Demokratiaan kuuluu, että joskus ollaan hallituksessa ja joskus oppositiossa - niin kovaa kun oppositiotaival onkin, kun valtaa on lähinnä puhevalta.
Viime päivinä muutamat ovat innostuneet Lasse Lehtisen vanhasta kuningasajatuksesta, jonka mukaan SDP:n pitäisi muuttaa nimensä Suomen Demokraattiseksi puolueeksi. Mediassa ajatusta on perusteltu sillä, että niin kokoomus kuin kepukin ovat muuttaneet nimiään uuden kannatuksen toivossa. Nimenmuutoksellakos oppositiosta noustaisiin ja kannatuskäyrät kääntyisivät ylöspäin.
Tämä kirvoitti allekirjoittaneessa muutamia ajatuksia - ota Sinä puolestasi niihin ja muuhunkin kantaa!
SDP:n ympärillä käyty nimipohdinta kuvaa mielestäni kesän "uutiskeskustelua" - kun ei ole parempia aiheita tai kun vaikkapa hallituksen tulevaa budjettiesitystä ei haluta / jakseta kunnolla tonkia - luodaan nimikeskustelu. Tulee mieleen tästä hieman Ruokolahden leijonat tai Korkeasaaren paviaanit.
Niminikkareilta tuntuu unohtuvan, ettei nimiä keksitä kuin ohimennen uuden kannatuksen saamiseksi. Niitä voidaan muuttaa, jos ne periaatteelliset lähtökohdat, joista puolue on syntynyt, muuttuvat paljon tai nperuuttamattomasti.
Tällä perusteellahan Maalaisliitto muutti nimensä Suomen Keskustaksi. Seppo Kääriäinen kuvaa muutosprosessia hyvin väitöskirjassaan (ss. 100-106): "Tien taivaltaminen Maalaisliitosta Keskustaksi kesti viitisentoista vuotta. Maalaisliitto asetti vuonna 1949 ohjelmatoimikunnan Virolaisen johdolla pohtimaan maalaisliiton toiminta-ajatusta". Kääriäisen mukaan puolueessa vallitsi sodan jälkeen aatteellinen tyhjiö, jossa alkiolaisuuden eväät oli käytetty ja puolueen kannatuspohja uhkasi rapautua maaseutuväestön vähetessä.
Vastaavasti Britannian Labour muutti nimensä New Labouriksi (http://www.labour.org.uk/) muutettuaan puolueen sääntöjä siten, ettei Uusi Labour enää kannattanut ikivanhaa sääntökohtaa, jossa ajettiin tuotantovälineiden yhteisomistusta. Saksassa puolestaan SPD (http://www.spd.de/) säilytti nimensä, mutta lähti kampanjoimaan "Die Neue Mitten" puolesta - eli pyrki maan silloisessa lähes kaksipuoluejärjestelmässä poliittiseen keskustaan ja ottamaan sieltä liäskannatusta. Molemmat puolueet nousivatkin pitkään hallitusvastuuseen.
Edelliset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, ettei nimiä muuteta tai uudisteta hetken mielijohteesta, vaan muutos kuvaa isompaa ajattelutavan vaihtumista.
SDP:n nykyisissä säännöissä todetaan, kuinka:
”Sosialidemokratia on yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismin arvojen perustalta. Sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Sosialismin humaanit arvot ovat juurtuneet syvälle koko demokraattiseen Eurooppaan. Ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja yksilön vastuuntunnosta lähtevä joukkoliike kohotti ihmiset kansalaisiksi, joille kuuluvat valtiolliset, sivistykselliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet.
Sosialidemokratia nousee vapausliikkeenä sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista. Sen arvot antavat voiman ja suunnan jatkaa yhteiskunnallista uudistustyötä - yhdistää jatkuvuus ja uudistuminen, perinne ja tulevaisuus.”
Olemme siis osa maailman suurinta poliittista liikettä, sen "Suomen osasto". Näinhän demaripuolueet perustettiinkin aikanaan: Sosialidemokraattinen puolue Suomeen, Ruotsiin, Saksaan... Sekin tuo nimipohdintaan oman lisänsä: SDP Suomessa ei ole vain kansallinen projekti, vaan osa kansainvälistä sosialidemokratiaa. Silläkin on ollut nousunsa ja laskunsa, mutta aina on noustu ja niin noustaan nytkin.
USA:ssa Demokraattinen puolue katsoo puolestaan periytyvänsä 1700-luvun lopun antifederalisistisesta puolueesta, joka vastusti keskusvaltaa ja ajoi osavaltioille mahdollisimman suuria toimivaltuuksia. Puolueen sisällä on useita mielipiteiltään eroavia ryhmäkuntia, joskin puolue on New Dealin jälkeen profiloitunut (yhdysvaltalaisittain) vasemmistolaiseksi ja työväestön ja köyhien asemaa ajavaksi puolueeksi. Puolue perustettiin vuonna 1828.
Demokraattisen puolueen kannattajia ovat perinteisesti olleet katolilaiset, koillisosan uudistusmielinen työväestö, sekä eteläosien konservatiiviset protestantit. JFK:n aloittama rotuerottelun lieventäminen on vähentänyt kannattajia etelässä, mutta tuonut sitä vastoin suuren joukon kannattajia mustien väestöstä suurkaupungeista.
Veljespuolueitamme voi käydä tsekkaamassa alla olevien linkkn kautta:
http://www.pes.org/content/view/11/48/lang,en/
http://www.socialistinternational.org/2Members/who.html#full
Jotenkin tässä tulee mieleen vanha suomalainen sananlasku, että "ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä".
Nimiä muutettakoon siis, jos periaatetason ajattelussamme tapahtuu kehitystä, joka antaisi aihetta nimenmuutokselle. Prosessissa tärkeintä on arvioida ensin yhteiskuntaa ja sen kehitystä, puolueen omaa paikkaa tässä tulevaisuudessa ja vasta sen jälkeen nimiä ja symboleita.
Jos tehtäisiin toisin päin, mentäisiin se kuuluisa ahteri edellä puuhun.
Vesa Mauriala
NUS ry:n hallituksen jäsen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Olen Vesan kanssa asiasta samaa. Liian helppoa on puhua vain pelkästä nimestä, kun sen sijaan pitäisi pureutua tulevan politiikan suuntaviivoihin sekä poliittisiin toimintatapoihin. Tosin lehtijuttuna nimi-asiasta saa helpon jutun. Voin vain kuvitella, että pian soitellaan puolueaktiiveja lävitse ja kysytään halutaanko nimeä muutettavan ja miksi se pitäisi muuttaa. SDP, Demarit ja Sosialidemkratia ovat kaikki vakiintuneita termejä, miksi pitäisi käyttää rahaa aikaa tms. uuden nimen brändaamiseen. Sen sijaan voitaisiin brändata vanhaa esim. ulkoasua muuttamalla ja panostamalla julkisiin esiintymisiin ja presseihin sekä vaikka tuomalla tuoretta musiikkia torvisoiton sijaan vappumarsseille. Siinäkin olisi jo tekemistä aikasta paljon.
Ihmettelen myöskin Vesan tapaan Kataisen budjettiesityksen vähäistä "avaamista". Esimerkiksi eläketurvakeskuksesta saisi varsin helposti selville, ketkä putoavat hallituksen eläkeverotuksen uudistuksen väliin. Pienipalkkaiset naiset taitavat olla suurimpia kärsijöitä. Tai miten päivähoitomaksuja ollaan uudistamassa. Tosin meidän demareidenkin pitäisi esittää omai vaihtoehtoja pelkän kivityksen sijaan.
Ismo Kainulainen, Nus Ry:n puheenjohtaja
Nimen tai puheenjohtajan nimen pohdinta on varsin kevyttä kamaa. Jos tätä kestää koko vuosi ennen puoluekokousta, ovat lehtien hommat varsin köyhää touhua.
Kyllähän tuota yhteiskuntaa ja puolueen paikkaa on syytäkin arvioida hyvin ennakkoluulottomasti. Sitä on nähdäkseni Lasse Lehtinenkin ehdottanut, ei pelkkää nimenmuutosta. Esim. Kalliomäen "totuuskomission" raporttia voi kyllä lukea niinkin, että Sdp:n tulisi tehdä vastaavanlaisia linjantarkistuksia kuin Britannian ja Saksan sisarpuolueet, joihin Vesa viittasit. Itse näkisin asian niin, että pikemminkin puolueessa harjoitetun retoriikan on muututtava vastaamaan sitä "kolmannen tien" politiikkaa, jota SDP pitkään hallituksessa harjoitti (ellei viime vaalikampanja ja alkanut oppositiopolitiikka sitten ole merkinnyt käännöstä sillä tiellä?)
Kysymys siitä, onko puolueen nimi sosialidemokraattinen vai demokraattinen puolue on loppujenlopuksi suuren yleisön kannalta yhdentekevä: kuitenkin käytetään jo kauan sitten omaksuttua ja minustakin oikein kotoisaa nimitystä "demarit". Sen sijaan en pistäisi lainkaan pahakseni jos reaalisosialistinen ratas & viljantähkä -logo uudistettaisiin raflaavammaksi.
Se miksi hallituksen budjettiesityksestä ei ole julkisuudessa liiemmin puhuttu johtunee varmaan paljolti siitä, että hallitusohjelmasta - johon budjetti pitkälti perustuu - on sovittu melko vast`ikään ja keskustelut käytiin tuolloin. Eläkeläisten verotuksen osalta sitäkin aiemmin. Toisaalta julkista keskustelua on hillinnyt sekin, ettei oppositiostakaan ole ihmeempiä vaihtoehtoja esitetty. Se että oppositio kritisoi hallituksen budjettiesitystä ei ole kummoinenkaan uutinen.
Minusta Mona Sahlinin kommentti länsinaapurista on aika osuva: ei riitä, että oppositio arvostelee hallitusta, sosialidemokraattisen opposition pitää rakentaa myös oma ohjelmansa, jolla se haastaa hallitusta. Näinhän tehtiin viime opposisiokaudella - ja tuolle ohjelmalle paljolti perustui Lippos I ja II hallitusten talous- ja työllisyyspolitiikka.
Samalla kuitenkin olisi pidettävä mielessä se parlamentarismin perussääntö, että hallitus tuo esityksensä, jonka pohjalta oppositio hallitusta haastaa.
SDP:llä tuo paikka on siinä vaiheesa syksyä, kun budjettivastalause tai sitä laajempi kokonaisuus jätetään budjetin vaihtoehdoksi.
Pääporvarillinen äänenkannattaja Suomen kuvalehti muuten nuolaisi hallitusta oikein takamukselle viimeisimmässä pääkirjoituksessaan, jossa kuvataan, kuinka "kaikkea hyvää jaetaan kaikille". Tämä patataantumuksellinen lehti antoi hallitukselle jopa anteeksi sen, että veroja ja maksuja korotetaan. Millainenhan lehden linja olisi ollut, jos maassa ei olisi porvarihallitusta: SK olisi epäilemättä haukkunut pystyyn koko hallituksen linjan talouskasvua heikentäväksi. Iljettävää!
Minä olen puolestani kieli pitkällä odotellut ammattiliittojen röyhistäytymistä budjettikeskustelussa: palkansaajathan koko hommassa joutuvat maksumiehiksi!
Jaan Peten ja anonyymin käsityksen siitä, että se mitä nyt todella odotetaan - sekä budjettisyksyn että sdp:n pidemmän linjan suhteen - on oma kristallinkirkas yhteiskuntapoliittinen uudistuslinja. tiedän kyllä, että olemme olleet hallitusvastuussa yhtä jaksoisesti kauan, mutta lienee rehellistä tunnustaa, että yhteiskunnassamme on työstämme huolimatta yhä suuria epäkohtia, joihin on puututtava.
Nimikeskustelu on turhaa, ja korkeintaan vahingollista. Sosialidemokratialla on oma sisältönsä, jota "demokraattinen puolue" tms. ei vastaa. Kysymys onkin nyt siitä, että saatamme sosialidemokratian 2010-luvulle. Laman jälkeiset opit toimivat, mutta nyt elämme erilaisessa tilanteessa, jossa myös haasteet ovat erilaisia. Itse näen giddensiläisessä kolmannen tien ajattelussa hyviä rakennuspuita uuden linjan tueksi.
Lipposen johdolla on varmasti toteutettu new labourin kaltaista politiikkaa jo aiemmin. Silti näen hedelmällisen lähtökohdan esimerkiksi sellaisessa debatissa, jossa pohditaan tapaa hyödyntää markkinalogiikan hyödyt saman aikaisesti kun panostetaan julkiseen sektoriin ja pidetään palvelut kunnossa ja laatu julkisen vallan kontrollissa.
toimimalla fiksusti ja ennakkoluulottomasti saatamme pystyä luomaan merkittävästi suurempia resursseja myös julkisia investointeja varten. ja kaiken tulee luonnollisesti palvella ideologiastamme johdettuja keskeisiä arvoja: oikeudenmukainen tulonjako, tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus. on mahdollista kehittää yhteiskuntaa kokonaisuutena säilyttäen jokaisen kansanosan (sekä rikkaat että köyhät ja kaikki siltä väliltä) hyväksyntä sille ja kasvattaa vaurautta siten, että työllä on mahdollista vaurastua, kunhan vähävaraisimpien asemaa samalla kohennetaan voimakkaasti.
nyt tarvitsemme siis omia uusia esityksiä. reagointi ei enää riitä, vaan ihmisille on tarjottava uskottava, kiinnostava ja helposti ymmärrettävä sosialidemokraattinen tavoite. "uusi tie", on se sitten kolmas tai jokin muu.
kiitos erinomaisesta keskustelufoorumista!
Ymmärtäisin nimenmuutoskeskustelun, jos puolueen nimi olisi työväenpuolue. SDP:n tie on käynyt ja käy tulevaisuudessa yhä vahvemmin luokkapuolueesta arvopuolueeksi. Arvopuolueelle nimi Sosialidemokraattinen puolue käy kuin nappi silmään. Nimi kuvastaa arvoja ja aatemaailmaa, ei luokkaa tai kansanosaa. Se kait tässä uuden synnytyksessä on kaikkein tärkeintä, että viimeisetkin luokkapuolueajattelun rippeet hylätään ja lähdetään eteenpäin taistelemaan äänistä laajoilla rintamilla.
Voin yhtyä yhtyä edellisiin nimenmuutokseen kielteisesti suhtautuviin kommentteihin. En näe siitä koituvan mitään lisäarvoa. Erityisesti arton teksti miellytti. Ei mitään lisättävää ;)
Terveiset vaan Ruotsista. Tämän yhdistyksen ideana on juuri tämä. Osallistua voi riippumatta fyysisestä olinpaikasta.
Mika Häkkinen
NUS ry:n jäsen ja
Toivottavasti tämä toppuuttelu ei johda siihen että SDP:n uudistumiskeskustelu kääntyykin keskusteluksi siitä, mitä ei
puolueen ei pidä tehdä.
Hyvä esimerkki sellaisesta oli vapaajäsenen puolen sivun kirjoitus eilisessä Demarissa. Kirjoituksessa mainittiin useaan kertaan "SDP:n uudistuminen" mutta teksti sisälsi ainostaan vaatimuksia siitä että demarien ei pidä kannattaa tai tehdä erinäisiä asioita.
Pete, tuo mainitsemasi kirjoitus oli niin luokaton, että kylmät väreet menevät yhä siitä kuullessani selkää pitkin. Sen kaksi karkeinta ja samalla perustelematonta väitettä olivat aika kovia:
1. Kunnan tuottamana palvelu on aina halvempaa, kuin vaihtoehtoisella tavalla. Siis aina. Todella joustavaa ajattelua.
Toinen oli jos mahdollista, niin vielä parempi.
2. Julkisen sektorin työntekijät ovat ammattitaitoisempia, kuin yksityisen sektorin. Ammattiryhmiä ex-laskentasihteeri ei eritellyt, joten lopputulemana on kaikkien aikojen vähättely.
Kun itsestään selvistä totuuksista ja juoksuhaudoista uskalletaan kurkkia hieman ulospäin, alkaa ajattelu samalla avartua. Joka paikassa ei kannata nähdä pirua, vaikka se useissa paikoissa vaaniikin;)
Ekan kerran kun luin tuosta demokraattinen puolue-nimiehdotuksesta, niin tuli vanhan kunnon Pohjois-Korea mieleen. Retro nousee aika ajoin trendiharjalle, mutta josko nyt ei kuitenkaan vaihdettaisi nimeä ihan ilman perusteita. Usein on niin, että kun yritykset/järjestöt muuttava nimeä, niin jäsenet/asiakkaat, ei uudet eivätkä vanhat tunnista nimestä enää tuotetta mitä kaupitellaan. Nimet ovat yleensä vielä muutettu englanninkielisiksi eli puolet suomalaisista ei pysty niitä lausumaan ymmärettävästi tai joutumatta naurunalaiseksi. Vaikenemisella ei asia/aate leviä.
T. Sirpa E, joka lähtee nyt kitymarkettiin ostamaan lihtikolaa (light-cola, kotkalaisittain), kun se kuulemma vielä laihduttaakin, ainakin 8 kg.
Työväenpuolue, nam.
Annetaan sen nimen olla ja keskitytään olennaiseen.
Voimavarat tulee keskittää sellaisen, ei käytetä poliittinen ohjelma nimeä, koska se karkoittaa kohderyhmämme, tekoon, jolla voitetaan kaikki seuraavat vaalit.
Keskiluokka, alempi, keski ja ylempi, vaativat turvallisuutta ja kulutusmahdollisuuksia. Kuinka puolueemme hoitaa em. asiat?
Jos tuote ei ole kunnossa, niin ei nimellä ihmisiä huijata. Keskitytään siis olennaiseen eli saamaan tuote kuntoon ja vasta sitten tuo nimikysymys on mielestäni ajankohtainen.
Lähetä kommentti