puolueelta puuttuu tulevaisuusvisio, päämäärätietoisuus, konkretia, linja jne.
En sano, etteikö tämä pitäisi paikkaansa. Ongelma kuitenkin tiivistyy siihen, kuinka vähän kirjoituksissa itsessään on konkreettisia uusia avauksia tai tavoitteiden määritelmiä.
Tietenkin asia on niin, että jollei puoluejohto pysty määrittämään omia näkemyksiään ja tavoitteitaan, niin riippumatta kuka puheenjohtajana on, pitää se laittaa vaihtoon. Niin yksinkertaista se on. Tämä on demokraattisen liikkeen suloinen mahdollisuus ja minun panokseni puheenjohtajaspekulointiin.
On kuitenkin lapsellisen helppoa olla kriittinen toteamalla, että tulevaisuusvisio puuttuu ja vaatia jotain muuta tahoa tekemään asialle jotain. Olen hieman pettynyt joukkoomme. Eikö tämän parempaan pystytä.
Tosia-asiahan on, ettei puolueen linjaa määritä pelkästään puolueen johto, vaan se kumpuaa puolueen sisäisestä keskustelusta. Toisin sanoen meistä. Toki puoluejohdon pitää pystyä tähän keskusteluun osallistumaan ja sitten kyetä kanavoimaan esille nousseet näkemykset käytännön politiikaksi.
NUS on aloittanut uudistusehdotusten listaamisen ja työstämisen. Ensiksi on pohdittu puolueen toimintakulttuurin uudistamista avoimemmaksi avoimemmaksi ja avoimemmaksi sitten, että keskustelu ja linjanmuodostaminen tulee jäsenistölle mahdolliseksi. Keskustelu näistä ehdotuksista jatkuu kuten alla olevassa Johannes Koskisen puheessa (kannattaa lukea) ja niitä aiotaan myös lähteä toteuttamaan.
Seuraava uudistumisen vaihe on mielestäni riuskat sisältötalkoot. Minut lukuisat kirjoitukset omien avausten puutteesta on jo vakuuttanut. Minä en kaipaa niitä enää yhtäkään lisää. Sen sijaan haastaisin kaikki kritisoijat kirjoittamaan avauksista, joita puoluejohdon pitäisi tehdä.
Jos olemme yhtä mieltä siitä, että yhtäältä puolueen linjan tulee kummuta puolueen jäsenistöltä ja toisaalta konrketiaa ja uusia avauksia pitää löytyä, niin looginen johtopäätöshän on, että nillittämisen sijaan on aika ryhtyä toimeen. Toivon krapulaisen verbaalioksentamiseni provosoivan mahdollisimman monen laatimaan puolueelle uuden tulevaisuusvision tai ainakin listaamaan ehdotuksia, mikä demareiden pitää tehdä. Lyökäämme kriittiset päämme yhteen ja katsotaan sitten, mikä se puolueen linja oikein on.
Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen
P.S. löysin eilen jälleen syyn, miksi olen demari. Ei tarvitse kuin mennä Tukholman liisteritukkaklubeihin, niin sitä löytää luokkatietoisuutensa käden käänteessä. Voin suositella.
NUS:in uudistusohjelma etenee
Uudistusajattelu puolueessamme etenee sitä mukaa kun järjestöuudistustyöryhmä aloittaa työtänsä.
Tänään sunnuntaina eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen on ottanut kantaa puolueen uudistamistavoitteisiin. Johanneksen puheen pääsisältö on kuvattu alla.
Käytäköön siitäkin keskustelua!
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
___________
"SDP:ssä on lisättävä merkittävästi jäsenten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa puolueen linjaan, toteaa eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen Rengon työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlissa sunnuntaina pitämässään puheessa. Koskisen mukaan riskinä kaikilla puolueilla on toiminnan kangistuminen - hallinnoidaan liikaa ja puhutaan politiikkaa ja aatetta liian vähän.
”Uutena avauksena voitaisiin miettiä isompia, jopa kaikille jäsenille avoimia piirikokouksia. Näin ihmiset voisivat kokea yhteisöllisyyttä ja päästä vaikuttamaan nykyistä paremmin”, toteaa eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen.
Nykyisin SDP:n 1100 paikallisyhdistystä valitsee kukin edustajansa piirikokouksiin eli ne eivät ole kaikille jäsenille avoimia.
Johannes Koskinen kannattaa lisäksi puoluekokouksen koon merkittävää kasvattamista sekä puoluekokoussyklin tiivistämistä nykyisestä kolmesta kahteen vuoteen.
”Nykymaailmassa politiikan linjaa pitää voida päivittää aiempaa tiiviimmin. Tähän sopisi hyvin se, että puoluekokoukset pidettäisiin kahden vuoden välein. Puoluekokousten luonne muuttuisi enemmän kansankokouksiksi. Osa puoluekokousasioista, esimerkiksi aloitteiden käsittelyä ja yksittäisiä ohjelma-asiakirjoja voitaisiin hyvin siirtää puoluevaltuustolle. Tämä muutos vahvistaisi myös puoluevaltuuston roolia”, pohtii Johannes Koskinen.
Keskeinen osa käynnissä olevaa uudistustyötä on Koskisen mukaan parantaa puolueen yhteyksiä tiedemaailmaan.
”SDP on syntyjänsä sivistysliike. Tarvitsemme nykyistä huomattavasti paremmat yhteydet tiedeyhteisöihin ja siellä tapahtuvaan ajatustyöhön. SDP:n perustama ”think tank” Sorsa-säätiö on erinomainen väline tässä sillanrakennuksessa. Puolueen työryhmäorganisaatiosta tulisi myös tehdä nykyistä avoimempi. Tällä hetkellä SDP:ssä on noin kolmekymmentä työryhmää, joiden jäsenet valitaan lähinnä kutsuperiaatteella”, toteaa varapuhemies Johannes Koskinen.
Koskisen mukaan SDP:n on pyrittävä johtavaksi nettipuolueeksi ja sille on luotava riippumaton, vahva verkkolehti, josta puolueen jäsenet ja puolueesta kiinnostuneet voivat löytää nykyistä paremmin tietoa ja luoda uudenlaisen demarihenkisen keskustelufoorumin."
Tänään sunnuntaina eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen on ottanut kantaa puolueen uudistamistavoitteisiin. Johanneksen puheen pääsisältö on kuvattu alla.
Käytäköön siitäkin keskustelua!
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
___________
"SDP:ssä on lisättävä merkittävästi jäsenten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa puolueen linjaan, toteaa eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen Rengon työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlissa sunnuntaina pitämässään puheessa. Koskisen mukaan riskinä kaikilla puolueilla on toiminnan kangistuminen - hallinnoidaan liikaa ja puhutaan politiikkaa ja aatetta liian vähän.
”Uutena avauksena voitaisiin miettiä isompia, jopa kaikille jäsenille avoimia piirikokouksia. Näin ihmiset voisivat kokea yhteisöllisyyttä ja päästä vaikuttamaan nykyistä paremmin”, toteaa eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen.
Nykyisin SDP:n 1100 paikallisyhdistystä valitsee kukin edustajansa piirikokouksiin eli ne eivät ole kaikille jäsenille avoimia.
Johannes Koskinen kannattaa lisäksi puoluekokouksen koon merkittävää kasvattamista sekä puoluekokoussyklin tiivistämistä nykyisestä kolmesta kahteen vuoteen.
”Nykymaailmassa politiikan linjaa pitää voida päivittää aiempaa tiiviimmin. Tähän sopisi hyvin se, että puoluekokoukset pidettäisiin kahden vuoden välein. Puoluekokousten luonne muuttuisi enemmän kansankokouksiksi. Osa puoluekokousasioista, esimerkiksi aloitteiden käsittelyä ja yksittäisiä ohjelma-asiakirjoja voitaisiin hyvin siirtää puoluevaltuustolle. Tämä muutos vahvistaisi myös puoluevaltuuston roolia”, pohtii Johannes Koskinen.
Keskeinen osa käynnissä olevaa uudistustyötä on Koskisen mukaan parantaa puolueen yhteyksiä tiedemaailmaan.
”SDP on syntyjänsä sivistysliike. Tarvitsemme nykyistä huomattavasti paremmat yhteydet tiedeyhteisöihin ja siellä tapahtuvaan ajatustyöhön. SDP:n perustama ”think tank” Sorsa-säätiö on erinomainen väline tässä sillanrakennuksessa. Puolueen työryhmäorganisaatiosta tulisi myös tehdä nykyistä avoimempi. Tällä hetkellä SDP:ssä on noin kolmekymmentä työryhmää, joiden jäsenet valitaan lähinnä kutsuperiaatteella”, toteaa varapuhemies Johannes Koskinen.
Koskisen mukaan SDP:n on pyrittävä johtavaksi nettipuolueeksi ja sille on luotava riippumaton, vahva verkkolehti, josta puolueen jäsenet ja puolueesta kiinnostuneet voivat löytää nykyistä paremmin tietoa ja luoda uudenlaisen demarihenkisen keskustelufoorumin."
torstai 13. syyskuuta 2007
NUS hesarissa
Tarkkasilmäinen blogien seuraaja oli pannut merkille, että Helsingin Sanomien HS.fi nettisivuilta löytyy vallan sylikoira niminen blogi, joka tarkastelee politiikan tapahtumia.
Otskolla Perusta uusi puolue - tai kaappaa vanha13. 9. 2007 kello 10:23, Marko Hamilo kirjoittaa, myös siinä NUS ry:n blogista varsin oikein.
http://blogit.hs.fi/politiikka/perusta-uusi-puolue-tai-kaappaa-vanha#more-13
Käykääpäs tarkastelemassa tuota muutoinkin mainiota sivustoa.
Kiitokset tarkkasilmäiselle seuraajalle NUS -vinkistä.
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
Otskolla Perusta uusi puolue - tai kaappaa vanha13. 9. 2007 kello 10:23, Marko Hamilo kirjoittaa, myös siinä NUS ry:n blogista varsin oikein.
http://blogit.hs.fi/politiikka/perusta-uusi-puolue-tai-kaappaa-vanha#more-13
Käykääpäs tarkastelemassa tuota muutoinkin mainiota sivustoa.
Kiitokset tarkkasilmäiselle seuraajalle NUS -vinkistä.
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
sunnuntai 9. syyskuuta 2007
Löysin onnen, näin valon
Näin suuren lupauksen antoi SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma pohtiessaan, mitä kansalainen saa liittyessään iloiseen ja intohimoiseen joukkoomme. Kukin tulkoon katsomaan, pitääkö lupaus paikkansa – Lahdessa meitä oli viitisensataa demaria pohtimassa sisältöjä ja keinoja tuon(kin) tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulevaisuusfoorumi keräsi kaikenikäistä porukkaa ympäri maata. Yhteistä oli asennoituminen siihen, että sosialidemokratian sisältöä ja markkinointia on päivitettävä. Paino sanalla päivitettävä, koska perusarvot – tasa-arvo ja solidaarisuus – kelpaavat oikein hyvin edelleenkin aatteen rakennusalustaksi. Elävä liike kuitenkin pohtii jatkuvasti, mitkä asiat kulloinkin ovat erityisen huomion ja ehkä korjaamisen väärtejä.
Pohdintaa liikkeemme suunnasta ja vauhdista on syytä jatkaa. Tanja tuolla aiemmassa kirjoituksessa pohtii kohderyhmäpainotusta erityisesti toimihenkilöihin. Tosin korjaten, että toimintatapojen muutoksen ydin taitaakin olla ylipäätään uudet ihmiset riippumatta siitä, ovatko he "toimihenkilöitä", vai ansaitsevatko leipänsä muulla tavoin palkkatyössä, yrittämällä tai vaikka opiskelun tuomalla tuella. Minusta tässä piilee viisaus (kuten Tanjan jutuissa yleensäkin). En nimittäin oikein ole päässyt kärryille siitä ajattelusta, jossa hoetaan toimihenkilöiden olevan ratkaisu ja aiempien aktiivien (kai siis niiden perinteisten duunareiden) aika on ollut ja mennyt. Hulda on työnsä tehnyt, Hulda voi mennä. Minun SDP:ssäni toimihenkilöiksi itsensä mieltäviä on aina ollut ja tulee varmasti olemaankin. Ja on siellä duunareitakin ja toivottavasti tulee aina olemaan.
Peruspointti on siis siinä, mitä asioita ajamme. Yhteistyöllä. Iloisina, intohimoisina ja itseemme (sekä toveriin) luottavina.
Reijo Paananen, NUS:n hallituksen jäsen
Tulevaisuusfoorumi keräsi kaikenikäistä porukkaa ympäri maata. Yhteistä oli asennoituminen siihen, että sosialidemokratian sisältöä ja markkinointia on päivitettävä. Paino sanalla päivitettävä, koska perusarvot – tasa-arvo ja solidaarisuus – kelpaavat oikein hyvin edelleenkin aatteen rakennusalustaksi. Elävä liike kuitenkin pohtii jatkuvasti, mitkä asiat kulloinkin ovat erityisen huomion ja ehkä korjaamisen väärtejä.
Pohdintaa liikkeemme suunnasta ja vauhdista on syytä jatkaa. Tanja tuolla aiemmassa kirjoituksessa pohtii kohderyhmäpainotusta erityisesti toimihenkilöihin. Tosin korjaten, että toimintatapojen muutoksen ydin taitaakin olla ylipäätään uudet ihmiset riippumatta siitä, ovatko he "toimihenkilöitä", vai ansaitsevatko leipänsä muulla tavoin palkkatyössä, yrittämällä tai vaikka opiskelun tuomalla tuella. Minusta tässä piilee viisaus (kuten Tanjan jutuissa yleensäkin). En nimittäin oikein ole päässyt kärryille siitä ajattelusta, jossa hoetaan toimihenkilöiden olevan ratkaisu ja aiempien aktiivien (kai siis niiden perinteisten duunareiden) aika on ollut ja mennyt. Hulda on työnsä tehnyt, Hulda voi mennä. Minun SDP:ssäni toimihenkilöiksi itsensä mieltäviä on aina ollut ja tulee varmasti olemaankin. Ja on siellä duunareitakin ja toivottavasti tulee aina olemaan.
Peruspointti on siis siinä, mitä asioita ajamme. Yhteistyöllä. Iloisina, intohimoisina ja itseemme (sekä toveriin) luottavina.
Reijo Paananen, NUS:n hallituksen jäsen
perjantai 7. syyskuuta 2007
Nus -tapaaminen
Hei!
Seuraava NUS -tapaaminen on tarkoitus järjestää 17.9.2007 kello 17.30. Lisätietoja saa laittamalla mailia ismo.kainulainen@kooviis.fi. Jäsenille on lähetetty tietoa tapaamisesta sähköpostilla.
Tarkoitus on, että tuosta tapaamisesta järjestetään myös nettikommentointia, jolloin ne, jotka eivät pääse paikan päälle voivat myös osallistua.
Tapaamisessa on tarkoitus käydä vielä kerran keskustelua nettimaailmassa toiminnasta. Ainakin Suomi24 chat -palstalla olisi tarkoitus kokeilla seuraavaa keskustelua/kokousta porukalla sovitulla ajankohdalla (syyskuun loppupuoli?).
Tämän lisäksi on tarve käydä läpi toiveita, mitä yhdistyksen oma nettisivu olisi ja mitä toimintoja ryhdytään tekemään. Esitetty on, että ryhtyisimme pitämään nettinovellia sekä laatisimme artikkelikokoelman sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Myöskin nettikokoustamisen muotoja on tarkoitus pähkäillä. Laitetaan asiasta etukäteen esityksiä blogiin, niin sitten kaikki voivat orientoitua. www.nuorsosialidemokraatit.blogspot.com Kannattaa katsoa myös aiemmat keskustelut nettipohdinnoista elokuulta tästä blogista.
Sitten.
Lokakuussa on tulossa toinen NUS-tapaaminen. Siellä käsitellään tulevan puoluekokouksemme aloitteita ja asioita. Alustavasti päiväksi on ajalteltu 3.10., mutta päivä ja paikka lyödään syyskuun tapaamisessa lopullisesti kiinni.
Viime kesänä NUS Ry:n valtakunnallisilla kesäpäivillä sovittiin, että myös valtakunnalliset syyspäivät järjestetään. Ajankohdaksi on kaavailtu 7.-10.12. Päivien pitopaikka olisi Tukholma, jossa tarjoitus on tutustua paikalliseen politiikkaan sekä muihin kiinnostaviin ja vastaaviin asioihin. Luonnollisesti myös laivamatkan aikana on tarkoitus käydä poliittista debaattia.
Niille jäsenille, jotka eivät pääse syyspäiville, on tarkoitus järjestää myös jollakin tapaa osallistumismahdollisuus asiapuoluen kommentointiin/ keskusteluun.
Selvittelyssä parhaillaan on myös meidän oma domain -osoite, sekä ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva NUS-matka ulkomaille.
Terveisin
Ismo Kainulainen NUS ry:n puheenjohtaja
Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.
--
Lue blogimme: http://nuorsosialidemokraatit.blogspot.com/
Nus [griechisch] der, Nous, Geist, Vernunft; in der antiken Metaphysik Bezeichnung für den ›höchsten‹ Teil der menschlichen Seele (›denkende Seele‹ bei Aristoteles) sowie für ein den Kosmos ordnendes Prinzip (Anaxagoras, Platon). – Meyers Lexicon –
Seuraava NUS -tapaaminen on tarkoitus järjestää 17.9.2007 kello 17.30. Lisätietoja saa laittamalla mailia ismo.kainulainen@kooviis.fi. Jäsenille on lähetetty tietoa tapaamisesta sähköpostilla.
Tarkoitus on, että tuosta tapaamisesta järjestetään myös nettikommentointia, jolloin ne, jotka eivät pääse paikan päälle voivat myös osallistua.
Tapaamisessa on tarkoitus käydä vielä kerran keskustelua nettimaailmassa toiminnasta. Ainakin Suomi24 chat -palstalla olisi tarkoitus kokeilla seuraavaa keskustelua/kokousta porukalla sovitulla ajankohdalla (syyskuun loppupuoli?).
Tämän lisäksi on tarve käydä läpi toiveita, mitä yhdistyksen oma nettisivu olisi ja mitä toimintoja ryhdytään tekemään. Esitetty on, että ryhtyisimme pitämään nettinovellia sekä laatisimme artikkelikokoelman sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Myöskin nettikokoustamisen muotoja on tarkoitus pähkäillä. Laitetaan asiasta etukäteen esityksiä blogiin, niin sitten kaikki voivat orientoitua. www.nuorsosialidemokraatit.blogspot.com Kannattaa katsoa myös aiemmat keskustelut nettipohdinnoista elokuulta tästä blogista.
Sitten.
Lokakuussa on tulossa toinen NUS-tapaaminen. Siellä käsitellään tulevan puoluekokouksemme aloitteita ja asioita. Alustavasti päiväksi on ajalteltu 3.10., mutta päivä ja paikka lyödään syyskuun tapaamisessa lopullisesti kiinni.
Viime kesänä NUS Ry:n valtakunnallisilla kesäpäivillä sovittiin, että myös valtakunnalliset syyspäivät järjestetään. Ajankohdaksi on kaavailtu 7.-10.12. Päivien pitopaikka olisi Tukholma, jossa tarjoitus on tutustua paikalliseen politiikkaan sekä muihin kiinnostaviin ja vastaaviin asioihin. Luonnollisesti myös laivamatkan aikana on tarkoitus käydä poliittista debaattia.
Niille jäsenille, jotka eivät pääse syyspäiville, on tarkoitus järjestää myös jollakin tapaa osallistumismahdollisuus asiapuoluen kommentointiin/ keskusteluun.
Selvittelyssä parhaillaan on myös meidän oma domain -osoite, sekä ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva NUS-matka ulkomaille.
Terveisin
Ismo Kainulainen NUS ry:n puheenjohtaja
Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.
--
Lue blogimme: http://nuorsosialidemokraatit.blogspot.com/
Nus [griechisch] der, Nous, Geist, Vernunft; in der antiken Metaphysik Bezeichnung für den ›höchsten‹ Teil der menschlichen Seele (›denkende Seele‹ bei Aristoteles) sowie für ein den Kosmos ordnendes Prinzip (Anaxagoras, Platon). – Meyers Lexicon –
torstai 6. syyskuuta 2007
Juttu
Ohessa on viime viikonlopulta aamulehden kolumni, jossa meitä kivitetään varsin perusteellisesti. Juttu on kirjoittu tahallaan asioita vääristellen eikä sitä ei oikein voi ottaa vakavasti.
Jotta vääriymmärryksiä ei tapahtuisi, onkin siis syytä korostaa, että yhdistys ei ole ottanut kantaa mihinkään puolueen henkilökysymyksiin, eikä sitä ole perustettu siksi. Nuorsosialidemokraatit on perustettu luomaan uudenlaista poliittista järjestökulttuuria sekä uudistushenkistä keskustelua SDP:hen. Klikkamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja
keskiviikko 5. syyskuuta 2007
Kuka alkaa mua ensi sunnuntaina?
Minua jännittää, sillä ensi sunnuntaina osallistun SDP:n Tulevaisuusfoorumiin. Minua jännittää siksi, että osallistun ensimmäistä kertaa tilaisuuteen, jossa on tovereita eri puolilta Suomea, erilaisista taustoista, erilaisine ajatuksineen. Olen ollut jäsenenä kaksi ja puoli vuotta ja nyt ensimmäistä kertaa, minulla on mahdollisuus nähdä koko puolueväen kirjo. Minua kiinnostaa, minkälaisia ihmisiä he ovat, mitä he tekevät, miten he ajattelevat. Minua kiinnostaa myös, miten minut otetaan vastaan, mitä sanotaan ja puhutaan, mitä taas kehonkielellä ilmaistaan. Tiedoksi tässä kohtaa, että vaikka SDP:ssä olenkin uusi jäsen, en ole sitä sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä minulla on puoluetausta 30 vuoden ajalta toisessa puolueessa.
Ai niin, onhan siellä seminaariohjelmakin, mutta totta puhuakseni, se ei minua juurikaan kiinnosta. Minulle merkitystä on vain niillä ihmisillä, jotka sinne kokoontuvat. Puolueen uudistumisen näkökulmasta, minua eivät kiinnosta viralliset keskustelufoorumit, vaan se tunne ja tahto, joka päivän aikana syntyy ja se tunnelma, johon tilaisuus päätetään. Se tunnelma voi minut tiukemmin sitouttaa tulevaisuustyöhön tai tuupata puolueen laidalle kyynistymään.
No, otetaan vähän takaisin. Löysin minäkin kiinnostavan keskustelufoorumin, nimittäin sosialidemokratia 2010-luvulla. Erityisesti minua kiinnostaa keskustelu toimihenkilöistä ja sosialidemokratiasta. Toisaalta olen sitä mieltä, että SDP:n pitäisi rohkeammin ottaa kohderyhmäkseen toimihenkilöt ja uudistaa puoluetta sen mukaisesti. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos ja kun onnistumme uudistustyössä, se tuo toimihenkilöt automaattisesti mukanaan.
Herää tietysti kysymys, että mitä toimihenkilöistyminen sitten tarkoittaa? Oma käsitykseni on, että se tarkoittaa nimenomaan monimuotoisuutta poliittisessa keskustelussa ja valinnan vaihtoehtoja osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Toimihenkilöitä ei johdeta suurina joukkoina (jos itse asiassa enää ketään nykypäivän Suomessa), vaan jokainen tekee yksilöllisiä valintoja. Ehkä pohjimmiltaan kyse ei olekaan toimihenkilöistymisestä, vaan pikemminkin sukupolven vaihdoksesta ja yleisestä koulutustason noususta. Ihmisillä on tarve sosiaaliseen nousuun ja tänä päivänä sen voi kätevimmin toteuttaa äänestämällä Kokoomusta. Näin se vaan on ja näinhän toimihenkilöt ovat juuri tehneet. Vai mitä mieltä sinä olet, laita kommenttia.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja
Ai niin, onhan siellä seminaariohjelmakin, mutta totta puhuakseni, se ei minua juurikaan kiinnosta. Minulle merkitystä on vain niillä ihmisillä, jotka sinne kokoontuvat. Puolueen uudistumisen näkökulmasta, minua eivät kiinnosta viralliset keskustelufoorumit, vaan se tunne ja tahto, joka päivän aikana syntyy ja se tunnelma, johon tilaisuus päätetään. Se tunnelma voi minut tiukemmin sitouttaa tulevaisuustyöhön tai tuupata puolueen laidalle kyynistymään.
No, otetaan vähän takaisin. Löysin minäkin kiinnostavan keskustelufoorumin, nimittäin sosialidemokratia 2010-luvulla. Erityisesti minua kiinnostaa keskustelu toimihenkilöistä ja sosialidemokratiasta. Toisaalta olen sitä mieltä, että SDP:n pitäisi rohkeammin ottaa kohderyhmäkseen toimihenkilöt ja uudistaa puoluetta sen mukaisesti. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos ja kun onnistumme uudistustyössä, se tuo toimihenkilöt automaattisesti mukanaan.
Herää tietysti kysymys, että mitä toimihenkilöistyminen sitten tarkoittaa? Oma käsitykseni on, että se tarkoittaa nimenomaan monimuotoisuutta poliittisessa keskustelussa ja valinnan vaihtoehtoja osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Toimihenkilöitä ei johdeta suurina joukkoina (jos itse asiassa enää ketään nykypäivän Suomessa), vaan jokainen tekee yksilöllisiä valintoja. Ehkä pohjimmiltaan kyse ei olekaan toimihenkilöistymisestä, vaan pikemminkin sukupolven vaihdoksesta ja yleisestä koulutustason noususta. Ihmisillä on tarve sosiaaliseen nousuun ja tänä päivänä sen voi kätevimmin toteuttaa äänestämällä Kokoomusta. Näin se vaan on ja näinhän toimihenkilöt ovat juuri tehneet. Vai mitä mieltä sinä olet, laita kommenttia.
Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja
maanantai 3. syyskuuta 2007
Keihäskultaa!
Taas on päästy kyyneleet silmissä juhlimaan Tero Pitkämäen keihäskultaa. Maamme-laulun kajahtaessa - tosin tarkkakorvaisimmat kuulivat, että nauhalta tuli Viron kansallishymni eikä Suomen - moni suomalainen varmaankin teki mielessään hiljaisen asennon.
Olen itsekin mielessäni pohtinut kuuluako niihin, jotka hiljentyvät keihäskarnevaaleille vai niihin, joiden mielestä (Mauno Koivistoa mukaillen) pitäisi kansallishymnien esittäminen unohtaa vääränlaisen kansallistunteen rakentamisen välikappaleina.
Kuinka ollakkaan kisojen päättymisen jälkeen puhuttiin paitsi mitalisaldosta niin myös siitä, kuinka me eurooppalaiset olemme laiskistuneet, emmekä pärjää kestävyyslajeissa, samoin kuin siitä, mitä petraamisen varaa suomalaisurheilun rahoituksessa olisi. On mahtava tämä kansallinen, puolue- ja mediarajat ylittävä urheilublokki!
Pääsin seuraamaan läheltä aikanaan arpajaislain uudistamista. Veikkauksen tuotonjaosta urheilun, taiteen, tieteen ja nuorisotyön kesken on säädetty suhteellisen tarkasti. Kansallisessa rahainjaossa siis urheilu kilpailee aina myös taiteen, tieteen ja nuorisotoiminnan kanssa. Tosin nykyisen arpajaislain säätämisen jälkeen valtion budjetin kautta myönnetyt avustussummat näihin tarkoituksiin ovat nousseet merkittävästi.
Urheilussa valintaa tehdään huippujen jalostamisen ja urheilun "siveellisemmän" tarkoituksen välillä. Suomessa on kehitetty mielestäni erinomainen ja demokraattinen "kaikki pelaa" -käytäntö. Emme monien muiden maiden tapaan keskity huippujen treenaamiseen, vaan urheilun tulisi antaa elämyksiä kaikille joukkueen jäsenille, myös pahnanpohjimmaisille. Tämä sopii sivistysajatteluumme, vaikkei se ehkä yhtä lailla huippuja tuota, kuin joku lahjakkaiden pelimiesten tuotantomalli.
Eli pois itku ja murhe, ettei mitaleita tullut enempää. Sitten kun joudumme viettämään suurkisoja ilman ainuttakaan suomalaista pistesankaria, voisimme alkaa kannattaa sitä, että me eurooppalaiset esiintyisimme yhden ja saman tähtilipun alla.
Silloin saisimme mitaleja roppakaupalla - ainakin kenttälajeissa ;=)
Vesa Mauriala
kirjoittaja on NUS ry:n hallituksen jäsen
Olen itsekin mielessäni pohtinut kuuluako niihin, jotka hiljentyvät keihäskarnevaaleille vai niihin, joiden mielestä (Mauno Koivistoa mukaillen) pitäisi kansallishymnien esittäminen unohtaa vääränlaisen kansallistunteen rakentamisen välikappaleina.
Kuinka ollakkaan kisojen päättymisen jälkeen puhuttiin paitsi mitalisaldosta niin myös siitä, kuinka me eurooppalaiset olemme laiskistuneet, emmekä pärjää kestävyyslajeissa, samoin kuin siitä, mitä petraamisen varaa suomalaisurheilun rahoituksessa olisi. On mahtava tämä kansallinen, puolue- ja mediarajat ylittävä urheilublokki!
Pääsin seuraamaan läheltä aikanaan arpajaislain uudistamista. Veikkauksen tuotonjaosta urheilun, taiteen, tieteen ja nuorisotyön kesken on säädetty suhteellisen tarkasti. Kansallisessa rahainjaossa siis urheilu kilpailee aina myös taiteen, tieteen ja nuorisotoiminnan kanssa. Tosin nykyisen arpajaislain säätämisen jälkeen valtion budjetin kautta myönnetyt avustussummat näihin tarkoituksiin ovat nousseet merkittävästi.
Urheilussa valintaa tehdään huippujen jalostamisen ja urheilun "siveellisemmän" tarkoituksen välillä. Suomessa on kehitetty mielestäni erinomainen ja demokraattinen "kaikki pelaa" -käytäntö. Emme monien muiden maiden tapaan keskity huippujen treenaamiseen, vaan urheilun tulisi antaa elämyksiä kaikille joukkueen jäsenille, myös pahnanpohjimmaisille. Tämä sopii sivistysajatteluumme, vaikkei se ehkä yhtä lailla huippuja tuota, kuin joku lahjakkaiden pelimiesten tuotantomalli.
Eli pois itku ja murhe, ettei mitaleita tullut enempää. Sitten kun joudumme viettämään suurkisoja ilman ainuttakaan suomalaista pistesankaria, voisimme alkaa kannattaa sitä, että me eurooppalaiset esiintyisimme yhden ja saman tähtilipun alla.
Silloin saisimme mitaleja roppakaupalla - ainakin kenttälajeissa ;=)
Vesa Mauriala
kirjoittaja on NUS ry:n hallituksen jäsen
Merkittävä avaus
Suomen Kuvalehti julkaisi eilen Seppo Lindblomin haastattelun. Lindblom
kertoo olleensa huojentunut demarien tappiosta maaliskuun
eduskuntavaaleissa. Tyylilleen uskollisesti SK:n pääkirjoitus ylisti
Lindblomin kritiikkiä: Oli kuulemma merkittävä avaus.
Mitä tuossa Lindblomin haastattelussa sitten oli merkittävää? Oliko
se maininta SDP:n ylisuurista vaalilupauksista, ryntäilystä tai
ihmisten kyykyttämisestä? Vai se puolileikillinen toteamus, että
vaaleissa ei pitäisi luvata mitään? Ehkä kaikki tämä yhdessä, ja
vielä kun lehden mukaan viimeiset mielipidemittauksetkin vahvistavat,
että puolueen kannatus laskee (tosiasiassa kannatus on pysynyt kyllä
vaalien tasalla, päinvastoin kuin esimerkiksi päähallituspuolue
keskustan).
Haastattelun väite ylisuurista vaalilupauksista on erikoinen. SDP:n
vaaliohjelman ytimenä oli vankka ja päämäärätietoinen työllisyyden
hoito. Työllisyys luo maahan vaurautta, jonka jälkeen on politiikan
tehtävä päättää siitä, miten tätä vaurautta jaetaan. SDP:n
vastauksena olivat lisäpanostusten tekeminen hyvinvointipalveluihin
veronkevennysten sijaan. Hyvinvointivaltion nykyinen rahoitustaso ei
riitä vastaamaan ikääntymisen haasteeseen. Tätä toimintaa
haastattelussa kutsutaan sitten ryntäilyksi.
Vastikkeellinen sosiaaliturva johtaa kuulemma puolestaan ihmisten
kyykyttämiseen. Perustulo lopettaisi ihmisten kurssittamisen ja
nöyryyttämisen. Lopettaisi se paljon muutakin. Eikö ole yksilön
kannalta juuri tärkeintä, että silloin kun elämässä on vaikeata,
antaa yhteiskunta hänelle tukea? Perustulo jättää ihmisen heitteille,
pärjäämään yksin omillaan, kun se viimeinenkin yhteys yhteiskuntaan,
vaikka sitten fattan kassan kautta, puuttuu. SK:n mukaan nyt kuitenkin
vain pöllytetään demarien ennakkoluuloja. Rikkaillekin pitäisi vielä
antaa terveysrahaa, jos he siirtyisivät käyttämään yksityisiä
terveyspalveluja. Eikö tämä järjestelmä toimi jo nimellä yksityisen
sairaanhoidon kela-korvaukset? Entä mistä rahat perustuloon, kun
muutenkin lupaukset olivat jo niin ylisuuria?
Ja vielä puolitodelliseksi huipennukseksi: Puolueet eivät saisi antaa
äänestäjille vaaleissa lupauksia. Mutta tästähän vaaleissa ja
demokratiassa on kyse! Puolueet esittävät ohjelmansa kansalaisten
arvioitavaksi, jonka jälkeen kansalaiset tekevät päätöksensä.
Minkä perusteella ihmiset sitten tekisivät päätöksensä,
ulkonäönkö? Vai ehkä pituuden? Kyllä vaalilupaukset muistetaan
vielä vuosienkin jälkeen, erityisesti ne toteuttamattomat.
On hyvä, että liikkeemme tila herättää keskustelua ja avauksia.
Keskustelulta, erityisesti sellaiselta keskustelulta, joka noteerataan
merkittäväksi, odottaisi silti myös analyyttisuutta. Pelkkä SDP:n
"pöllyttäminen" kun ei keskustelua merkittäväksi tee.
Matti Hirvola
NUS:n sihteeri
ps. Viitaten aiempiin tässä blogissa julkaistuihin ajatuksiin: Taidamme
todellakin tarvita maahan uuden poliittisen aikakauslehden.
kertoo olleensa huojentunut demarien tappiosta maaliskuun
eduskuntavaaleissa. Tyylilleen uskollisesti SK:n pääkirjoitus ylisti
Lindblomin kritiikkiä: Oli kuulemma merkittävä avaus.
Mitä tuossa Lindblomin haastattelussa sitten oli merkittävää? Oliko
se maininta SDP:n ylisuurista vaalilupauksista, ryntäilystä tai
ihmisten kyykyttämisestä? Vai se puolileikillinen toteamus, että
vaaleissa ei pitäisi luvata mitään? Ehkä kaikki tämä yhdessä, ja
vielä kun lehden mukaan viimeiset mielipidemittauksetkin vahvistavat,
että puolueen kannatus laskee (tosiasiassa kannatus on pysynyt kyllä
vaalien tasalla, päinvastoin kuin esimerkiksi päähallituspuolue
keskustan).
Haastattelun väite ylisuurista vaalilupauksista on erikoinen. SDP:n
vaaliohjelman ytimenä oli vankka ja päämäärätietoinen työllisyyden
hoito. Työllisyys luo maahan vaurautta, jonka jälkeen on politiikan
tehtävä päättää siitä, miten tätä vaurautta jaetaan. SDP:n
vastauksena olivat lisäpanostusten tekeminen hyvinvointipalveluihin
veronkevennysten sijaan. Hyvinvointivaltion nykyinen rahoitustaso ei
riitä vastaamaan ikääntymisen haasteeseen. Tätä toimintaa
haastattelussa kutsutaan sitten ryntäilyksi.
Vastikkeellinen sosiaaliturva johtaa kuulemma puolestaan ihmisten
kyykyttämiseen. Perustulo lopettaisi ihmisten kurssittamisen ja
nöyryyttämisen. Lopettaisi se paljon muutakin. Eikö ole yksilön
kannalta juuri tärkeintä, että silloin kun elämässä on vaikeata,
antaa yhteiskunta hänelle tukea? Perustulo jättää ihmisen heitteille,
pärjäämään yksin omillaan, kun se viimeinenkin yhteys yhteiskuntaan,
vaikka sitten fattan kassan kautta, puuttuu. SK:n mukaan nyt kuitenkin
vain pöllytetään demarien ennakkoluuloja. Rikkaillekin pitäisi vielä
antaa terveysrahaa, jos he siirtyisivät käyttämään yksityisiä
terveyspalveluja. Eikö tämä järjestelmä toimi jo nimellä yksityisen
sairaanhoidon kela-korvaukset? Entä mistä rahat perustuloon, kun
muutenkin lupaukset olivat jo niin ylisuuria?
Ja vielä puolitodelliseksi huipennukseksi: Puolueet eivät saisi antaa
äänestäjille vaaleissa lupauksia. Mutta tästähän vaaleissa ja
demokratiassa on kyse! Puolueet esittävät ohjelmansa kansalaisten
arvioitavaksi, jonka jälkeen kansalaiset tekevät päätöksensä.
Minkä perusteella ihmiset sitten tekisivät päätöksensä,
ulkonäönkö? Vai ehkä pituuden? Kyllä vaalilupaukset muistetaan
vielä vuosienkin jälkeen, erityisesti ne toteuttamattomat.
On hyvä, että liikkeemme tila herättää keskustelua ja avauksia.
Keskustelulta, erityisesti sellaiselta keskustelulta, joka noteerataan
merkittäväksi, odottaisi silti myös analyyttisuutta. Pelkkä SDP:n
"pöllyttäminen" kun ei keskustelua merkittäväksi tee.
Matti Hirvola
NUS:n sihteeri
ps. Viitaten aiempiin tässä blogissa julkaistuihin ajatuksiin: Taidamme
todellakin tarvita maahan uuden poliittisen aikakauslehden.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)