Aloiterumba jatkuu edelleen

Siis kommentoikaahan tätäkin tuonne blogin kommenttiosiolle ja näin siis meneteltiin:
Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta sitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimesta.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesi myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommenttiin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Valtionyhtiöiden edustuksen päättäminen

Valtionyhtiöiden sekä erilaisten järjestöjen johtoelimissä, kuten hallituksessa ja hallintoneuvostossa on myös SDP:n edustus. Esimerkiksi järjestöihin sekä erilaisiin valtion toimielimiin valittavista SDP:n edustajista esitykset tekee puoluehallitus. Valtionyhtiöissä tilanne on toinen. Esitykset valtionyhtiöiden hallintoon tekee eduskuntaryhmä, joskin puoluehallitustakin menettelyssä kuullaan. Tämä menettelytapa on johtanut siihen, että SDP:n edustajina valtionyhtiöiden hallinnossa on pääsääntöisesti kansanedustajia.

Tämän johdosta nimityskäytäntöä on syytä muuttaa siten, että puoluehallitus tekee kaikki merkittävät henkilöesitykset, jolloin paikkajakoa voidaan tarkastella paljon laajemmin. Samalla tulisi myös ottaa puolueen sääntöihin harkittavaksi tasa-arvokysymyksen lisäksi myös alueellinen tasapuolisuus.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Puoluehallitus tekee esitykset SDP:n edustajiksi valtionyhtiöiden hallintoon.

Vielä aloitteiden loppurutistius

Elikkäs vuoden loppuun mennessä on jätettävä NUS ry:n toiveet puolueen uudistuvalle politiikalle puoluekokoukseen. Puheenjohtajalle on tullut useita aloite-ehdotuksia, jotka siis laitetaan tänne blogiin ja jäsenille s-postilla arvioitavaksi. Aloitteet ovat hyvin eri osa-alueilta, mutta niinhän meidän kaikkien kiinnostuksen aiheet ovatkin. Tämä on hyvää Nus -kulttuuria.

Eli näin siis on sovittu toimittavan. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta sitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimesta.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesi myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommenttiin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

PS. Näiden lisäksi on tiedossa, että kaksi tai kolme aloitetta on vielä tulossa ja ne laitetaan heti tänne kommentoitavaksi.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys

Suomalaiset luonnonlohi- ja taimenkannat ovat päässeet varsin huonoon
kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin
varhaista pyynnin aloittamista sekä osittain salakalastusta. Tämä on
rokottanut kovasti luonnonjokilohien kutevia lohikantoja ja siten syntyviä
poikaskantoja.

Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet erityisesti
metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja
alavirtaamat kutualueilla.

Merialueille toteutetut istutukset eivät ole toimineet, sillä
luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi istukaspoikaset eivät ole siellä
pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain heikkoa tekohengitystä, jonka
suurin ongelma on geneettisen perimän heikkeneminen niin lohen kuin taimenen
osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittuminen luonnonkantoihin.

Yksi ongelman ydin on niin lohen kuin taimenen luonnonpoikasten
liikakalastus merialueilla. Tilanne on hankala. Osittain kyse on rannikon
ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta samalla asiassa
poljetaan pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien
oikeuksia. Ja eniten tässä kärsivät pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat
luonnonvaraiset lohet.

Järkevältä tuntuisi luoda korvausmenetelmä Suomen kapenevalle
ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin
turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen
nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen
lisääntymismahdollisuus jokialueilla.

Suomessa on ryhdyttävä määrätietoisesti parantamaan luonnonlohi- ja
taimenkantojen nousumahdollisuuksia. Kunnollisten kalaportaiden
rakentaminen sekä jokien kunnostaminen ovat hyviä esimerkkejä. Näistä
pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät
toteutussuunnitelmat. Yhtenä ongelmana on nähty se, että nykyisin
kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö,
joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä
vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät
toistuvasti taka-alalle.

Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on
huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen
kalansaaliin varmistamiseksi.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo
Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla
luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan selkeä suojeluohjelma.

Tämänlisäksi kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöministeriöön toisi selkeästi paremman näkökulman kalakantojen
hoitoon sekä hyödyntämiseen.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Puoluehallituksen rakenteen muuttaminen ja presidiumin vakinaistaminen

SDP:n korkein päättävä elin puoluekokousten välillä on puoluevaltuusto. Nuorsosialidemokraatit NUS ry on aloitteissaan ehdottanut puoluevaltuuston roolin vahvistamista.

Puoluekokous valitsee puoluehallitukseen edustajat nykyisten sääntöjen mukaan. Puoluehallitus on keskeisin puolueen operatiivisen käytännön toiminnan johtaja. Siksi olisi kannatettavaa, että puoluehallituksen muodostaisivat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat.

Puolueen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston johto kokoontuu nykyään epävirallisiin puheenjohtajiston kokouksiin, joiden tarkoituksena on koordinoida yhteistoimintaa. Tämä toimielin, joka esim. monien veljespuolueidemme järjestörakenteessa vastaa lähinnä työvaliokuntaa, voitaisiin hyvin vakinaistaa.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:

SDP:n sääntöjä muutetaan puoluehallituksen valinnan osalta siten, että puoluekokouksen valitsemien puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluehallituksen muodostavat jatkossa piirijärjestöjen puheenjohtajat, joiden lisäksi puoluekokous valitsee puoluehallitukseen lisäksi neljästä kahdeksaan muuta henkilöä.

Puolueen sääntöihin kirjataan lisäksi virallisena toimielimenä puolueen puheenjohtajisto, jonka muodostavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja.


Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Sähköinen kansalaisuus

SDP:n edellinen puoluekokokous määritteli liikenne- ja viestintäpoliittisessa kannanotossaan, että "verkkopalveluilla tulee täydentää ja tehostaa olemassa olevia hyvinvointipalveluja. Hyväksi havaittuja reaalimaailman palveluja ei olla ajamassa alas eikä ketään viedä verkkoon väkisin." Kannanotossa todetaan myös, että "palvelut on toteutettava asiakkaan tarpeista lähtien siten, että palveluista muodostuu asiakkaan kannalta saumattomia ja ymmärrettäviä. Heille on myös järjestettävä riittävä opastus palveluiden käyttöön ja turvattava heille mahdollisimman tasapuolinen asema myös uusien sähköisten palvelujen käyttäjänä mm. julkisten asiointipisteiden avulla."

SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa tavoitetta täsmennettiin vaatimuksella, että "verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä."

Sähköinen asiointi voidaan näillä toimilla saada yleistymään, joskin melko hitaasti. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi Viroa, jossa edellisissä Riikikogun vaaleissa jo yli 40 (luku tarkistettava) prosenttia kansalaisista äänesti verkossa. SDP:n tuleekin nyt ottaa tavoitteekseen todelliseen sähköiseen kansalaisuuteen siirtyminen. Sekään ei saa olla pakko kenellekään, vaan aito mahdollisuus hoitaa asioitaan sähköisesti itselleen sopivimpana aikana. Samalla sähköinen kansalaisuus merkitsee kansalaisvapauksien lisääntymistä, kun yhä useammassa tapauksessa ihminen ei ole sidottu virastojen aukioloaikoihin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ehdottaa puoluekokoukselle, että:

SDP ottaa tavoitteekseen sähköisen kansalaisuuden jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että henkilö saa täysi-ikäiseksi tultuaan automaattisesti sähköisellä tunnisteella varustetun Kela-kortin ja tarvittavat tunnisteet. Sähköinen kansalaisuus on luonteva osa aktiivista kansalaisuutta, josta syystä sähköisen tunnistekortin kulut maksetaan verovaroista.

Harkintaan, otetaanko seuraava mahdollisuus mukaan toisena vaihtoehtona:
Pankkien siirtyessä täysin sirukorttien käyttöön sähköinen kansalaisuus voidaan toteuttaa myös pankkikorttiin yhdistettynä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei kansalaiselle aiheudu siitä ylimääräistä kulua pelkkään pankkikorttiin verrattuna.

Ei pidä, pitää, vaatii!

Toivon todella, että pikkujoulut ovat jo päättyneet, ihan vain tovereiden terveyden vuoksi :-)

En tiedä oletteko huomanneet, mutta kirjoitusvimmani on syksyn mittaan hyytynyt. Toinen tekosyy on se, että ensimmäinen maratoonini taisi uuvuttaa minut myös henkisesti. Ja toinen se, että olen osallistunut aktiivisesti SDP uudistuu -työryhmän työskentelyyn ja olen tarkoituksella keskittänyt pienen pääni ajatukset siihen.

Asia, jonka haluan jakaa nyt kanssanne, on se, että olen kasvattanut ymmärrystä itsestäni ja suurista ikäluokista (1946-64 syntyneet). Minua on pitkään vaivannut suurten ikäluokkien raju hyökkäys x- ja y-sukupolvia kohtaan. Tai se ei oikeastaan ole aktiivinen hyökkäys, vaan pikemminkin passiivinen vastarinta vaikenemalla asiat kuoliaiksi ja ignooraamalla.

Ymmärrykseni kasvoi, kun törmäsin Thomas Wallgrenin ajatuksiin modernista ja postmodernista. Oma tulkintani sen pohjalta on se, että suuret ikäluokat ovat pettyneet modernin ajan suuriin odotuksiin ja lupauksiin tulevaisuudesta. Kun Neuvostoliitto kuoli, ei kuollut vain kommunisteilta aate, vaan koko sukupolvelta (maailmankatsomuksesta riippumatta) tulevaisuuden odotukset. Yritän siis ymmärtää heitä.

Itse kutsun itseäni yltiöoptimistiksi, koska kaiken tämän epävarmuuden keskellä näen tulevaisuuden sellaisena, jota kohti haluan kurottautua ja nopeasti. Wallgrenilta löytyi käsite absurdi optimismi, joka kosketti minua. Yrittäkää siis ymmärtää minua.

Sininen Meteoriitti Oy on tutkinut sukupolvien välisiä eroja. Kun suuret ikäluokat omivat tulevaisuuden itselleen ja x-sukupolvi näkee sen surkeana, niin y-sukupolvi kysyy "Mikä tulevaisuus?" Kun suuret ikäluokat suhtautuvat koulutukseen siten, että kerro mitä minä teen ja x-sukupolvi näytä miten teen, niin y-sukupolvi kysyy "Miksi tämä pitäisi osata?" Suuret ikäluokat eivät pidä muutoksesta, x-sukupolvi pitää siitä ja y-sukupolvi vaatii sitä.

Jo antiikin filosofit (en uskonut, että joutuisin joskus tukeutumaan heihin) tiesivät, että mikään järjestelmä ei kestä uusien sukupolvien tulemista. Uudet sukupolvet tulevat muokkaamaan järjestelmää enemmän kuin järjestelmä heitä. Vai mitä mieltä sinä olet? Laita kommenttisi ja vietä onnellinen Joulu ja Uusi Vuosi.

Tanja Harjuniemi, NUS ry:n sihteeri/tiedottaja

Pikkujoulut käynnissä

NUS:n pikkujoulut jatkuvat nyt ravintola Villettassa, va bene, andiamo tutti! Keilaus oli myös molto bene! matti

www.reilusuomi.fi

Tervehdys kaikille - ja hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

Tulevaa puoluekokousta ajatellen on nyt sitten avattu uudet ohjelmatyötä valottavat sivut osoitteessa:

www.reilusuomi.fi

Käykäähän katsomassa, kommentoimassa ja antamassa myös palautetta!

Terkuin,
Vesa Mauriala,
NUS ry:n hallituksen jäsen,
SDP uudistuu -työryhmän sihteeri

Nostalgiaa ja nykyaikaa á la Hector

Täytyypä sanoa heti alkuun, että oli mahtava konsertti! Hector kymmenhenkisine orkestereineen veti Areenan täyteen, siihen ei taida kukaan muu suomalainen artisti yksin pystyäkään. Kuultavana oli taattua kamaa pääosin alkuperäisesti sovitettuna. Ja sehän tarkoitti, että melko moni osasi laulut ulkoa ja "tuki" Hectoria niiden esittämisessä.

Yllättävää kyllä (tai oliko sittenkään?), yleisö pysyi aivan loppumetreille paikallaan, eikä jammailemassa ollut kuin pienehkö joukko permannolle liput saaneita. Ymmärrän kyllä, ettei noin suuri väkijoukko mahdu paikalle, ellei heitä organisoida kauniisiin riveihin istumaan, mutta kyllä siinä tunnelmasta jotain jäi puuttumaan. Toinen luku kokonaan ovat ne tyhjät penkit, jotka ilmeisesti oli varattu firmojen lippukiintiöihin. Niille kun on kovin helppo jättää tulematta, jos jotakin muuta ilmaantuu. Mukavampi aina olisi - näin loppuunmyydyssä konsertissa - että porukka myös tulisi paikalle. Tai jättäisi sitten suosiolla ne liput yleiseen myyntiin.

Mutta valitus sikseen. Hienoa tulkintaa ja upeita sanoituksia meille tarjoiltiin. Joskus on pohdittu, kuinka työväenlauluperinnettä voisi uudistaa. Minusta monet Hectorin laulut (aivan samoin kuin esimerkiksi Juicenkin) ovat nykyajan työväenlauluja. Siis lauluja tavallisen ihmisen arjesta, niistä asioista, jotka askarruttavat. Ehkä niitä pitäisi rohkeammin ottaa ohjelmistoon, kun vaikkapa sosialidemokraatit kokoontuvat. Joko ammattimaisesti esitettyinä tai ihan vain karaoke/yhteislauluversioina. Myös ns. rai-rai-sosialistit varmaan osaisivat sanatkin paremmin, jolloin laulajien määrä lisääntyisi huomattavasti.

Täytyy toivoa, että kuusikymppisessä riittää edelleen virtaa tehdä lauluja, vaikka niiden esittämisen jättäisikin muiden huoleksi, kuten Hector on kaavaillut.

Reijo Paananen, NUS ry:n hallituksen jäsen

SAP:n jäseneksi - voiko se olla näin helppoa

Nyt se sitten tapahtui. Menin Ruotsissa ensimmäiseen puolueosaston kokoukseen ja liityin samantien puolueeseen. Kyseessä on ESP Stockholm, joka on nuorekas, noin 100-jäseninen, EU- ja kv- politiikkaan keskittyvä osasto, jossa politiikan puhumisen ja tekemisen ohella pidetään hauskaa. Jotenkin kuulosti sen verran NUS-touhulta, ettei voinut muuta kuin liittyä. Porukkaa oli paikalla mukavasti ja aiheena oli EU:n puolustuspolitiikka.

Mielenkiintoista oli, että tilaisuudessa painotettiin jälleen neljää puolueen tulevaisuutta pohtivaa työryhmää, joihin voi kuka tahansa lähettää näkemyksiään nettisivujen kautta. Tässäkin kokouksessa oli edustaja kv-työryhmästä. Ryhmiin tuntuu törmäävän aina, kun on jossain tekemisissä demarien kanssa ja niihin suhtaudutaan tosissaan. Meillä olisi hyvä saada infoa omista sinänsä samalla logiikalla toimivista puoluekokousryhmistä nettisivuille. Turha niitä on pitää vakan alla.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös, että kysellessäni liittymiskaavakkeen perään, niin sain vastaukseksi: "etkös sä täyttänyt sen henkilötietolapun, joka kiersi keskustelun aikana". Myennettyäni sain osakseni iloisen hymyn ja toteamuksen, että tervetuloa yhdistykseen ja puolueeseen. Häh?! Voiko se olla näin helppoa...

Mika Häkkinen
NUS ry:n "asiantuntija"

Nuorsosialidemokraattiset pikkujoulut 7.12. klo 17

Kutsu pikkujouluihin
Nuorsosialidemokraattiset pikkujoulut 7.12. klo 17

Maailman ensimmäiset NUS-pikkujoulut järjestetään perjantaina 7.12. klo 17 alkaen. Tapaamme Ruusulankadun keilahallilla klo 17, jonka jälkeen meille on varattu pöytä klo 19 Helsingin melkein parhaasta italialaisesta ravintola Villettasta. Tervetuloa kaikki!

Ilmoita osallistumisestasi vaikka blogissa jättämällä kommenttisi tähän viestiin, jotta osaamme kertoa ravintolaan tarkan määrä pöytävarausta varten (Jos ilmoittautuminen unohtuu, niin paikalle voi toki tulla muutenkin). Pikkujoulujen kustannukset kattaa jokainen itse.

Vpj Matti

Nyt se on tehty!

Todennäköisesti maailman ensimmäinen suomalaisen puolueosaston syyskokous järjestettiin siten, että osa kokousedustajista osallistui nettiyhteyksien kautta. Jäsen Mika Häkkinen oli videoneuvotteluyhteydessä paikan päälle kokoontuneen väen kanssa ja antoi oman kontribuutionsa kokouspäätöksiin.

-Onpahan tullut tehtyä tällainenkin, myhäili puheenjohtaja Ismo Kainulainen.
-Yhdistyksen tarkoitus on testata uusia toimintamuotoja ja tehdä sosialidemokratiaa ajassa sekä tarjota jäsenille mahdollisuus osallistua paikasta riippumatta.

-Kokemus oli ihmeen luonteva ja todella rohkaiseva, totesi Tukholmasta osallistunut Mika Häkkinen.

NUS ry:n puheenjohtajana jatkaa edelleeen Ismo Kainulainen, varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Hirvola. Muiksi hallituksen jäseniksi seuloutuivat Reijo Paananen, Vesa Mauriala ja Tanja Harjuniemi. Hallitus kutsuu myös erityisasiantuntijan Ruotsista, koska maan tilanteen seuraaminen on tärkeää myös Suomen nykyhallituksen toimien ennakoinnin vuoksi.

Syyskokous käsitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion. Toiminnan rungon muodostavat osallistuminen poliittiseen keskusteluun sähköisiä kanavia käyttäen ja kuukausittaisten jäsentapaamisten järjestäminen, joissa myös on tarkoitus mahdollistaa sähköinen osallistuminen.

Poliittisesti merkittävimmät tavoitteet liittyvät ensi kesän puoluekokoukseen ja syksyn kunnallisvaaleihin. Myös helmikuussa järjestettävillä Sosiaalisten oikeuksien karkauspäivillä ollaan aktiivisesti mukana.

Syyskokoukseen osallistui kymmenkunta nuorsosialidemokraattia. Yhdistys toivottaa edelleen kaikki uudet tulokkaat tervetulleiksi kokeilemaan uusia toimintamuotoja ja uudenlaista politiikan tekemistä.

(Syyskokouksen toimintasuunnitelmaan tekemät muutokset löytyvät kommenttina tekstin Tulevaa toimintaa? jälkeen.)

Tulevaa toimintaa?

Ohessa on alustavaa ajatelmaa ensi vuoden toiminnasta ja aikataulusta. Jäsentapaamisen paikat ja ajat sekä teemat ovat alustavaa ajattelua ja niistä voi laittaa myös omia esityksiä.

Miltäs vaikuttaa?

Terveisin
Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja

Nuorsosialidemokraatit NUS ry Luonnos
Toimintasuunnitelma 2008

Nuorsosialidemokraatit NUS ry on perustettu luomaan uudenlaista järjestökulttuuria ja uudistushenkistä keskustelukulttuuria SDP:hen. Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota mielekästä toimintaa niille, joilla ei syystä tai toisesta ole järkeviä toimintamahdollisuuksia omalla paikkakunnallaan.

Toimintansa perusajatuksen mukaisesti NUS kehittää vuonna 2008 toimintansa interaktiivisia puolia. Yhdistyksen www-sivut otetaan käyttöön vuoden 2008 alussa. Omien www-sivujen lisäksi NUS toimii aktiivisesti internetin erityyppisillä sähköisillä foorumeilla, kuten blogeissa, keskustelupalstoilla ja yhteisöissä. Näin toiminta tavoittaa tehokkaasti ympäri maata toimivat yhdistyksen jäsenet.

Vuoden 2008 poliittisesti merkittävimmät tavoitteet poliittisessa toiminnassa liittyvät SDP:n kesän 2008 puoluekokoukseen ja syksyn kunnallisvaaleihin. NUS valmistautuu puoluekokoukseen esittämällä useita aloitteita puolueen toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi useat nuorsosialidemokraatit ovat aktiivisesti mukana puolueen tulevaisuusohjelmia valmistelevissa työryhmissä.

Syksyn kunnallisvaaleissa NUS esittää uusia tapoja kampanjoida. Vaalityössä erityisesti internetin mahdollisuuksia käytetään laajamittaisesti hyväksi. NUS tukee vaalityössä kaikkia ehdolle asettuvia SDP:n kunnallisvaaliehdokkaita sekä erityisesti yhdistyksen jäseniä.

Vuonna 2008 NUS jatkaa työtä SDP:n uudistamiseksi. Yhdistys esiintyy sekä julkisuudessa että puolueen sisällä uudenlaisen matalankynnyksen järjestötoiminnan airueena. Tätä tarkoitusta varten yhdistyksen mediayhteyksiä tiivistetään ja lisätään yhteydenpitoa muiden uudistusmielisten yhteiskunnallisten toimijoiden ja SDP:n puolueosastojen kanssa. Lisäksi vuonna 2008 esitellään ensimmäiset NUS-julkaisut.

Jäsentoiminnan rungon vuonna 2008 muodostavat kuukausittaiset jäsentapaamiset, jotka järjestetään teemakokouksina hauskanpitoa unohtamatta. Kesällä ja talvella järjestetään jo perinteeksi muodostuneet kesä- ja talvipäivät, jotka ovat avoimia kaikille kansalaisille. Vuoden 2008 aikana toteutetaan myös ensimmäistä kertaa NUS:n jäsenmatka.

Toimintakalenteri

Tammikuu
19.1. SDP:n kansalaisjärjestöfoorumi, Helsinki
21.1. NUS:n jäsentapaaminen: vierailukohteena Suomen pankki

Helmikuu
9.-10.2. SDP:n Kuntafoorumi ja Tulevaisuusfoorumi, Turku
16.2. NUS:n talvipäivät

Maaliskuu
17.3. NUS:n jäsentapaaminen: yhteistapaaminen TUS:n kanssa

Huhtikuu
21.4. NUS:n jäsentapaaminen: vierailukohteena STTK

Toukokuu
1.5. Vappu
19.5. NUS:n jäsentapaaminen: valmistautuminen puoluekokoukseen

Kesäkuu
5.-7.6. SDP:n 41. puoluekokous, Verkatehdas, Hämeenlinna
13.-14.6. NUS:n kesäpäivät

Heinäkuu
23.-27.7. Työväen musiikkitapahtuma, Valkeakoski

Elokuu
14-17.8. NUS:n jäsenmatka

Syyskuu
15.9. NUS:n jäsentapaaminen: vierailukohteena Kuntaliitto

Lokakuu
20.10. NUS:n jäsentapaaminen: Kuntavaalit
26.10. Kunnallisvaalit

Marraskuu
17.11. NUS:n jäsentapaaminen: Euroopan Komission Suomen edustusto

Joulukuu
8.12. NUS:n jäsentapaaminen ja pikkujoulut

KUTSU

Ensi viikon tiistai-iltana 27.11.2007 kello 17.30 pidetään Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n syyskokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa on luvassa myös ajankohtainen poliittinen yllätysalustus ja sen pohjalta sitten rentoa jutustelua.

Kokouspaikka on ravintola Underbar, Snellmaninkatu 13 Helsinki
http://www.underbar.fi/underbar.php?underbar

Toimintasuunnitelmasta on tulossa blogiin ja sähköposteihin ennen kokousta pientä luonnosta, johon voi tehdä lisäyksiä ja esityksiä. Lyödään lukkoon sitten kokouksessa lopullisesti mitä ensi vuonna tehdään.

Sitten kaikki ne, keitä kiinnosta johtokuntatyöskentely tms. tehtävät, niin miettikää. Tässä yhdistyksessä saa myös esittää myös itseään tai kaveriaan erilaisiin tehtäviin.

Sitten vielä ne, jotka haluavat osallistua kokoukseen virtuaalimaailmassa, niin pyytäisin ottammaan yhteyttä käytännön asioissa Reijo Paanaseen reijo.paananen@sak.fi tai p. 0407584322. Tarkoitus on järjestää puhe-/kuvayhteys tai mitkä nyt parhaiten kaikille halukkaille sopii.

Muistutan vielä Hok-Elannon vaaleista, eli kaikki, joita tuo asia kiinnostaa, niin ryhtykääpäs ehdokkaaksi. Lisätietoja saa minulta ja aiemmista sähköposteista.

Lisätietoja kokouksesta voi kysellä minulta ismo.kainulainen@kooviis.fi

Toivotan kaikki tervetulleeksi paikalle, tuokaa tuttuja mukananne ja kaikki uudetkin ihmiset ovat oikein lämpimästi tervetulleita.

Terveisin
Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry

Eli kokousasioina on:

1) valita kokouksen toimihenkilöt,

2) hyväksyä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten,

3) hyväksyä toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten,

4) valita johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä muut johtokunnan jäsenet ja mahdolliset varajäsenet seuraavaa kalenterivuotta varten,

5) valita kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa kalenterivuotta varten,

6) valita piirikokousedustajat seuraavaa kalenterivuotta varten piirijärjestön sääntöjen edellyttämällä tavalla, NUS = 1 paikka

(7) valita edustajat kunnallisjärjestön edustajistoon seuraavaa toimikautta varten kunnallisjärjestön sääntöjen edellyttämällä tavalla,) Helsingissä piirijärjestö hoitaa myös kunnallisjärjestön asiat.

8) päättää seuraavan kalenterivuoden aikana kannettavista mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista sekä kannattavan jäsenen erillisestä jäsenmaksusta,

9) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioita.

PS. Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.

Syyspäivät sykkyrällään

Niinhän sitä päätettiin. Nuorsosialidemokraateilla täytyy olla (onnistuneiden kesäpäivien lisäksi) syys-, talvi- ja kevätpäivät. Ja mikäpä parempi kohde kuin käydä tutustumassa syyspäivillä ruåtsalaistuvan kaukojäsenemme Mikan työ- ja elinoloihin.

Kun tuumasta ryhdyttiin toimeen, ryhdyttiin hankkimaan kulkuvälinettä rapakon yli. Punaiset laivat olivat itsenäisyyspäivän jälkeiselle viikonlopulle jo täynnä, mutta riemukkaista (ainakin jos johtajiinsa on luottaminen) matkoista tunnetulla valkoisella saattaisi olla tilaa. Näin ainakin arvelivat ystävälliset henkilöt lipunmyynnistä.

Oli vain yksi ongelma. Varausjärjestelmää uusittiin, joten vahvistusta emme matkallemme ihan heti saaneet. Mutta olihan meillä aikaa odottaa.

Samaan aikaan toisaalla Mika suunnitteli ohjelmaa ja sopi paikallisten kollegoidensa kanssa meille lauantaiksi (!) alustuksia.

Vierähti kuukausi, eikä vahvistusta pyynnöistämme huolimatta saatu. Tänä aikana koin varausjärjestelmän uusimisen jo Tallinnaan suuntautuneella matkallani ja olipa erään tutun risteily mystisesti peruttu, kun hän perheineen oli astumassa laivaan.

Mutta sitten: bingo! Järjestelmä toimi jälleen. Iloisna olimme yhteydessä varaushenkilöstöön - vain saadaksemme kuulla, että laiva olikin jo täynnä. Mielessä vilahtelivat ajatukset noista mystisistä tapauksista, joissa kokonainen megakonsertti myydään loppuun parissa minuutissa. Onko laivamatkailustakin tullut yhtä raadollista kamppailua, jossa vain nopeimmat selviävät?

Lopputulos ei muutu, eli lukija voi lakata jännittämästä. Syyspäiviä ei vietetä Ruåtsinmaalla. Pienen (?) sähköpostirumban jälkeen meille olisi lopulta löytynyt paikkoja menossa (liekö viittauksilla median puoleen kääntymisestä jotain tekemistä asian kanssa?), mutta paluun suhteen tilanne ei ollut ihan niin ruusuinen kuin olisimme halunneet.

Mitä opimme tästä? Tuskin mitään. Paitsi että jäämme odottamaan riemulla sitä luvattua uutta punaista laivaa, jonka konsepti perustuu kuulemma ennennäkemättömään ideaan: palveluun.

Reijo, NUS ry:n hallituksen jäsen

PS. Syyspäivät järjestetään joka tapauksessa. Eihän sitä järjestöpäätöksiä noin vain voi sivuuttaa. Ajankohta on tuo itsenäisyyspäivän jälkeinen aika, paikkaan palataan pikimmiten.

ALOITTEITA OSA 6

Keskustelu yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista jatkuu.

Tämä aloite on tullut jäsenehdotuksena.

Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta sitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimesta.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesi myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommenttiin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN KUUDES ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille

Tällä hetkellä julkisesti rahoitettuja sairaanhoitopalveluita tuottaa Suomessa pääosin neljä eri järjestelmää: kunnallinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Näiden päällekkäisten palvelujärjestelmien ylläpito ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tehokasta ja johtaa palveluiden sirpaloitumiseen. Lähitulevaisuudessa rajanveto näiden järjestelmien välillä tulee entisestään hämärtymään kun kunnallisessa terveydenhuollossa siirrytään yhä enemmän ostamaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ja yksityisten palveluntuottajien toiminta sairausvakuutuksen subventoimana mahdollistetaan kunnallisen järjestelmän sairaaloissa.

Tehottomuuden lisäksi vielä keskeisempi ongelma sosialidemokratian näkökulmasta on se, että järjestelmien sekamelska asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden osalta. Riippuen yhteiskunnallisesta asemasta kansalaisilla on erilaiset mahdollisuudet noukkia näistä järjestelmistä parhaat palvelut, köyhimmillä työelämän ulkopuolella olevilla kansalaisilla valinnanvaraa ei juuri ole. Jonojen ohittaminen onnistuu paksummalla lompakolla, vieläpä samalla julkisesti tuettuna. Alhaisin potilaan maksuosuus on työterveydenhuollossa, joka ei kuitenkaan ole köyhimmän väestönosan saavutettavissa.

Osittain näiden seikkojen takia sairaanhoitopalveluiden käyttö jakaantuu Suomessa rikkaita suosivasti. Esimerkiksi avohoidon lääkärikäynnit jakaantuvat rikkaita suosivasti Suomessa enemmän kuin OECD maissa keskimäärin, itse asiassa olemme selvityksen mukaan epätasa-arvoisuuden kolmen kärjessä yhdessä Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa. Tämä siitä huolimatta, että kuolleisuuden ja erityisesti estettävissä olevan kuolleisuuden taakka Suomessa lepää erityisesti pienituloisten harteilla.

Toisin kuin sairaanhoitopalveluiden osalta ehkäisevässä toiminnassa voivat toisistaan irralliset järjestelmät olla perusteltuja (kuten esimerkiksi työterveyshuollon työperäisiä sairauksia ehkäisevät toiminnot).

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että:

Sairauksien hoitoon liittyvien terveyspalvelujen kehittämisen keskipitkän aikavälin tavoite tulee olla se, että julkinen rahoitus kanavoidaan yhtenäiselle ja laadukkaalle kansalliselle palvelujärjestelmälle johon kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy. Julkisesti tuetut sairaanhoitopalvelut tulee jakaantua tarpeen, ei tulojen tai varallisuuden mukaan.

ALOITTEITA OSA 5

Keskustelu yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista jatkuu. Eli tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimesta.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesi myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommenttiin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN VIIDES ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

SDP:stä tietoyhteiskunnan ykköspuolueSosialidemokraattinen Puolue oli ensimmäinen puolue Suomessa, joka avasi itselleen internet-sivut. Netistä on järjestö- ja vaalityössä tullut yhä keskeisempi muoto.

Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden keskuudessa netin rooli vaalien aikaisena tiedon lähteenä vastaa tutkimustiedon mukaan kavereiden kanssa käytävää keskustelua politiikasta. Netti on siis yhtä aikaa sekä kaikille avoin, että varsin intiimi tiedonvälityskanava.

Pirstaloituvassa maailmassa järjestöille on tärkeää, että ne pystyvät tarjoamaan kiinnostuneille tietoa omilla ehdoillaan ja ovat läsnä sellaisissa nettiyhteisöissä, joissa netin käyttäjät muutoinkin liikkuvat.

Esimerkiksi nettisivut eivät enää kehittyneissä yhteisöissä ole vain osa puolueen viestintää ja julkikuvan kehittämistä, vaan ne integroituvat erilaisiin blogistoihin, YouTubeen (jossa voi välittää elävää kuvaa) tai muihin vastaaviin nettiyhteisöihin, joissa on runsaasti jäseniä.

Näin yksittäiset kansalaiset pääsevät osaksi suurempaa nettiyhteisöä, toiminnasta tulee vuorovaikutteista ja yhteisön jäsenet vaikuttavat keskeisesti siihen, millainen yhteisö on, kirjoittamalla, lähettämällä elävää kuvaa jne. Toisin sanoen toiminta on aidosti vuorovaikutteista.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että:

Tulevalla puoluekokouskaudella kaikkien keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken (mm. puoluetoimisto, eduskuntaryhmä, nuorisoliitto, opiskelijat, naiset, Demari ja muu työväenlehdistö) luodaan yhteinen internet-portaali ja sen kehittämiseen resurssoidaan tarvittavat määrärahat.

Netin kehittämiseen haetaan puolueen ulkopuolelta parasta mahdollista asiantuntemusta ja pyritään siihen, että sivustosta muodostuisi aidosti vuorovaikutteinen media tavalla, jota aloitteen perusteluissa on kuvattu.

Puolueelle perustetaan yhteistyössä keskeisten sos. dem. toimijoiden kesken aito ja riippumaton verkkolehti.

ALOITTEITA OSA 4

Keskustelu yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista jatkuu. Eli tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimeista.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesei myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommentin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN KOLMAS ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Jäsenet otettava tiiviimmin mukaan puolueen ohjelmatyöhön

Sosialidemokraattinen Puolue on johtava ohjelmatyön puolue Suomessa. Puolueella on yhteensä noin kolmekymmentä työryhmää, joiden kautta otamme kantaa kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sillä asiantuntemuksella, joka suurelle puolueelle kuuluukin.

Työryhmätoiminnan kehittämistä on pohdittu monta kertaa. Nykyisin työryhmien puheenjohtajat ja sihteeristö ovat julkisia, työryhmien jäsenten nimiä ei julkisteta ja ryhmät täydentävät itseään kutsuperiaatteella. Näin on pyritty varmistamaan, että työryhmiin saadaan mukaan asiantuntevin mahdollinen väki. Kustannussyistä työryhmiin jäsenistä merkittävin osa asuu pääkaupunkiseudulla.

Toisena mahdollisuutena on pohdittu työryhmien avaamista kokonaan jäsenistölle sekä niihin liittyen seminaaritoiminnan järjestämistä. Tällöin riskinä on pidetty sitä, että jatkuvasti muuttuvilla kokoonpanoilla ryhmät eivät pystyisi riittävän johdonmukaiseen ohjelmatyöhön.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaa puoluehallitusta toimimaan tulevalla puoluekokouskaudella seuraavasti:

Puoluehallitus päättää tavasta, jolla jokaisella SDP:n jäsenellä on jatkossa mahdollisuus tulla mukaan vähintään yhden avoimeksi määritetyn työryhmän toimintaan tavalla, jonka puoluehallitus päättää.

Puoluehallitus asettaa työryhmille selkeät tulostavoitteet, joihin voi kuulua mm. yhden kaikille jäsenille avoimen seminaarin järjestäminen puoluekokouskaudella.

Puoluehallitus päättää tavasta, jolla ensi puoluekokouskaudella toteutetaan vähintään yksi jäsenkysely.

Lisäpanostuksia politiikan viestintään

Ruotsin "Uusmoderaateilla" oli äskettäin puoluekokous, jossa puolue esittäytyi "aikamme työväenpuolueena" ja nosti työelämän poliittiseksi prioriteetikseen. Samalla julistettiin "hyvinvoinnin tulevan ensin".

Puolue pyrkii siis järjestelmällisesti viestimään puolueen uudistumisesta. Sosialidemokraattien perinteisiä käsitteitä omitaan ja niille pyritään luomaan uusia sisältöjä. Samaa on harrastanut Suomessa kokoomus, joka on pyrkinyt profiloitumaan uudella tavalla ja järjestelmällisesti vähättelemään demareiden saavutuksia.

Ideologinen ja poliittinen taistelu käydään sanoista ja niiden merkityksistä. Se, joka pystyy käsitteet määrittelemään oman näkemyksensä mukaiseksi, on poliittisessa väittelyssä vahvoilla. Pelikenttänä on media, jonka kautta välittyvän kuvan perusteella ihmiset luovat käsityksensä puolueista tai tehdystä politiikasta. Vanha toteamus, että politiikka on myös sitä miltä se näyttää, pitää paikkansa. Asioita väännellään jos jonkinnäköiseen muotoon mediassa ja tätä osataan vastapuolella käyttää hyväksi.

Kevään vaalianalyysissa selvisi, ettei SDP ollut pystynyt näkemään kilpailijoidensa pitkän aikavälin imagollista muuntumista tai järjestelmällisesti toteutettua SDP:n mustamaalaamista. SDP:n julkisuuskuvassa todettiin myös olevan parantamisen varaa.

Jos johtopäätös on, ettei politiikan tekeminen riitä, vaan sen pitää myös välittyä oikealla tavalla julkisuuteen, kysymys kuuluu: onko SDP:ssä viestintään panostettu riittävästi?

Pieni käytössä olevien resurssien vertailu on tässä kohtaa paikallaan. Ruotsin demareilla on puoluetoimistolla ja eduskuntaryhmässä viestintätöissä yhteensä parikymmentä ihmistä. Meillä on vastaavasti kaksi - yksi puoluetoimistossa ja toinen ryhmätoimistossa. Resursseja Ruotsissa on siis kymmenkertainen määrä käytössä. Pysäyttävää, eikö?

Eron ollessa näin suuri eivät mittasuhteet tasoitu edes suhteuttamalla resurssit puolueiden kokoon. Ruotsin SDP näyttää siis panostuksen perusteella pitävän viestinnän roolia erittäin suurena. Herää kysymys, miksi meillä viestinnän rooli on niin vähäinen?

Meillä kuulee aika usein demaripiireissä valitettavan, että porvarillinen media kohtelee meitä kaltoin. Kommentissa on sisäänrakennettuna huolestuttava piirre. Asialle ei kannata tehdä mitään, koska porvarit jyrää kuitenkin. Tällä asenteella heitetään pyyhe kehään ja jätetään mediassa SDP:stä muodostuva kuva ikään kuin vapaiden markkinoiden armoille. Lisäksi viestintä koetaan jotenkin politiikkaan kuulumattomaksi peliksi, joka ei sovi SDP:n toimintakulttuuriin.

Tällaisesta asenteellisuudesta olisi päästävä eroon. Ensinnäkin viestin muotoon, sisältöön ja johdonmukaisuuteen voidaan vaikuttaa. Poliittisen viestinnän tehtävänä on huolehtia puolueen julkisuuskuvasta, analysoida ja tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja välittää viestiä äänestäjille. Tarkoituksena on myös pystyä ennakoimaan ja vastaamaan viestinnällisesti poliittisten vastustajien hyökkäyksiin.

Toiseksi on ymmärrettävä, että viestintä toimii nimenomaan politiikan tekemisen ja poliitikkojen tukena. Tarkoituksena ei ole, että kaikenkarvaiset spinnaajat ja antennipäät ryhtyisivät tekemään politiikkaa. SDP:n poliittisen viestinnän lähtökohtana pitää olla valitun politiikan sisältö, jonka poliitikot määrittävät. Muuten häntä heiluttaa koiraa eikä päinvastoin.

Nykyisillä resursseilla on poliittisen viestinnän laaja-alainen ja organisoitu taustatyö tai koordinointi kuitenkin melko mahdoton tehtävä. Tietoa, taitoa ja resurssejakin kyllä löytyy, mutta se on hajallaan ilman organisaatiomuotoa.

Jos kerran poliittisen viestinnän merkitys politiikan tekemisen osana ja julkisuuskuvan muodostumisessa ymmärretään, niin onhan se kumma, jollei yksi Suomen suurimmista puolueista pysty löytämään resursseja viestintätyöhön. Esitänkin, että puolueen uudistumistyössä vakavasti harkittaisiin viestintäosaston perustamista, joka keräisi käytössä olevat resurssit yhteen ja organisoisi viestintätyön tehokkaampaan muotoon.

Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen

ALOITTEITA OSA 3

Keskustelu yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista jatkuu. Eli tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimeista.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesei myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommentin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN KOLMAS ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

SDP.n on vahvistettava rooliaan sivistyspuolueena

Sosialidemokraattinen Puolue on syntyjänsä sivistyspuolue. Se on yli satavuotisen historiansa aikana pitänyt huolta jäsentensä koulutustarpeista järjestämällä runsaasti koulutusta niin paikallisella kuin alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla.

Tällä hetkellä puolueella on koulutuksellisina kärkihankkeina nuorille vaikuttajille suunnattu TulevaisuusAkatemia ja järjestöosaamisen vahvistamiseksi tarkoitettu JärjestöAkatemia, joka on vielä käynnistysvaiheessa.

Puolue tekee nykyisin hieman aiempaa tiiviimpää yhteistyötä Työväen Sivistysliiton kanssa, joka on strategiassaan määrittänyt keskeiseksi toiminnan kehittämisalaksi yhteistyön tiivistämisen jäsenjärjestöjen kanssa sekä aluetoiminnan kehittämisen.

SDP on lisäksi ainoana puolueena aidosti käynnistänyt ajatushautomotoiminnan, jota tekee Sorsa säätiö. Säätiö luo yhteyksiä tiedemaailmaan ja sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus suodattaa uusia ajatuksia politiikan kehittämiseksi. Säätiö on lyhyessä ajassa pystynyt vakiinnuttamaan muutamia hyviä toimintamuotoja, kuten muun muassa perjantai-yliopistot, jotka ovat olleet korkeatasoisia ja suosittuja.

Nuorsosialidemokraatit NUS esittää, että:

Puolueen koulutusresurssit turvataan myös tulevalla puoluekokouskaudella ja koulutuksen järjestäminen vastuutetaan selkeästi.

Alueellisen yhteistyön lisääminen SDP:n piiri- ja paikallisjärjestöjen sekä Työväen Sivistysliiton aluetoimistojen kesken otetaan koulutuksen kehittämisen painopisteeksi ja puolueelle rakennetaan selkeä vuosittainen koulutuskalenteri.

Koulutuksen valtakunnallisia kärkihankkeita kehitetään niin, että TulevaisuusAkatemiaa jatketaan, JärjestöAkatemia vakiinnutetaan ja niiden lisäksi päätetään perustaa kolmas pitkäjänteinen koulutuksellinen kärkihanke.

Puolue tukee kaikilla mahdollisilla tavoilla Sorsa Säätiön toimintaa ja tekee kaikkensa sen puolesta, että tällaiseen ajatushautomotoimintaan suunnattu yhteiskunnallinen tuki kasvaisi merkittävästi.

Terveisiä Harwardista!

Allekirjoittaneella on ollut mahdollisuus tutustua viimeisen reilun viikon ajan Yhdysvaltojen poliittiseen ilmapiiriin ja täällä tehtävään ehkäisevään sosiaali- ja terveysalan työhön.

Matka alkoi New Yorkista, virallinen ohjelma käynnistyi Washingtonista ja nyt ollaan Bostonin kieppeillä. Paluu Nykiin tapahtuu huomenna ja sitten viikon lopulla kohti Helsinkiä.

Matkan varsinainen substanssi on ollut erinomainen ja tällainen 1940-luvulta käytössä ollut USA:n State Departmentin Leadership-ohjelma ulkomaisille vaikuttajille aivan erinomainen ja loistavasti järjestetty. Ainakaan allekirjoittaneella ei ole ollut järjestelyihin ja ohjelmaan mitään valittamista, vaan pikemminkin päin vastoin.

Ohjelmaan Suomesta ovat aikanaan osallistuneet mm. Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Harri Holkeri ja Esko Aho.

Lisätietoa ohjelmasta: http://www.exchanges.state.gov/education/ivp/overview.htm

Tuli tuosta Ahosta mieleen muutaman vuoden takainen Harward-keskustelu. Paikkahan löytyy täältä Bostonin Cambridgesta ja on oikein mukava kampusalue ja hieno yliopisto ilman muuta. Huvittavalta näin paikan päältä katsottuna tuntuu kuitenkin Suomessa silloin käyty kuhina ;)

Jos Helsingin yliopisto ostaisi maailmalta pari nobelistia niin mekin nousisimme kymmenen arvostetuimman yliopiston joukkoon noin globaalisti. Tätä konstia en kuitenkaan kannata. Täällä Harwardissa opettajia on nimittäin noin yksi kuutta opiskelijaa kohti, kun Helsingissä vastaava luku on 1/34:ään. Tässä meillä riittää pohdittavaa ja tekemistä.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että EU:n tasolla tulisi käynnistää vastaavanlainen, kunnollinen, komission hoitama ja valvoma vaihto/tutustumisohjelma Euroopan ulkopuolisten alueiden nykyisille ja tuleville vaikuttajille. Myös Yhdysvalloista tulisi ottaa oppia silloin, kun täällä tehdään jotakin, joka on meitä selvästi edellä.

Surullista tietysti on, että tietää olevansa sotaa käyvässä maassa. Autojen takapuskureissa on runsaasti "ribboneita", joissa kerrotaan kuljettajan olevan sotilaan äiti, veli, isä jne. Näille sitten annetaan kohteliaasti liikenteessä helpommin tilaa, ehkä.

Asenneilmapiirin kehitys ja vahva sotilaallinen itsesuggestio ovat olleet mielessä täällä käydessäni. Parhaiten sen näki "takamailla" New Hampshiren Doverissa käydessämme, jossa oli mahdollisuus tutustua paikallisiin ja ennen kaikkea paikallisiin koululaisiin. Ohjelmamme alkoi näytelmällä, jossa esiintyi mm. Saddam Hussein.

Juuri sellaisista pienistä n. 20 000 asukkaan taajamistahan supervalta kerää armeijansa urheat sotilaat ja sieltä on sukupolvi toisensa perään lähdetty sotimaan omia ja muiden sotia. Tämänkin pikkukaupungin merkittävintä arkkitehtuuria edustivat kirkot, hautausmaat, sekä kaatuneiden sotilaiden muistomerkit aina sisällissodasta nykypäivään. Löytyipä ensimmäisen maailmansodan muistomerkistä muutama suomalaistaustainenkin nimi.

Monet ainakin Bostonin "Kennedy-alueella" toivovat maan poliittisen tuulen kääntymistä. Uskon edelleen tiukasti, että niin ajattelee varmasti 90 % muun maailmankin asukkaista. Vähemmistökulttuureiden parissa katsotaan niinikään kaiholla Eurooppaan ja sen vapaamielisiin arvoihin. Yhdysvalloissa kulttuurinen ilmapiiri on Bushin hallinnon aikana tiukentunut selvästi.

Monet amerikkalaiset ovat vakavasti huolissaan supervallan julkikuvan kehittymisestä ja ovat myös aidosti toista mieltä tehdyistä päätöksistä. Monet ovat kuitenkin huolissaan myös siitä, pärjääkö Hillary Clinton sittenkään vaaleissa kovaotteisena miehenä tunnetulle Giulianille. Pelätään "Ranska-ilmiötä" - vaikka kaiken järjen mukaan demokraattien pitäisi voittaa 2008 presidentinvaalit, ovatko yhdysvaltalaiset tosi paikan tullen sittenkään valmiita valitsemaan presidentiksi naista.

Tätä kapinaa ei kuitenkaan "takamailla" huomaa, vaan hallinto saa asiaan uskovat sotilaansa sieltä mistä aina ennenkin: vähemmän koulutettujen ja vähemmän informoitujen keskuudesta - alueilta, joissa amerikkalainen patriotismi on ollut keskeinen elämänkulkuun vaikuttava voima viimeiset muutamat sata vuotta.

Näkemässämme patriotismin kehdossa Doverissa ei muuten makseta lainkaan tulo- eikä arvonlisäveroa. Siellä kuulemma "luotetaan jokaisen omaan selviytymiseen". Samaan aikaan alueella painitaan koko maan suurimpien alkoholi- ja huumeongelmien parissa, jotka ainakin tyttöjen osalta kertovat myös patriarkaalisista suhteista.

Lopuksi haluaisin heittää blogaajille keskusteltavaksi globaalin kysymyksen: tarvitaanko maailmassa "poliiseja" ja jos niin minkälaisia? Itselläni on aiheesta selvä näkemys, johon - toisin kuin joku voisi luulla - matka Yhdysvaltoihin ei ole vaikuttanut.

Olen kansainvälisissä suhteissa lähinnä reaalipoliitikko enkä usko yhteisölliseen itseohjautuvuuteen maailmanpolitiikassa.

Yhteisöllisyyden lisäämistä tarvitaan kuitenkin valtioiden - niin suurten kuin pientenkin - painostamiseksi yleisemmän edun mukaisiin ratkaisuihin. Samoin yhteisöllisesti voidaan käsitellä sellaisia ongelmia, joihin yksittäisten valtioiden voimat tai vaikuttamisenhalu ei riitä.

Huolestuttavaa nykymaailmassa mielestäni on, että monet suuret valtiot muuttuvat yhä harvainvaltaisemmiksi - vaikka samaan aikaan demokratioiden lukumäärä on muodollisesti suurempi kuin koskaan ennen.

Euroopalla ja Yhdysvalloilla on ollut maailmanlaajuisesti demokratian vahvistajana ja totalitarismin vastustajana pitkä liitto, joka USA:ssa tapahtuneiden poliittisten muutosten vuoksi on rakoillut. Samaan aikaan maailmanpolitiikan näyttämölle tulevat vahvemmin mm. Kiina ja Venäjä, joita ei kai kukaan vakavasti otettava taho kovin demokraattisina kansalaisyhteiskuntina pidä.

Vesa Mauriala,
NUS ry:n hallituksen jäsen

Tuotannontekijäkö vain?

Tässä tekstissä myönnän avoimesti olevani naiivi.
Uskovani ihmiseen.
Kysyväni tyhmiä.

Mutta jotenkin minua vain korpeaa yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen ajattelutapa. Se, että vanhempainvapaan ajalta maksettava palkka on yhtäkkiä sellainen taakka työnantajalle, että se estää palkkaamasta ihmisiä töihin.

Me ihmiset, työntekijät, olemme siis Järventauksen silmissä vain tuotannontekijöitä, joiden pitäisi toimia moitteettomasti koneen lailla. Ilman riskiä siitä, että lisäännymme (tai olemme sairaita) ja olemme poissa töistä.

Onkohan tässä porvarihallinnon huumassa unohtunut, että ihmiset ovat ihmisiä. Tarpeineen, toiveineen, lisääntymisineen. Onkohan yrittäjältä (tai heidän toiminnanjohtajaltaan) unohtunut, että yrittäjyyteen kuuluu riski. Ja se riski sisältää myös ihmiset. Heidän elämänsä ja panoksensa. Ilman sitä panosta ei kai olisi tuottavuuttakaan.

Mutta tähän pistän pisteen. Etten kirjoita tuhmia.

ALOITTEITA OSA 2

Keskustelu yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista jatkuu. Eli tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimeista.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesei myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommentin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN TOINEN ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Piirikokouksia kehitettävä jäsenistölle avoimina

Nykyisellään piirikokousten luonne vaihtelee runsaasti. Joissakin piirijärjestöissä niihin kokoontuu hyvin puolueväkeä, joissakin piireissä osallistumisaste on heikko. Kun piirikokousedustajat valitaan osastoittain käy usein myös niin, että samat henkilöt jatkavat ikään kuin rutiininomaisesti piirikokouksissa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen.

Piirikokousten luonne muistuttaa usein hallinnollista kokousta, jossa ei ole tietoakaan kansanjuhlasta. Kokouksissa pidetään puoluehallituksen edustajan puheenvuoro, sitä ennen yleensä muutama tervehdyspuheenvuoro, jonka jälkeen käydään yleiskeskustelu, hyväksytään julkilausuma, suoritetaan henkilövalinnat ja lähdetään takaisin kotiin. Parhaimmissa tapauksissa kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari ja sitä saattaa seuraajina tulla katsomaan osa puolueen jäsenistöä.

Piirikokoukset ovat puolueen paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiselle suuri mahdollisuus. Pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi Lapin piirijärjestössä on pidetty yllä kokousten kaksipäiväisyyttä ja niiden yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus vapaamuotoisempaan yhdessäoloon. Kaksipäiväisyyden ei sinänsä tarvitsisi olla tavoittelemisen arvoinen asia, mutta yhteisöllisyyden vahvistamisen kylläkin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Kaikilla piirin alueella asuvilla puolueen jäsenillä olisi jatkossa piirikokouksissa puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeus.

Piirikokouksista kehitettäisiin aitoja jäsentapaamisia, joissa käytäisiin kunnon debattia, joissa olisi nykyistä enemmän kansanjuhlan tuntua ja joissa jäsenet voisivat vapaammin viettää aikaa toistensa parissa.

Tulevaisuuden demari

Wau, minut on kutsuttu puoluesihteerin vetämään työryhmään, joka pohtii SDP:n järjestöllistä uudistamista. Ja minua jännittää taas. Olen lukenut aineiston huolellisesti sekä tehnyt muistiinpanoja ja huomioita. Minua kuitenkin mietityttää, kuinka avointa, uudistusmielistä ja ennakkoluulotonta työskentely tulee olemaan. Julkisuudessa on jo esitetty selkeitä aloitteita ja minua pelottaakin, että jäämme kiinni niihin, emmekä uskalla etsiä uusia, erilaisia vaihtoehtoja. Aineisto muuten on ollut erittäin mielenkiintoista ja antoisimpana pidin Sanna Vallisen selvitystä sosialidemokraattisesta järjestöperheestä. Mutta yhtä näkökulmaa jäin kaipaamaan, nimittäin analyysiä tai kuvausta tulevaisuuden sosialidemokraatista - Millainen on tuleva äänestäjä tai puolueen jäsen?

Järjestötoiminnan asiantuntija, tohtori Juha Heikkala on tutkinut järjestötoiminnan haasteita ja hän kiteyttää ne seuraavasti:

1. Yhteisöllisyys ei ole loppu, mutta yhteisöt ovat pirstoutuneet ja näiden rinnalle on tullut virtuaalisia yhteisöjä. Ihmiset tarvitsevat yksilöllistä tilaa, mutta samalla osallistuvat erilaisiin yhteisöihin.

2. Yksilöllistyminen tarkoittaa sitä, että osallistutaan omien henkilökohtaisten tarpeiden ja intressien pohjalta. Osallistutaan siis omilla ehdoilla itse valitsemissa yhteisöissä. Järjestöjen tulisi tuntea ihmisten tarpeet ja intressit ja tyydyttää ne ja antaa ihmisille huomiota.

3. Kulutusyhteiskunnassa myös järjestötoimintaa kulutetaan kuin mitä tahansa muuta palvelua ja järjestöistä siirrytään toisiin tarpeiden ja intressien mukaan. Projektit, verkostot, virtuaaliset yhteisöt ovat tärkeitä uusien osallistumisen ja järjestäytymisen muotojen etsinnässä.

4. Huomiotalous vaikuttaa järjestötoimintaan siten, että imagoilla ja brändeillä on suuri merkitys ja jos et ole mediassa, et ole olemassa. Itse asiassa imago on kaikki kaikessa, jonka tulee ilmaista iloa, ylpeyttä ja jännitystä. Toimintaa, ei hallintoa.

Ihmiset osallistuvat jatkossakin, mutta erilaisin ehdoin kuin ennen:
- Intressit ovat keskittyneet: Perinteisestä velvollisuudentuntoisesta jäsenestä on tullut omiin tarpeisiin ja intresseihin keskittynyt toimija.
- Sitoutuminen järjestöihin on löysää ja lyhytaikaista: En ole tässä järjestössä ikuisesti, minulla on myös muita intressejä. Ihmiset sitoutuvat, jos heidän tarpeensa tyydytetään.
- Antaminen ja saaminen: Jos annan jotain, mitä saan.
- Projektit: Alku ja loppu. Sovitetaan kalenteriin, urasuunnitelmiin…
- Materiaalisen hyvinvoinnin tavoittelemisesta siirrytään henkisen hyvinvoinnin tavoittelemiseen.

Mitä mieltä sinä ole? Miten huomioimme nämä trendit uudistustyössä? Anna kommenttisi!

Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja

Kuka arvaa mikä puolue?

Viime viikolla pidettiin puoluekokousta Ruotsin Gävlessä. Puheenjohtaja maalaili puolueensa tulevaisuuden näkymiä. Puolueen kasvu ei hänen mukaansa ole saavuttanut rajojaan, kunhan vain uudistumista jatketaan.

Puolue nosti työelämän kysymykset politiikan keskiöön ja määritteli itsensä "aikamme työväenpuolueeksi". Nyt on myös "hyvinvoinnin vuoro" ja veronalennukset saavat odottaa.

Kuka arvaa, mistä puolueesta on kyse?

Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen

NUS SPD:n puoluekokouksessa Hampurissa

NUS SPD:n puoluekokouksessa Hampurissa

SPD:n monituhatpäisessä puoluekokouksessa Hampurissa olisi ollut suuremmallekin joukolle suomalaisia sosialidemokraatteja paljon opittavaa. Järjestelyt olivat saksalaisen täsmälliset (ja massiiviset), mutta myös visuaalisesti erinomaiset. Mittakaava on toki toinen: Saksa on ainakin eurooppalainen suurvalta, Suomeen vertaaminen olisi ehkä helpompaa jonkin keskimääräistä pienemmän liittotasavallan kanssa.

Poliittisesti SPD elää tällä hetkellä liittokansleri Angela Merkelin varjossa. Hallituksen kaikki saavutukset näyttävät menevän kanslerin piikkiin, eivätkä alle 30 prosentin kannatuslukemat anna ainakaan vielä odottaa dramaattista käännöstä valtasuhteissa. Hallituskumppani CDU/CSU:lle viimeiset mielipidemittaukset näyttävät noin 40 prosentin kannatuslukemia. Kanslerikysymyksessä tilanne on vielä lohduttomampi. Peräti 45 prosenttia myös SPD:n kannattajista haluaisi nähdä Merkelin kanslerina myös seuraavien vaalien jälkeen, kun vasta uudelleenvalittu Kurt Beck saa 16 prosentin kannatuksen. Saksalaisten asiantuntijoiden mukaan onkin pikemminkin outoa, että CDU/CSU ei saa korkeampia kannatuslukemia Merkelin suosiosta huolimatta. Tässä on tietty analogia edellisten vaalien aikaan, jolloin silloisen kanslerin Gerhard Schröderin kansansuosio ei onnistunut vetämään SPD:n kannatusta viimeisten viikkojen kiristä huolimatta Unionin ohi.

SPD:tä on poliittisesti syönyt erityisesti entisen puheenjohtajan Oscar Lafontainen Die Linke, joka haastaa sosialidemokraatteja vasemmalta ja myös puolueen sisällä. Mielenkiintoisen arvion Die Linkestä esitti tapaamani suomalainen diplomaatti, joka vertasi SPD:n tilannetta sosialidemokraattien puoluehajaannukseen Suomessa. Toki SPD on omalla politiikallaankin avannut vasenta laitaansa. Schröderin keskustahakuinen politiikka ei tietenkään miellyttänyt puolueen vasemman laidan jäseniä ja äänestäjiä. Suurin syntitaakka SPD:llä on ollut kannettavana ns. Agenda 2010 – ohjelman sosiaaliturvan leikkauksista, vaikka Schröderin uudistuspolitiikan ansiot Saksan nousussa jälleen Euroopan talousveturiksi tunnustetaan myös omien joukoissa.

Eilen perjantaina Hampuriin kokoontunut puolueväki valitsi siis Beckin uudelleen puheenjohtajakseen huimalla 95,1 prosentin äänimäärällä. Rheinland-Pflazin ministeripresidentti sai äänestyksessä 483 ääntä 506:sta. Ensiarvioiden mukaan Beckin saama tuki jatkokaudelle oli riittävän vahva lopettaakseen samalla puoluetta ravistelleen voimakamppailun juuri Agenda 2010 toteuttamisesta Beckin ja työministeri Franz Münteferingin välillä.

Beckin johdolla puolue suunnannee poliittisesti enemmän vasemmalle, ”lähelle ihmistä”. Münteferingin johtamat schöderiläiset reformipolitiikot ovat kuitenkin edelleen vahvasti edustettuina Bundestagissa, mutta puolueessa he ovat vähemmistössä. Beckille puolue tulee ennen hallitusta. Kokousta perjantaina tervehtinyt Schröder asettui tukemaan Beckia sanoessaan, että Agenda 2010 ei ole maali, vaan instrumentti, joka on muunneltavissa. Schröder muistutti kuitenkin myös, että puolueen ohjelmatyön ja hallitustyön pitää pysyä lähellä toisiaan.

Perjantain kaksituntisessa puheessaan Beck painotti ympäristökysymysten lisäksi erityisesti sosiaalisia aineksia. Puolueen uusi slogan kuuluu Das soziale Deutschland – Sosiaalinen Saksa. Jokaisella ihmisellä on oikeus työhön, ja työn pitää olla hyvää ja ihmisarvoista. Terveys, koulutus ja sosiaaliturva ovat vapauden edellytyksiä. Saksa tarvitsee sosiaalivaltiota. Beckin mukaan näkemys sosiaalivaltiosta on yksi merkittävimmistä eroista SPD:n ja muiden poliittisten voimien välillä: Sosialidemokraateille sosiaalivaltio ei ole vapauden vihollinen, vaan se huolehtii yhtäläisistä elämänmahdollisuuksista kaikille ihmisille. Toinen puolueen slogan Gute Arbeit - Hyvä työ tarkoittaa sosialidemokraateille työtä, joka on palkkauksessa oikeudenmukainen, tarjoaa tunnustusta, ei tee sairaaksi, kehittää ominaisuuksia, takaa demokraattiset osallistumismahdollisuudet ja mahdollistaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Hallituskumppani CDU/CSU:ta Beck kritisoi ailahtelevuudesta ja poukkoilusta. Ilman SPD:tä hallituksessa, näyttäisi Saksa täysin toiselta. Beck myös muistutti 2005 vaalikamppailusta, jolloin Unioni hyökkäsi Schröderiä ja SPD:tä vastaan markkinaradikaaleilla teemoilla.

Puoluekokoukselle sunnuntaina hyväksyttäväksi tuleva uusi periaateohjelma Das Hamburg Programm vaatii voimakkaita panostuksia kestävän kehityksen turvaamiseksi. Ohjelman mukaan sosialidemokratian perusarvot vapaus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus luovat edellytykset talouden ja ekologian vastakkainasettelun poistamiselle. Sosialidemokraateille nämä arvot muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä voi asettaa keskenään vastakkain. Periaateohjelman johdannossa on määritelty sosialidemokratian tärkeimmät tavoitteet 21. vuosisadalle. Kokonaisuudessaan ohjelmaan voi tutustua SPD:n www-sivuilla osoitteessa www.spd.de.

Matti Hirvola
NUS:n sihteeri



Vastavalittu puheenjohtaja kyselee nuorsosialidemokraattien kuulumisia

ALOITTEITA

Tästä päivästä alkaen on tarkoitus käydä keskustelua blogissa yhdistyksen konkreettisista puoluekokousaloitteista. Tavoite olisi, että aiempien keskusteluiden pohjalta laitetaan tehdyt esitykset kommentoitavaksi. Mikäli Nuorsosialidemokraattien jäsenten enemmistö ei vastusta niitä, niin sitten aloite jätettään virallisten nimenkirjoittajien toimeista.

Alustavasti aloitteita olisi tulossa vajaa kymmenkunta ja tarkoitus olisi, että pari aloitetta viikossa olisi kommentoitavana.

Halutessasi voit laittaa mielipiteesei myös sähköpostilla nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi.

Toivottavaa olisi, että NUS ry:n jäsenet vastaisivat blogipalstan kommenttiosioon omalla nimellä esim. kommentin lopuksi.

Voit myös tehdä aloitteen itse suoraankin tai sitten myöskin aloitteen NUS
ry:n aloitteeksi ylläoleviin s-postiosoitteisiin tai tänne kommenttiosioon.

Ismo Kainulainen, Nuorsosialidemokraatit NUS RY:n puheenjohtaja

TÄSSÄPÄ ALLA ON SITTEN ENSIMMÄINEN ALOITE.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
SDP:n puoluekokoukselle

Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston rooleja kehitettävä

Sosialidemokraattinen Puolue on rakenteeltaan niin sanottu kiinteä liitto. Sääntöjensä mukaan jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, osastot muodostavat kunnallis- ja piirijärjestöt, jotka puolestaan muodostavat puolueen. Päätöksentekojärjestelmä on sinänsä moniin puolueisiin nähden demokraattinen ja sääntöjä on aina tarpeen mukaan, yleensä sangen maltillisesti uudistettu.

Kokonaan toinen kysymys on, vastaavatko puolueen nykyiset säännöt, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintakulttuuriin, nykyajan jäsenten ja erityisesti uusien jäsenten odotuksia puoluetoiminnasta. Antavatko ne mahdollisuuden riittävästi tulla mukaan toimintaan, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.

NUS ry:n mielestä SDP:stä tulee tehdä nykyistä hengittävämpi puolueyhteisö. Puolueen hallintokeskeisyyttä on rikottava ja vanhoja rakenteita tuuletettava. Nykyisen kaltainen, varsin pieni 350 edustajan puoluekokous sallii varsin harvalle jäsenelle koko elinaikanaan päästä mukaan puoluekokoukseen. Puoluekokousten järjestäminen joka kolmas vuosi on mielestämme hiukan liian pitkä aika ohjelmallisen työn päivittämiseen.

Puoluevaltuuston rooli on kehittämisyrityksistä huolimatta jäänyt varsin pieneksi, vaikka siellä voitaisiin käsitellä ja päivittää reaaliaikaisemmin monia sellaisia asiakysymyksiä, jotka nyt päätetään puoluekokouksessa joka kolmas vuosi, kolmen päivän aikana. Puoluekokouksen tiukat aikarajat (aloitteiden käsittelyyn aikaa itse kokouksessa todellisuudessa yksi ilta ja pari aamupäivän tuntia) johtavat siihen, ettei kokouksella ole todellisuudessa aikaa keskustella ja perehtyä riittävästi aloitteista, kannanotoista ja ohjelmista.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n sääntöjen muuttamista jo Hämeenlinnan puoluekokouksessa siten, että:

Puoluekokousten kokoa kasvatetaan merkittävästi siten, että yhä useammalla jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokouksiin.

Puoluekokouskausista tehdään kaksivuotisia, jotta ohjelmatyön tekeminen tapahtuisi nykyistä paremmin ajassa.

Osa puoluekokouksen nyt päättämistä ohjelmallisista asiakysymyksistä tulisi siirtää puoluevaltuustolle ja säätää osastoille ja yksittäisille jäsenille aloitteenteko-oikeus puoluevaltuustolle.

Kyproksella oli lämmintä 28 astetta

Oletteko huomanneet, että minun blogivuoroni on aina parillisen viikon keskiviikkona. Tunnollisesti ryhdyin kirjoittamaan ja ajattelin jatkaa ajatuksenjuoksuani sosialidemokratian demokratisoimisesta. Alkuperäisenä ajatuksenani oli puhua osallistavan demokratian puolesta. Uudistusaloitteissa on esitetty, että jäsenäänestyksen käyttöä laajennettaisiin poliittisiin kysymyksiin ja keskustelua poliittisista sisällöistä kehitettäisiin Ruotsin työryhmätyöskentelymallin pohjalta. Mutta nyt en saa ajatustani liikkeelle.

Olin nimittäin viikon Kyproksella ja uskokaa tai älkää, kyseessä oli työmatka. Kävimme tutustumassa muun muassa patjatehtaaseen ja telefirmaan. Minua hätkähdytti ammattiyhdistysliikkeen valta työpaikalla. Ja haluan korostaa valtaa nimenomaan työpaikalla. Ammattiosasto ei pelkästään valvonut työehtosopimuksen ja työlakien noudattamista, vaan se osallistui yritystä koskevaan päätöksentekoon huomattavan laajasti. Kyllähän meilläkin yhteistoimintalain mukaan työpaikalla tulee keskustella kaikista yrityksen toimintaan vaikuttavista muutoksista, mutta Kyproksella jopa henkilöstön nimitykset ja ylennykset keskusteltiin yritysneuvoston tyyppisessä työpaikkatason elimessä.

Olimme siis Kyproksen työntekijöiden keskusliiton SEK:n vieraana ja olimme ottaneet mukaan lahjoiksi isännille kalvosinnappeja ja emännille kaulakoruja, suomalaista disainia ja tuotantoa, totta kai. Mutta kas kummaa, kalvosinnapit loppuivat, mutta kaulakoruja jäi jäljelle. Kun kysyimme, kuinka suuri osa liittojen asiamiehistä on naisia, vastaus oli hieman epämääräinen tyyliin "eihän naiset voi tehdä näin pitkiä, 14-15 tunnin, työpäiviä, koska heillä on perheeseen liittyvät velvollisuudet hoidettavana". Vaikka naisten osuus ei näy liitoissa, Kyproksella naisten työllisyysaste on muita Etelä-Euroopan maita korkeampi. Kyproksella se on 58,4 %, kun Maltalla 33,7 % ja Italiassakin vain 45,3 %.

Saimme käyttöömme SEK:n lomakeskuksen Protaraksessa lähellä yhtä Kyproksen suurimmista turistikeskuksista. Kyproslaisten loma-aika oli jo ohi, joten olimme ainoat asukkaat ja saimme polskia uima-altaassa ihan rauhassa. Mielenkiintoista oli se, että työpaikoilla työnantaja rahoittaa jonkinsorttista hyvinvointirahastoa, jonka kautta työntekijät pääsevät lomailemaan ammattiliittojen lomakeskuksiin edullisesti tyyliin, jos normaalihinta on 400 puntaa, niin jäsen saa lomahuoneiston käyttöönsä 100 punnalla per viikko. Kyproslaisilla ammattiliitoilla oli muitakin mielenkiintoisia jäsenetuja kuten pankkitoimintaa. Liiton pankki toimii osuuskuntaperiaatteella ja jäsen voi liittyä omistajaksi maksamalla tietyn summan. Jäsenmaksu muuten useimmissa liitoissa oli 1 %, joka ei sisällä työttömyyskassan jäsenyyttä. Työttömyysturva hoidetaan yleisen sosiaaliturvan kautta.

Ajatukseni eivät vieläkään ole lähteneet liikkeelle, joten saatte tyytyä tällä kertaa matkakertomukseeni Kyprokselta. Mutta jos sinulle heräsi ajatuksia osallistavasta demokratiasta, laita kommenttisi.

Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja

Nus -tapaaminen

Huomenna keskiviikkona on Nuorsosialidemokraattien epämuodollinen jäsentapaaminen ravintola Rytmissä kello 17.30 alkaen.

Luvassa on viimeisimmät politiikan huhut sekä puoluetoiminnan kehittämisajatukset vapaana ajatusvirtana.

Tule ja tuo tuttusikin tutustumaan ja kattomaan missä mennään.

Ismo Kainulainen NUS ry:n puheenjohtaja

Ps. Jos kaikki eivät mahdu paikanpäälle, vaihdamme sitten suurempaan paikkaa. Ilmoitus siitä on Rytmissä, jos tulet myöhemmin paikalle.

Raukea sunnuntaipäivä

Olin viettämässä raukeaa sunnuntaipäivää hyvässä seurassa, kun sain kutsun Vikingin terminaaliin. SDP:n puoluehallitus oli rantautunut lyhyelle visiitille ja kaipasi jonkun suomalaisen näkemyksiä Ruotsin menosta. No eihän siinä auttanut muuta kuin nousta ylös, vetää rytkyt päälle ja pyyhkäistä satamaan. Harvoinhan sitä pääsee keskustelemaan moisessa seurassa, jolla on suora päätäntävalta moniin uudistusta kaipaaviin asioihin. Jos se maksaa raukean sunnuntaipäivän, niin menköön (niin vaikeaa kuin se olikin).

Keskustelussa minua pyydettiin tarjoamaan ”ulkopuolisen” näkemyksiä organisaatio- ja järjestöuudistumisesta Ruotsin näkökulmasta.

Uudessa ympäristössä ihminenhän katselee asioita vähän lapsenomaisesti: kokemusta tai tietoa menneestä ei ole, mutta toisaalta on myös vapaa menneisyyden painolastista. Näin ollen voi huomioida asioita, joita konkarit eivät välttämättä tule ajatelleeksi. Ja minä kun olen tuskin keskenkasvuinen puoluetoiminnassa, osa tauluistani on edelleen kahden kuukauden asumisen jälkeen kiinnittämättä Tukholman kämpässäni (puhumattakaan uuden Ikea-pöydän kasaamisesta), ja katselen vielä kaiken lisäksi Suomen poliittista elämää täältä Lahden toiselta puolelta, niin minulla on tosiaankin jonkinlainen ulkopuolisen tuntuma sekä puolueen, Suomen että Ruotsin asioihin. Enkä minä näkemyksiäni tapaa omanani pitää, varsinkin jos niitä varta vasten pyydetään esittämään.

Kolme asiaa nousivat tilaisuudessa esille.

Ensimmäinen oli vanha tuttu työryhmäuudistus, jota tässäkin blogissa on käsitelty. Ruotsin SDP:ssä nostetaan kerta toisensa jälkeen ja käytännössä kaikissa keskusteluissa heidän uudistettu työryhmärakenteensa erittäin keskeiselle sijalle puolueen uudistumisessa. Voimavarat keskitetään neljään julkiseen ryhmään, joiden toimintaan puolueen jäsenet voivat eri tavoilla osallistua. Kyseessä ovat siis ajatushautomot, joiden tehtävänä on miettiä tulevaisuuden politiikkaa. Näin avoimuuden ja jäsendemokratian vaatimukset poliittisessa sisällön tuotannossa täyttyvät.

Yhtymäkohta meidän puoluekokoustyöryhmiimme on niin ilmeinen, että malli otettaneen meilläkin käyttöön. Perinteiseen työryhmätoimintaan kaivataan avoimuutta, jäntevyyttä, selkeitä tehtävänantoja ja tulosvastuuta.

Toinen asia oli poliittinen viestintä. Suomen ja Ruotsin porvaripuolueet toimivat samalla logiikalla. Käsitteitä pyritään määrätietoisesti muokkaamaan ja sisältöjä muuttamaan siten, että ne sopivat porvaripuolueille. Työ ja hyvinvointi ovat nousseet porvaripuolueiden agendalle ja SDP:lle perinteisesti kuuluneet käsitteet vilisevät niiden retoriikassa. Perusideana on kiteytetty viesti ja toisto, toisto, toisto.

Tiedämme yhteiskuntarakenteen muuttuneen siten, että sosiaaliluokalla on yhä vähemmän merkitystä poliittisissa valinnoissa ja äänestyskäyttäytymisessä. Äänestäjät tekevät päätöksiä puolueista muodostuvan kuvan perusteella. Selvää on, että se joka pystyy määrittelemään julkisessa keskustelussa käsitteet, saavuttaa etulyöntiaseman ja on vahvoilla. Käynnissä onkin sota sanoista, jota käydään medioiden välityksellä. Viestinnällisesti tähän ei ole demarileirissä pystytty vastaamaan.

Suomessa demarit hallitsevat kyllä politiikan tekeminen eduskunnassa ja valiokunnissa jne., mutta se unohdetaan, että politiikka on myös sitä, miltä se näyttää. Poliittisen viestinnän tehtävänä on välittää tehdyn politiikan tuloksia äänestäjien tarkasteltavaksi.

Huomionarvoista on, että Suomen demarien viestinnälliset resurssit on mitättömät verrattuna Ruotsin vastaaviin. Kun Ruotsissa on eduskuntaryhmässä töissä 5 viestintäihmistä, meillä on yksi. Eikä maamme nyt niin kovin eri kokoisia ole. Organisatorisesti tämä tarkoittaa sitä, että poliittiseen viestintää on satsattava selvästi enemmän.

Mistäköhän meille saataisiin sellainen oikea viestintäosasto?

Kokoomuksen eduksi on sanottava, että tämä peli osataan – sisältö on sitten ihan toinen juttu. Politiikka ei kauaksi kanna, jos homman ideana on pelkkä spinnaaminen. Historiallisuuden hokeminen ei auta, vaikka sen tekisi kuinka johdonmukaisesti ja koordinoidusti. SDP:ssä suunnan pitää olla sisällöistä poliittiseen viestintään eikä päinvastoin.

Kolmas asiakokonaisuus oli ay-liikkeen ja puolueen suhde. Ruotsissahan on tilanne hyvin selvä. Työväenliikkeellä on kaksi jalkaa: poliittinen puolue ja ammattiyhdistysliike. Ja niillä jaloilla seistään tukevasti.

Suomessa keskustelu on mennyt vallan kummalliseksi, kun jotkut väenvängällä vaativat puolueen ottavan etäisyyttä ay-liikkeeseen. (porvarileirin propaganda on purrut) Tästähän ei ole kyse, vaan Suomessa kaivataan yhteistyön laajentamista. Duunarit ja toimarit ovat nykyajan työväkeä eivätkä toistensa kilpailijoita. Mikä järki siis olisi siinä, ettei Suomen ainoa palkansaajapuolue tekisi yhteistyötä palkansaajajärjestöjen kanssa. Intressit kun ovat samansuuntaisia.

Matkalla kotiin mietin kyllä, kuinka kummallista tämä ihmiselo on. Mihin sitä voikaan joutua ihan äkkiarvaamatta? Mutta keskustelua on käytävä aina, kun se on mahdollista. Oppositiossa asiat on tehtävä itse, ja 12 vuoden jälkeen ei kone välttämättä käynnisty ihan yhdellä yrittämisellä. Kertaus on opintojen äiti, kertoo vanha sanalasku. Näitä asioita on toistettava niin kauan, että kone käynnistyy. Kyllä se vanhakin osaa.

Huolestuneita lukijoita voin rauhoittaa vakuuttamalla, että raukean sunnuntaipäivän keskeytymistä paikkasi erittäin raukea sunnuntai-ilta. ;)

Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen

Koko prosentin voimalla

Oletko joskus kuunnellut jotakuta puhujaa, josta et pidä aiempien kokemustesi perusteella pätkääkään? Sellaisen puhujan sanomasta ei paljoa myöhemmin muista, vai kuinka? Entä oletko ohikiitävän hetken ajan harkinnut kokeilevasi jotain uutta ja ihmeellistä, mutta päätynyt samantien toteamaan, että vanhassa vara parempi?

Todennäköisesti vastaus molempiin kysymyksiin on – myös sinun kohdallasi – kyllä.

Minulla oli ilo kuulla viime viikolla Sataman Näkökulmia-seminaarissa useampaakin ajatukset herättävää puhujaa. Alun kysymykseni kumpusivat professori Kirsti Lonkan esityksestä, jossa hänen yksi pääteeseistään oli, että ihminen oppii 99 prosenttisesti vanhojen uskomustensa pohjalta. Aistimiselle, uuden avoimelle vastaanottamiselle jää tilaa näin ollen vain yksi prosentti. Vaikka tämä tuntuu hurjalta väitteeltä, sopii se hyvin arkikokemukseeni. Voin siis uskoa sen todeksi, kun olen nähnyt sen toimivan käytännössä.

Meidän uudistuksia suunnittelevien ja tekevien on kuitenkin hyvä muistaa, että työmme on melko turhaa, mikäli irrotamme ihmisen ja inhimillisen käytöksen ajattelustamme. Koelaboratorio-olosuhteissa moni uudistus ja teoria näyttää hyvältä; sen pilaavat ainoastaan koeympäristöön tuodut ihmiset, jotka eivät käyttäydykään toivomallamme tavalla, vaan niin kuin ennenkin. Tai hitaasti uuteen taipuen.

SDP:n uudistustyössä olen innon ja pelon sekaisin tuntein seurannut joidenkin menijöiden vauhtia. Intoa minussa herättää suuri tekijöiden ja verkostojen joukko, joka nyt on noussut pintaan ja riemumielin määrittää uutta uljasta sosialidemokratiaa. Pelkoa minussa herättää sen tosiasian unohtaminen, että valtaosa kannattajistamme edelleen on ollut melko tyytyväistä siihen, mitä olemme tehneet ja saaneet aikaan.

En kuitenkaan usko, että intomielisimpien uudistajienkaan halu olisi uudistaa SDP:tä niin, että sitä kolme tai kolmekymmentä vuotta tukeneet ja omassa elämässään toteuttaneet karisevat kärryiltä mahdollisimman pian. (Tässä haluan painottaa, että sana "into" on minun mielestäni yksi positiivisimpia suomen kielen sanoja.) Olen myös huomannut, että ns. "vanha kaarti" on halukkaasti antanut tilaa uusille ajatuksille ja tekijöille, eikä niitä ole pyritty torppaamaan sillä perusteella, että "näin ei ole ennenkään tehty". (Tässä myönnän, että aina on poikkeuksia.)

Eiköhän siis pidetä huolta siitä, että kaveria ei edelleenkään jätetä. Olipa hän sitten hyvin verkostoitunut uudistaja tai jäsenmaksunsa kekoon kantava maan hiljainen. Molempia tarvitaan. Muutos on tervetullut ja tarpeen, mutta tehdään se yhdessä, eikä toinen toistamme pois tönien.

Reijo Paananen, NUS ry:n hallituksen jäsen

Sosialidemokratian demokratisoiminen

SDP:n uudistamishankkeessa on kysymys sosialidemokratian uudelleen demokratisoimisesta tai demokraattisen järjestelmän päivittämisestä. Kysymys on puolueen sisällä siitä, miten politiikan sisällöt muodostetaan ja miten niitä koskeva päätöksenteko on järjestetty.

Keskustelua uudistusehdotuksista on käyty vilkkaasti niin sisäisesti kuin julkisuudessa yleisestikin. Tässä kohtaa haluaisin kiittää Uutispäivä Demaria sisäisen keskustelufoorumin tarjoamisesta. Minusta on ollut antoisaa lukea erilaisia mielipiteitä ja niiden pohjalta muodostaa omia mielipiteitä, jotka ovat kehittyneet ja kasvaneet keskustelun ja harkinnan pohjalta.

Olen miettinyt uudistusehdotuksia siltä kannalta, ovatko ne konservatiivisia vai muutoshakuisia. Lyhyesti tulkittuna konservatiivinen aloite pyrkii ylläpitämään vallitsevia instituutioita ja pitää niitä itsestään selvinä ja muuttumattomina. Eri ryhmät määrittelevät etunsa ja ihanteensa ja asettuvat puolustamaan omia paikkojaan tässä ”ikuisessa” järjestelmässä. Muutoshakuisissa aloitteissa ehdotetaan etujen ja ihanteiden toteuttamista perustavammilla muutoksilla askel askeleelta. Konservatiivinen aloite saattaa tuntua realistisemmalta toteuttaa, mutta muutoshakuinen aloite pyrkii ylittämään kapeat ja lyhytkatseiset ryhmäetuihin perustuvat kompromissit ja luomaan perustavampia uudistuksia. (Määritelmät perustuvat Heikki Patomäen ja Teivo Teivaisen kirjaan ”Globaali demokratia”, 2005, Gaudeamus)

Varsin laajaa kannatusta ovat saanut ehdotukset kokousedustajien määrän lisäämisestä ja puoluekokouskauden lyhentämisestä kahteen vuoteen. Pidän ehdotuksia hyvinä, mutta varsin konservatiivisina. Niissä ei muuteta vallitsevaa instituutiota, eikä horjuteta nykyistä valtarakennelmaa. Kysynkin, että riittääkö edustajamäärän lisääminen vai pitäisikö itse valintamenettelyä muuttaa? Onko suhteellinen henkilökohtainen vaali tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen tapa valita edustajat? Jos ongelmana on se, että edustajat ovat aina samoja, suhteellinen vaali kylläkin suosii jo valmiiksi tuttuja ja hyväksi todettuja ehdokkaita. Pitäisikö tehdä esimerkiksi rajaus, että voi edustaa vain kaksi kokousta peräkkäin ja seuraavan kerran asettua ehdolle yhden kauden tauon jälkeen kuin Putin konsanaan.

Jos puoluekokouskausi lyhennetään kahteen vuoteen, muuttaa se samalla valtuuston roolia. Suoraan sanottuna minulle herää kysymys, tarvitaanko sitä enää? Valtuuston tehtävänä on hyväksyä vuosittain puolueen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, päättää jäsenmaksuperusteista ja vaalien jälkeen SDP:n osallistumisesta maan hallitukseen ja nimetä Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen kongressiedustajat. Eikö puoluekokous kykenisi kaksivuotisen toimintaohjelman laatimiseen, jonka toimeenpanosta vastaisi puoluehallitus? Monikerroksinen edustuksellinen järjestelmä ei minusta takaa demokratian toteutumista puolueessa, vaan enemminkin pönkittää vallitsevia valtarakenteita.

Nämä olivat yksittäisiä esimerkkejä, mutta peruspointtini on se, ettemme tyytyisi ensisilmäyksellä realistisiin ja samalla konservatiivisiin muutosehdotuksiin, vaan uskaltautuisimme mukavuusalueemme ulkopuolelle ja tekisimme reippaita ja perustavammanlaatuisia uudistuksia, jotka kantavat pidemmälle tulevaisuuteen, ehkä! Mitä mieltä sinä olet? Anna kommenttisi?

Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja

Ihana Englanti

Ihana Englanti

Olen muutaman vanhan kaverin kanssa tavannut kerran syksyssä käydä Lontoossa fudismatsissa. Seuraava matka on kolmen viikon päästä: Tällä kertaa ohjelmassamme ovat Fulham-Derby ja West Ham-Sunderland -pelit.

Lippujen hankinta peliin tuntuu käyvän vuosi vuodelta vaikeammaksi: Joidenkin joukkueiden peleihin lippujen saanti on ei-jäsenenä käytännössä mahdotonta. Lontoossa vaikeinta on tietysti vielä saada lippuja oman suosikkiseurani Arsenalin peliin. Emirates-stadion jää tälläkin kertaa näkemättä, kun ei oikein jaksanut venyä 200 euron tiketteihin Bolton-pelissä. Highburylle sentään pääsimme kerran vuonna 2002, kun onnekkaan sattuman johdosta saimme ensin kaksi lippua jo Suomessa ja kolmannen kohtuullisen luotettavalta kauppamieheltä stadionilla 60 punnan hintaan.

Englannissa pelipäivä on kokonaisvaltainen kokemus: Siirtyminen pikkuhiljaa puolenpäivän jälkeen stadionille tuhansien muiden fanien kanssa, pari pinttiä matkan varren pubeissa, fish´n chips toisessa ja pelin ennakkopuinti paikallisten kanssa. Ennen peliä vielä kierros fanikaupassa ja ottelukirjaan syventyminen. Joukkueiden odottaminen satojen nimikirjoituksen metsästäjien kanssa, sitä ennen tuomarien saapuminen stadionille (joiden nimikirjoitukset ovat myös varsin haluttuja fanien keskuudessa). Ja sitten vihdoin sisään stadionille, viimeinen olut ennen kiipeämistä katsomoon.

Katsomot alkavat Englannissa heti kentän laidalta. Yleisurheilu ei täällä ole ollut määrittämässä stadioneiden rakentamista. Katsomoissa vierasjoukkueen fanit sijoitetaan aina omaan katsomonosaansa, samoin joihinkin pubeihin on pääsy kielletty vierasjoukkueen faneilta. Laulukulttuuri on voimissaan: Katsomonosat laulavat paitsi joukkueelle, myös toisilleen.

Suomessa tavataan usein liioitella englantilaista katsomoväkivaltaa, ja se on todellakin liioittelua. Maine istuu tiukassa, mutta niin ovat otteetkin mahdollisia väkivaltaisuuksia vastaan. Tämän englantilaiset tietävät. Ja perusenglantilainen kyllä myös kunnioittaa suuresti virkavaltaa: Joitakin vuosia sitten West Hamin hävityn kotipelin jälkeen parisatapäinen kannattajajoukko oli kerääntynyt stadionin lähelle risteykseen hulinoimaan ja vaatimaan valmentajan eroa. Meno pysähtyi kuin seinään ensimmäisen ratsupoliisin karauttaessa paikalle. Pian tämä sama porukka jonotti kiltisti Upton Parkin metroasemalle kilometrin pituisessa parijonossa.

Enemmän jalkapallon epämiellyttäviä lieveilmiöitä olen nähnyt vaikka Ruotsissa, jossa kymmenillä mellakkapoliiseilla oli vaikeuksia rauhoittaa muutamaa metrossa riehunut Bajen-fania.

Pelin (jonka taso ei aina päätä ole huimannut) jälkeen suuntaamme lähipubiin katsomaan seuraava peliä televisiosta. Joskus tätä lähipubia on joutunut etsimään aika kaukaa, koska tiettyjen kuumaksi arveltujen ottelujen jälkeen on pubit jonkun mailin säteellä pidettävä kiinni.

Joka vuosi palaaminen Englantiin tuntuu käsittämättömän hyvältä. Ihana Englanti! Jos elämä Suomessa käy liian raskaaksi, niin silloinhan voisi hakeutua töihin hiilikaivokseen Sheffieldiin ja sitoutua loppuelämäkseen perinteisen Keskiviikon kannattamiseen. Ja Gordon Brownin johtama työväenpuoluekin näyttää porskuttavan neljänteen perättäiseen vaalivoittoon. On tälle konservatiivien voittokululle Pohjois-Euroopassa jo asetettavakin päätepiste.

Matti Hirvola
NUS:n sihteeri

Labour

Englannissa on parhaillaan menossa Labourin puoluekokous. Se herättää kiinnostusta ympäri maailmaa, sillä onhan Gordon Brownilla, englantilaisten uudella pääministerillä siellä pian kohta tulossa linjapuhe. Aiemminhan mm. Blairin vastaavia puheita on tarkkaan alleviivattu kaikissa Euroopan maissa tulevan yhteiskuntapolitiikan suunnannäyttämisessä. http://www.labour.org.uk/conference/brown_speech (lisätty 25.9.)

Suoraan ei Englannista pidä oppeja tänne tuoda. Thacherin aikakaudella siellä vietiin palkansaajien sekä vähävaraisten asema niin huonoon kuntoon, että siitä maksetaan siellä vieläkin kovaa hintaa. Olin joku vuosi sitten työjuttujen puolesta jossakin EU:n tasa-arvoministerieiden konferenssissa Englannissa. Esimerkiksi yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista kuin myöskin koko talouskasvun esteistä silloin kerrottiin briteissä olevan päivähoitopaikkojen huutavan puutteen. Työtä olisi ollut, mutta kun lapsia ei saatu hoitoon, ei voitu tehdä työtä. Tai, jos sait lapset hoitoon, niin hoitopaikka maksoi niin paljon, että ei kannattanut mennä töihin. Rikkaita onglema ei tietenkään vastaavalla tavalla koetellut, kuin pienipalkkaista köyhää.

Labourissa käydään myös puolueen kehittämiskeskustelua. Tietoyhteiskunnan osallisuus ja puoluetoiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Olenkin joskus miettinyt, että pitäisikö esim. SDP:ssä olla eri tietovärkkien hyödyntämistä pohtiva "kehittäjäporukoita", samaan tapaan kuin meillä on mobiilisisältöjä kehittäviä porukoita matkapuhelinmarkkinoilla. Voisi se politiikan porukka keksiä muutakin, kuin pelkkiä "politiikan pelejä".

Mielenkiintoista on kuulla ja seurata mitä englantilaiset demariaktiivit päättävät siellä. Meiltä ainakin puheenjohtaja on seuraamassa Labourin kokousta. Nuo eri maiden kokoukset kuin myöskin vaalikampanjat ovat mukavata seurattavaa, sieltä aina tarttuu mukaan, jotain jota täällä Suomessakin voi hyödyntää. Muistelen ainakin itse tuoneeni joskus joensuuhun muutamia idoita Ruotsin parlamenttivaaleista, jonne Joensuun työväenyhdistys lähetti minut tarkkailemaan vaaljea, jonkun delagation kyljessä.

Alla on linkki, josta pääsee seuraamaan kokousta. You Tube on ainakin hyödynnetty hienosti. Voisikohan saman "laatikon" laittaa myös Nus ry:n sivustolle?

http://www.labour.org.uk/conference/home

Ismo Kainulainen, Nus ry:n puheenjohtaja

Jäsenäänestyksiä?

Käykääpäs katsomassa Nus -erityistehtävää Tukholmassa suorittavan Mika Häkkisen analyysia Ruotsin politiikasta. Aika hyvä.

http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8787

Suomlaisen sosialidemokratian haasteet ovat varsin samanlaiset. Keskiviikkoiltana puoluhallitus istui yhdessä Kalliomäen työryhmän kanssa iltaa ja kävi läpi, mitä tässä nyt pitäisi sitten tehdä.

Keskustelu oli varsin hedelmällistä ja minusta ne johtopäätelämät, mitä siinä tehtiin olivat varsin oikeat. Työ niin puoluetoiminnan uudistamiseksi, kuin myöskin politiikan päivittämiseksi sekä uuden Suomen vision luomiseksi alkaa pikku hiljaa käynnistyä.

Minusta näyttää myöskin siltä, että esim. kaksivuotinen puoluekokouskausi on julistamista vaille varma juttu ja puoluekokouksen kokoakin varmaan hallitusti tultaneen kasvattamaan.

Yllättävän paljon kannatusta, (mutta myöskin epäilyjä) sai myöskin ajatus, että niin demareiden opiskelijajärjestö SONK ja demarinuoret liittyisivät SDP:n jäseneksi. Yhtenä ajatuksena on heitetty ilmaan sellainen malli, että demarinuorten jäsenkortilla voisi vaikuttaa samalla tapaa ja saada niin sanotusti SDP:n jäsenoikeudet, mutta pakko ei olisi välttämättä liittyä itse puolueen jäseneksi.

Toinen malli voisi olla sellainen, että kaikki demarinuoriin liittyvät liittyisivät samalla myös SDP:hen. Näin kai kepussa ja kokoomuksessa toimitaan. Nyt olisi nuoriso ja opiskelijajärjestöissä jäsenäänestyksen aika asiasta. Sekin olisi uutta avoimuutta ja jäsendemokratian uusia toimintamalleja.

Monet, monet muut uudistukset ovat vielä sitten harkinnassa ja nyt olisi se aika, että ehdotuksia pitäisi eri tahoilta tulla. Enäähän ei riitä se, että vaaditaan muilta uudistusesityksiä, vaan nyt pitäisi tehdä niitä myös itse.

Lokakuun 10. päivä Nuorsosialidemokraatit löyvät kiinni omat uudistusehdotuksensa. Siihen asti tälläpalstalla on tarkoitus käydä keskustelua näistä erilaisista uudistuksista.

Niin ja tietenkin elämme ajassa ja lokakuun jälkeen kaikki hyvät ideat toteutetaan.

Ismo Kainulainen, puheenjohtaja NUS ry

Rahaa ja nautintoja

Tunsin suurta iloa ja ylpeyttä, kun sain osallistua kanssanne Lahden Tulevaisuusfoorumiin. Se, mitä kokouksessa sanottiin, miltä se näytti ja miltä siellä tuntui, vei meitä mielestäni oikeaan suuntaan. Kaikki, mitä on puhuttu poliittisten sisältöjen ja toimintatapojen uudistamisesta, on mielestäni ollut rakentavaa ja raikasta keskustelua. Minusta nyt ei saisi yhtään ajatusta lyödä länään, vaan ennakkoluulottomasti ottaa kaikki käsittelyyn, myös Heinäluoman länäämä nimikysymys. Vaikka ei minulla siihen henkilökohtaisesti kovin selkeää kantaa olekaan, mutta ehkä se selkenee, kun asiasta keskustellaan. Joka tapauksessa olemme sosialidemokraatteja ja ihmiset haluavat meiltä sosialidemokratiaa, ei oikealle tai vasemmalle menemistä. Ja minun tulkintani oikeastaan on, että eteenpäin menemistä.

Siitäpä juontuikin mieleeni, että onko sittenkään näin. Tampereen yliopiston tuoreen arvotutkimuksen mukaan minäkeskeiset eli omaa menestymistä korostavat arvot ovat yhä nousussa. Ei siis ole odotettavissa yhteisöllisyyden vastaiskua, sillä kun 80-luvulla yksilöllisyys ja yhteisöllisyys olivat lähes fifti-fifti, nyt kolme neljästä pitää minäkeskeisiä arvoja tärkeämpinä. Rikkaus, nautinnot ja jännitys kiehtovat huomattavasti enemmän kuin työn saaminen kaikille tai nälän poistaminen maailmasta. Myös terveys ja ihmissuhteet ovat kovassa nousussa.

Arvojen eroja eivät juuri selitä asuinpaikka, ammatti ja koulutus. Minusta tämä on hyvä viesti, jos ajatellaan vaikkapa SDP:n kannatusta toimihenkilöiden ja korkeakoulutettujen keskuudessa. Huono viesti on se, että eroja selittää ikä. Minäkeskeisyys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa. Toisaalta nuorten keskuudesta löytyy jyrkästi erottuva ryhmä, jotka ajattelevat globaalisti ja heille on tärkeää luonnosta huolehtiminen ja nälän poistaminen. Tämän ryhmän tavoittaminen on SDP:lle elintärkeää, mutta nyt ainakin näyttäisi siltä, että Vasemmistonuoret ja Vihreät ovat tälle ryhmälle kotoisampia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Luonnollisesti eroja selittää puoluekanta eli esim. rikkauden arvostus korostuu kokoomuslaisten, turvallisuus ja perinteet keskustalaisten ja ympäristöasiat vihreiden keskuudessa. Muiden puolueiden kannattajat asettuvat näiden välimaastoon.

Ja voitteko kuvitella, rauha on pudonnut kuin lehmän häntä. Vielä 1984 se oli arvojen kärjessä noin 30 prosentin kannatuksella, mutta nyt se on pudonnut kolmanneksi 9 prosentin kannatuksella.

No, jotain meidän täytyy tästäkin oppia ja omaksua, mutta mitä, anna kommenttisi.

Tanja Harjuniemi, NUS ry:n varapuheenjohtaja

Kokouksen antia

Eilinen NUS ry:n jäsenkokous oli okein antoisa.

Kokouksessa otettiin nettiteitse yhteys Tukholmassa asuvaan hallituksemme jäseneen Mika Häkkiseen, joka pääsi siten osallistumaan kokoukseen. Uutta tekniikkaa voi soveltaa näinkin, kohta varmaankin pääsemme rakentamaan systeemin, jossa livekuvan kautta voimme kokoustaa eri puolilla maata.

Yhdistyksen kokouksessa puitiin jälleen kerran myös puolueen kehittämistä ja mietittiin, millaisia aloitteita tulemme kevään 2008 puoluekokoukselle tekemään. Aloitteethan pitää jättää vuoden loppuun mennessä puoluetoimistoon ja sitten ne toimitetaan osastoille ja edustajille käsiteltäväksi ja mietittäväksi.

Ainakin näistä asioista tulemme olemaan aloitteellisia:
- jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen puolueessa
- puoluekokouksen, puoluevaltuuston ja piirikokousten roolit
- yhteisöllisyyden lisääminen
- puolueen koulutustoiminta
- puolueen työryhmätyö
- tietoyhteiskuntaan ja nettiin liittyvät asiat

Terve tuloa NUS:in jäseneksi ja keskustelemaan mm. näistä asioista kokouksissamme!

Kokousta tänään

Eli tänään on nussin jäsentapaaminen. Se alkaa kello 17.30 ja jäsenille on laitettu sähköpostilla tarkemmat tiedot. Tarkoitus on, että keskustelua näkyy myös tälläkin palstalla, samaan tapaan kuin keskustelusessioissakin.

Tänään päätetään ja keskustellaan seuraavasta nettikeskustelusta. Olisiko sen oikea paikka esimerkiksi Suomi 24 chat, vai jokin muu portaali?

Nettisivuston rakennetta sekä sen sisältöä on tarkoitus myös pähkäillä, jotta asiaa voidaan jatkovalmistella. Siihenkin liittyviä ideoita otetaan vastaan myös tänne. Kuulemme myös Nussin Facebook -selvityksestä.

Nettijuttun on perustietojen ja keskustelupalstan/blogin lisäksi esitetty jo myös viikottain ilmestyvää humorististakin nettikolumnia otsikolla sosialidemokraatit seikkailut. Kirjoittajat vaihtuisivat ja idea olisi, että viimeisestä lauseesta saa jatkaa oman osuutensa. Tämä on nyt yksi versio tästä jutusta.

Tänään on myös tarkoitus keskustella teemmekö ja/tai miten teemme artikkelikokoelman. Yksi malli, jota on esitetty, olisi tehdä kooste ns. alustettujen istuntojen ja niiden pohdintojen pohjalta. Toinen malli on ollut kerätä kirjoittajaporukka ja tehdä julkaisu, joko nettiin hyvin toimitettuna ja taitettuna tai sitten jonkin tahon kanssa yhteistyönä. Mitäs tästä ollaan mieltä? Aiheena ovat olleet sosialiturvan tulevaisuus ja SDP 2020 sekä ajatus saako politiikassa valehdella?

Muita tapaamisen aiheita ovat joulukuussa tulevat syyspäivät Tukholmassa, josta Maurialan Vesa myös mainitsi 13.9. tekstin kommenttikentässä sekä mahdollisesti loppiaisena järjestettävä jäsenmatka johonkin itäeuroopan maahan.

Näillä näkymin evästämme myös 3.10, tulevan jäsentapaamisen esityksiä puoluekokousaloitteiksi tänä iltana. Siitäkin on jo alustavia esityksiä tässä blogissa ja nyt niitä viedään avoimella valmistelulla eteenpäin.

Tänään myös hyväksytään lisää jäseniä yhdistykseemme. Näillä näkymin lähes kymmenkunta uutta ihmistä on tänään listalla.

Sitten erityisextrana tänään on vielä evästyskeskustelu huomiseen Helsinkiin kotipaikkansa rekistöröityjen puolueosastojen puheenjohtajien tapaamiseen. Sen aiheina näyttävät olevan puoluekokousvalmistelut, kunnallisvaalivalmistelut, puolueosastojen jäsenhankinta ja mm. HOK-Elannon vaalit.

Tässäpä illan kokouksen asialistaa, jos et pääse paikalle tai haluat kommentoida, niin voit ottaa kantaa kommenttikentässä. Muutoinkin illalla sinne tullee lisää näkemyksiä myös itse tapahtumapaikalta.

Ismo Kainulainen, NUS ry:n puheenjohtaja

Jos haluat tulla jäseneksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:hyn niin laita postia osoitteeseen nuorsosialidemokraatit@welho.com tai ismo.kainulainen@kooviis.fi. Viestiä saa levittää tutuille.

Nyt loppui nillittäminen - toimeen!

Olen löytänyt virtuaalimaailman. Tavakseni on viime kuukausina muodostunut systemaattisesti ja säännöllisesti seurata nettikeskustelua, jota käydään jos jonkinlaisissa blogeissa ja sivustoilla.

Kirjoittajien joukko on lukuisa ja kirjava. Se koostuu ystävistä, kavereista, tutuista, puolitutuista ja tuntemattomistakin, jotka kertovat näkemyksistään, arvoistaan, tunnoistaan ja poliittisista kannoistaan. Juuri tämä löyhä epävirallinen yhteisö edustaa minulle sitä SDP:tä, johon minä haluan kuulua ja johon voin lämpimästi toivottaa kaikki tervetulleeksi.

Ei tarvitse kuin tehdä lyhyt kierros blogeissa, niin voi tehdä johtopäätöksen, ettei SDP:ltä puutu lahjakasta, kirjoitustaitoista ja itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun kykenevää sakkia.

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta joukkoa voitaneen luonnehtia myös jonkinlaiseksi uudeksi sukupolveksi. Keski-ikä kun taitaa pyöriä kolmenkympin tienoilla. Tämä ei todellakaan täsmää mielikuvaan ukkoutuneesta, pölyttyneestä ja kaavoihin kangistuneesta SDP:stä, mihin usein törmää. En tiedä onko sitä ymmärretty, mutta usein vaadittu puolueen nettiaktivoituminen taitaakin olla jo käynnissä. Ja Sinä lukija olet osa sitä.

Olen yllättynyt, (lähes) sanaton, vaikuttunut, ylpeäkin.

Puolueen uudistuminen ja uudistaminen ovat olleet blogien kestoaiheena – niin kuin pitääkin. Erityisesti Lahden tulevaisuusfoorumia on kommentoitu laajalti. Taidokkaissa kirjoituksissa arvioidaan puolueen tilaa, spekuloidaan puheenjohtavaihdoksella. Lähes poikkeuksetta vaaditaan puolueelle uutta linjaa, uusia raikkaita avauksia. Vaikka pidänkin Lahden tulevaisuusfoorumia ja Heinäluoman puhetta onnistumisina, olen pääsääntöisesti kritiikinkin kanssa samaa mieltä.

Mutta sitten minut valtaakin epävarmuuden tila. Onko tässä kuviossa jotain pielessä? Jokin ei täsmää.

Syy epävarmuuteen täsmentyy vasta uuden blogikierroksen jälkeen. Olen jälleen yhtä vaikuttunut siitä verbaaliakrobatiasta johon tämä porukka kykenee. Erittäin pätevästi ja uskottavasti argumentoidaan, että puolueemme ongelmana on sisältöjen puute. Kerta toisensa jälkeen ollaan tyytymättömiä siihen, että puoluejohdolta tai puolueelta puuttuu tulevaisuusvisio, päämäärätietoisuus, konkretia, linja jne.

En sano, etteikö tämä pitäisi paikkaansa. Ongelma kuitenkin tiivistyy siihen, kuinka vähän kirjoituksissa itsessään on konkreettisia uusia avauksia tai tavoitteiden määritelmiä.

Tietenkin asia on niin, että jollei puoluejohto pysty määrittämään omia näkemyksiään ja tavoitteitaan, niin riippumatta kuka puheenjohtajana on, pitää se laittaa vaihtoon. Niin yksinkertaista se on. Tämä on demokraattisen liikkeen suloinen mahdollisuus ja minun panokseni puheenjohtajaspekulointiin.

On kuitenkin lapsellisen helppoa olla kriittinen toteamalla, että tulevaisuusvisio puuttuu ja vaatia jotain muuta tahoa tekemään asialle jotain. Olen hieman pettynyt joukkoomme. Eikö tämän parempaan pystytä.

Tosia-asiahan on, ettei puolueen linjaa määritä pelkästään puolueen johto, vaan se kumpuaa puolueen sisäisestä keskustelusta. Toisin sanoen meistä. Toki puoluejohdon pitää pystyä tähän keskusteluun osallistumaan ja sitten kyetä kanavoimaan esille nousseet näkemykset käytännön politiikaksi.

NUS on aloittanut uudistusehdotusten listaamisen ja työstämisen. Ensiksi on pohdittu puolueen toimintakulttuurin uudistamista avoimemmaksi avoimemmaksi ja avoimemmaksi sitten, että keskustelu ja linjanmuodostaminen tulee jäsenistölle mahdolliseksi. Keskustelu näistä ehdotuksista jatkuu kuten alla olevassa Johannes Koskisen puheessa (kannattaa lukea) ja niitä aiotaan myös lähteä toteuttamaan.

Seuraava uudistumisen vaihe on mielestäni riuskat sisältötalkoot. Minut lukuisat kirjoitukset omien avausten puutteesta on jo vakuuttanut. Minä en kaipaa niitä enää yhtäkään lisää. Sen sijaan haastaisin kaikki kritisoijat kirjoittamaan avauksista, joita puoluejohdon pitäisi tehdä.

Jos olemme yhtä mieltä siitä, että yhtäältä puolueen linjan tulee kummuta puolueen jäsenistöltä ja toisaalta konrketiaa ja uusia avauksia pitää löytyä, niin looginen johtopäätöshän on, että nillittämisen sijaan on aika ryhtyä toimeen. Toivon krapulaisen verbaalioksentamiseni provosoivan mahdollisimman monen laatimaan puolueelle uuden tulevaisuusvision tai ainakin listaamaan ehdotuksia, mikä demareiden pitää tehdä. Lyökäämme kriittiset päämme yhteen ja katsotaan sitten, mikä se puolueen linja oikein on.

Mika Häkkinen
NUS ry:n hallituksen jäsen

P.S. löysin eilen jälleen syyn, miksi olen demari. Ei tarvitse kuin mennä Tukholman liisteritukkaklubeihin, niin sitä löytää luokkatietoisuutensa käden käänteessä. Voin suositella.